16.1.2016 Katajan Teemu Rannikko on kuluvalla kaudella pelannut, ainakin tilastojen valossa, kenties parasta koripalloaan Korisliigan parketeilla urallaan. Tupla-tuplan keskiarvot pisteiden ja syöttöjen kanssa, ja Kataja sarjataulukon kärjessä. Joulukuun kuukauden pelaajaksi valittu Rannikko tietää mitä mestaruuden voittaminen vaatii, eikä muu kuin mestaruuden uusiminen ole miehen itsensä ja Katajan päätavoitteena. Miten Katajan ja Rannikon kausi sitten on Taikurin mielestä sujunut?
Tammikuun puolen välin tienoilla hallitseva mestari Joensuun Kataja on ulkopuolelta tarkkailtuna varsin hyvässä tilanteessa. Sarjataulukon kärkipaikka hallussa, 15 voittoa 19:stä ottelusta ja joukkue niin terve kuin se vain voi pienoisen otteluruuhkan keskellä olla.
Joulukuun kuukauden pelaajaksi valittu Teemu Rannikko tietää kuitenkin, että joukkue on vielä huomattavan matkan päässä sellaisesta ryhmästä, joka olisi valmis nostamaan Pantteripatsasta kevätauringon lämmittäessä koripallofanien sydämiä.
- On tässä vielä tietysti paljon tehtävää. Päästiin aika hyvään alkuun ja ollaan hitsauduttu yllättävänkin nopeasti yhteen joukkueena, Rannikko toteaa.
- Aina puhutaan, että mestaruudet voitetaan puolustamalla, mutta kyllä niitä korejakin täytyy tehdä. Ja meidän kohdalla hyökkäys on lähtenyt toimimaan aika nopeasti. Sen avulla ollaan voitettu monta matsia.
Rannikon johtama hyökkäys on todellakin lähtenyt toimimaan nopeasti ja tehokkaasti. Korisliigan tehokkain hyökkäys heittää taululle 88,8 pistettä ottelua kohden. Kotiotteluiden keskiarvoksi Kataja on tulittanut 94,1 pistettä per koripallo-ottelu.
Omaa, näkyvää rooliaan Katajan hyökkäyksessä näyttelevät kolme laiturityypin jenkkivahvistusta. Thomas Scrubb (12,2 pistettä/ottelu), Lamayn Wilson (16) ja Trevis Simpson (17,5) ovat aseita joita päävalmentaja Jukka Toijala ja Rannikko käyttävät parhaimmillaan tappavan tehokkaasti hyökkäyksen sisällä. Jokainen kolmesta pelaajasta pystyy luomaan oman heittonsa puolustuksen joutuessa juoksemaan rotaatioissa, ja tällä kaudella kolmikon heikoin kolmen pisteen heittäjä Scrubb on pussittanut kaukoheittonsa loistavalla 37,9-prosentin tarkkuudella korirenkaan läpi.
Jenkkihankinnat on Joensuussa pyritty tekemään samalla kaavalla ja ainakin osittain samoihin muotteihin sopivia pelaajia silmällä pitäen kuin millä Kataja voitti viime keväänä mestaruuden. Tismalleen samanlaisia pelaajia ei luonnollisestikaan Katajan paidassa ole nähty, mutta Rannikko on tyytyväinen etenkin edellä mainitun kolmikon otteisiin.
- Ei nämä jätkät hirveästi lopulta eroa viime vuoden ratkaisupelaajista. Saman tyyppisiä pelaajia lähdettiin hakemaan ja ainakin tähän asti homma on toiminut varsin hyvin, Rannikko kommentoi.
- Tietenkään toista Reggie Arnoldia ei markkinoilta löydy, mutta Simpson on saanut vähän samalla tavalla vapaita käsiä hyökkäyksen sisällä. Wilson on ottanut Ken Hortonin paikan, ja vaikkei mies ehkä tuo puolustukseen samoja elementtejä kuin Horton, on Wilson parempi heittäjä. Neljän jenkin säännön myötä se neljäs jenkki (Scrubb) on enemmän yleispelaaja ja siinäkin rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin.
Katajan hyökkäys muistuttaa myös toteutukseltaan paljon viime vuotista. Pekka Salminen vaihtui penkin päässä Jukka Toijalaan, mutta joensuulaisten hyökkäysfilosofia on pysynyt pääpiirteittäin samana.
- Se on tietysti yksi osa siinä, että ollaan saatu hyökkäys toimimaan nopeasti. Juostaan paljon samoja juttuja kuin viime vuonna. Jukka on tuonut jotain omaansa mukanaan, mutta kauheasti ei ole tarvinnut uutta opetella. On päästy hiomaan jo tuttujen kuvioiden toteutusta, Rannikko paljastaa.
Korisliigan keväällä 2016 Teemu Rannikko on puoli tuntia illassa pelaava 35-vuotias takamies. Takamies, jonka pysäyttämiseksi vastustajat ovat valmiita tekemään mitä tahansa sääntöjen puitteissa, ja lähes mitä tahansa säännöistä välittämättä.
Alkukauden otteluohjelma oli Katajalle vielä armollinen. Joukkue on juttua kirjoitettaessa pelannut vähiten otteluita Korisliigassa. Joukkue pelaa kuitenkin myös FIBA Europe Cupi, ja joensuulaiset selvittivät tiensä kilpailun toiselle kierrokselle, 32:n parhaan joukkoon. Menestyminen Europe Cupissa tarkoittaa kovia ja hienoja pelejä, mutta samalla myös otteluruuhkaa.
- Alkukausi oli todella hyvin suunniteltu otteluohjelman puolesta, aika paljonhan siinä mentiin europelien ehdoilla, Rannikko kiittelee.
- Tammikuusta alkaa meille sitten raskaampi jakso kun päästiin Europe Cupissa jatkoon. Kymmenen ottelua (6 Korisliigassa, 4 Europe Cupissa) tammikuussa ja helmikuussa seitsemän ottelua. Europelit tietysti kovenevat samalla kun päästiin kovaan jatkolohkoon. Vaikea pätkä, mutta nämä kasvattavat pelaajia ja joukkuetta samalla kevään ratkaisuotteluihin.
Tiukka ottelutahti tarkoittaa joukkueen näkökulmasta samalla myös sitä, että yksittäiseen otteluun valmistautumiseen käytettävissä oleva aika vähenee, harjoittelumahdollisuuksien jäädessä vähemmälle pelien ja matkustamisen viedessä ison siivun viikottaisesta ohjelmasta. Pelaajan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että otteluiden väliin jäävän ajan pääpaino on palautumisessa.
Voisi kuvitella, että 35-vuotiaalle Rannikolle tämä tuo haasteita. Jokaisen vastustajan ottelusuunnitelman tärkeimmälle nimelle otteluiden - ja niihin henkisesti sekä fyysisesti valmistautumisen - tuoma rasitus käy jatkuvasti kovemmaksi mitä pidemmälle kevät etenee.
- Kyllä tässä mennään tämä pätkä harjoittelunkin osalta pelikunto edellä. Iso osa otteluiden välisestä ajasta käytetään palautumiseen, ei niinkään uusien asioiden harjoittelemiseen, Rannikko vahvistaa.
- Mutta kuten sanoin, kovat europelit vievät joukkuetta ja pelaajia eteenpäin. Pitää myös kiittää onnea että ollaan pysytty aika hyvin ehjänä, kapeammalla rosterilla olisi tiedossa ongelmia.
Kataja selvitti tiensä mestaruuteen viime keväänä pitkälti vahvojen kotiotteluidensa ansiosta. Sarjan kärkipaikalta pudotuspeleihin lähteneet joensuulaiset voittivat yhtä vaille kaikki kotiottelunsa mestaruuteen johtaneella taipaleella. Taipaleella, jonka loppuhuipennus tapahtui sekin kotiparketilla.
Kuluvalla kaudella Kataja on osoittanut olevansa Korisliigan parhaita kotijoukkueita. Vain Kauhajoen Karhu omaa paremman voittoprosentin kotiotteluistaan, ja Katajan tehokas hyökkäys jauhaa vastustajien puolustuksia riekaleiksi kotiyleisön kannustaessa joukkuetta eteenpäin.
Sanomattakin lienee selvää, että loppuun asti mukana matkaava kotietu pudotuspeleihin on yksi Katajan ”välitavoitteista” matkalla Korisliigan finaaleihin ja mahdolliseen mestaruuden uusimiseen.
- Kyllä me haetaan sitä runkosarjan kärkipaikkaa. Se oli viime kaudella todella arvokas asia meille, ja siihen tähdätään tänä vuonna myös, Rannikko vakuuttaa.
Tavoite on kova, mutta vaikuttaa varsin realistiselta. Mikäli Kataja selvittää pahimman otteluruuhkan ilman loukkaantumisia, on joensuulaisilla riittävän leveä ja laadukas materiaali runkosarjan voitosta taistelemiseen.
Tuon materiaalin tärkein palanen on silti Rannikko. Allekirjoittaako ”Taikuri” itse väittämän siitä, että mies pelaisi kenties parasta koripalloaan Korisliigassa?
- Heh…noh, se on varmaan katsojan ja toimittajan silmässä se, että kuinka hyvin kukakin pelaaja milloinkin pelaa, Rannikko naurahtaa.
- Mutta on se tietysti niinkin, että kun joukkue pelaa hyvin, niin mun tekeminen näyttää paremmalta. Jos hävittäis matseja ja omat tilastot olisivat vaikka kuinka hyvät, niin ei se hirveästi lämmittäisi. Kun joukkue pärjää, niin yhden pelaajan tilastoilla ei ole niin väliä. Kun pelataan joukkueena hyvin ja voitetaan otteluita, niin mä koen tehneeni työni silloin hyvin.
Yksilön onnistumiset kuitenkin auttavat joukkuetta eteenpäin, etenkin kun puhutaan Rannikon kokoisessa ruudussa pelaavasta pelaajasta. 13,7 pistettä ja 10 syöttöä ottelua kohden operoiva takamies johtaa Korisliigaa syöttökeskiarvoja tarkastellessa, seuraavan pelaajan (Vilppaan Doug Wiggins) seuratessa kaukaa perästä 5,5:n keskiarvolla.
Rannikon syöttökeskiarvot kertovat myös paljon muusta kuin vain pelaajan omista taidoista. Katajan hyökkäys tuottaa Korisliigassa eniten koriin johtaneita syöttöjä, ja siihen tarvitaan paljon muutakin kuin yksi taitava takamies. Katajan valmennusjohto on löytänyt joukkueen sisäiset roolitukset ja rotaatiojärjestyksen verrattain nopeasti, mikä tarkoittaa samalla sitä että Kataja saa laadukkaita minuutteja myös avausviisikon takaa.
- Ehdottomasti. Penkiltä tulevat pelaajat tietävät mitä heiltä halutaan ja jokainen joukkueen jäsen on sitoutunut pelaamaan siinä roolissa minkä ansaitsee. Saadaan hyviä minuutteja koko rotaation laajuudelta, Rannikko pyörittelee.
- Se on auttanut myös paljon europelien tuodessa ylimääräistä rasitusta. Ollaan näytetty, että pystytään pelaamaan hyvällä tasolla pitkiä ajanjaksoja ja voittamaan tiukkoja pelejä.
Tammikuun puolessa välissä on vielä liian aikaista katsoa syvälle kristallipalloon, mutta Katajan kohdalla on merkkejä ilmassa pitkälle venyvästä keväästä. Poissuljettua ei ole Europe Cupin jatkopaikkakaan, mutta Korisliigassa Kataja on monien papereissa mestarisuosikki. Onhan mestari kuitenkin aina mestari, niin kauan kunnes joku mestarin tiputtaa ulos leikistä.
Jos tiputtaa.
- Ehkä vielä on liian aikaista ennustaa niin pitkälle. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa. Sillä tiellä koitetaan jatkaa.
Slovakian liigassa saatiin runkosarja päätökseen viime viikolla ja Aatu Kivimäen Patrioti Levice nappasi itselleen runkosarjan voiton. Kivimäki lähtee luottavaisin mielin mestaruusjahtiin.
Susijengin nuoriin lupauksiin lukeutuva 211-senttinen, 23-vuotias Federiko Federiko rynnisti vaihtopenkiltä 13 minuutissa seitsemän pisteen ja yhdeksän levypallon saaliin, kun hänen edustamansa Texas Tech nousi 16 pisteen takaa 85-83 (72-72, 31-38)-jatkoaikavoittoon Arkansasista ja eteni Yhdysvaltain yliopistoliiga NCAA:n valtakunnallisen lopputurnauksen kahdeksan parhaan joukkoon.
Saksan Bundesliigassa saatiin runkosarja päätökseen viime viikonloppuna. Edessä ovat kevään ratkaisupelit ja suomalaispelaajista mukana ovat Roosa Lehtoranta ja Veera Pirttinen sekä valmentaja Niko Kuusi.
Edon Maxhuni siirtyi helmikuun alussa italialaisjoukkue Scafatiin. Susijengin takamies haluaa auttaa joukkuetta säilyttämään paikkansa Serie A1:ssä.
Anniina Äijäsen Treviso on vahvassa myötätuulessa Italian Serie A2:ssa, kun joukkue liitää tällä hetkellä kahdeksan ottelun voittoputkessa. Roosa Lehtoranta pääsi puolestaan juhlimaan Saksan cupin voittoa.
Petteri Koponen, 36, otti ensimmäisen todellisen loikan valmennustöihin tällä kaudella, kun hän toimi Australian NBL:ssä pelaavan New Zealand Breakersin päävalmentajana. Kyseessä oli Koposen ensimmäinen päävalmentajapesti ammattilaisjoukkueen peräsimessä.
Karkkilan koripallokaupungista ponnistavan Aatu Kivimäen, 27, edellisestä miesten maaottelusta on ehtinyt vierähtää vuosi, ja silloinkin vastassa oli Tanska. Kuluneen vuoden aikana Saksan Bundesliigan Tübingenista Slovakian mestari Patrioti Leviceen siirtynyt Kivimäki luottaa siihen, että samat reseptit, joilla Tanska peitottiin vuosi sitten Espoo Metro Areenalla, pätevät myös tänä iltana Kööpenhaminassa.
Elias Valtonen, 25, on viimeisen parin vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa paitsi Susijengin puolustuspään liimana, myös Espanjan ACB-liigassa. Vaikka Valtosen ja Susijengin suuryllätys EM-rankingin kärkijoukkue Serbiaa vastaan kuivui perjantaina kasaan viime minuuteilla, Euran Veivin kasvatti uskoo eilisen toimineen erinomaisena valmistavana harjoituksena paitsi maanantain Tanska-otteluun, myös ensi kesään.
Perjantai-iltana Espoo Metro Areenassa kiehuu, kun Susijengi kohtaa EM-karsintojen päätösottelussaan Euroopan rankingin #1 joukkue Serbian yli 5500 katsojan edessä. Perjantaina nähdään kentällä myös yksi susidebyytti, kun viime kaudet Korihaiden korinalustoja dominoinut Sipoon Hukkabasketin kasvatti Mikael Aalto, 208 cm ja 30 vuotta, juoksee parketille koko uransa ensimmäisessä maaottelussa.
Susijengin kokeneeseen osastoon kuuluva Ilari Seppälä, 31, teki susidebyyttinsä verrattain myöhäisessä iässä, mutta on 2020-luvun edetessä vakiinnuttanut paikkansa joukkueessa pelinrakentajana ja ”isojen pelien miehenä”. Viidenkymmenen pelatun A-maaottelun haamurajan kynnykselle päässyt Seppälä keskittyy tällä hetkellä mahdollisuuteen pelata terveenä ja toivoo voivansa olla joukkueen käytettävissä pitkään.