1.4.2016 Joensuun Katajan Teemu Rannikko päätti Korisliigan kauden 2015/2016 runkosarjan liki käsittämättömiin 15,0 pisteen ja 10,2 koriin johtaneen syötön pelikohtaisilla keskiarvoilla, pokaten joulukuusta lähtien kolme perättäistä kuukauden pelaaja -palkintoa. Samalla hallitseva mestari Kataja sinetöi runkosarjan voiton jo viikkoja ennen pudotuspelien alkua. Missä kunnossa Taikuri Rannikko ja Kataja ovat pudotuspelien kynnyksellä?
Kolmen perättäisen kuukauden pelaaja –palkinnon ja Katajan suvereenin runkosarjan voiton jälkeen olisi kenties asiallista pohtia jälleen seuraavaa kysymystä: Onko kauden 2015/2016 Teemu Rannikko paras versio Taikurista minkä koripallokansa on Korisliigan parketeilla nähnyt?
- En oikein vieläkään osaa vastata tuohon. Varmasti se on taas katsojan silmässä se, että kuinka hyvä kukakin pelaaja milläkin hetkellä on, Rannikko pyörittelee vaatimattomasti.
- Mutta kuten olen sanonut, niin mulle on tärkeämpää se miten joukkue pelaa. Jos joukkue suorittaa hyvin, peli kulkee ja tulee voittoja, mä koen tehneeni työni hyvin ja varmasti se oma tekeminenkin näyttää paremmalta kentällä.
Vaatimattomuuden seasta löytyy myös totuus. Jukka Toijalan luotsaaman Katajan hyökkäystä kapellimestarin tavoin ohjaava Rannikko olisi joka tapauksessa yksilönä Korisliigan dominoivimpia hahmoja miesmuistiin, mutta laadukkaat yksilöt ja saumattomasti hyökkäyskonseptia toteuttava joukkue tekevät Rannikon pelaamisesta helpompaa ja samalla saavat miehen näyttämään ajoittain pysäyttämättömältä.
Viittauksia viime kauden mestarijoukkueeseen on helppo tehdä, vaikka jenkkipuolella nimet ovat vaihtuneet ja lukumäärä on kasvanut kahdella. Mestaruuden Joensuuhun tuoneesta kolmikosta löytyi kuitenkin Rannikon kanssa toimiva kaava ja samalla sapluunalla on pyritty kasaamaan tämänkin kauden versio Katajasta.
- Meillä oli ensinnäkin hyvä runko minkä päälle rakentaa. Penkiltä löytyy yksi uusi mies (Atte Perttu), mutta muuten lähdettiin etsimään vähän saman tyylisiä palasia kuin mitä viime kauden joukkueesta löytyi, Rannikko muistelee.
Samankaltaisuuksia todellakin löytyy. Trevis Simpson (18,1/3,7/2,4 syöttöä) on ottanut Katajan ykköspyssyttäjän roolin ja on saanut vähän samankaltaisia vapauksia Katajan hyökkäyksen sisältä kuin Reggie Arnold. Tarkkakätinen ja vankkarakenteinen laituri Lamayn Wilson (16,5/6,3) on monipuolisempi hyökkäyspään osaaja kuin Ken Horton, mutta Toijalan alaisuudessa Wilson tekee paljon samoja asioita kuin mitä Horton teki Salmisen joukkueessa.
”Neljäs jenkki” Katajan joukkueessa on monipuolinen kanadalaislaituri Thoma Scrubb (13,4/7,7/2,0 syöttöä). Nöyrä työntekijä ja kurinalaisesti Toijalan systeemiä noudattava Scrubb tarjoaa Katajalle molemmissa päissä parkettia juuri sitä, mitä se kulloinkin 198-senttiseltä laiturilta tarvitsee.
- Kyllä meillä meni kauden alusta aikaa päästä rytmiin, ei se ole mikään salaisuus. Vahvistukset haettiin kuitenkin pelityyliin sopiviksi, eikä se ole niin kauheasti muuttunut viime kaudesta, Rannikko vahvistaa.
- Trevis (Simpson) on ottanut vähän Reggie Arnoldin paikkaa jengissä ja (Lamayn) Wilson on tietyllä tapaa istunut Ken Hortonin rooliin vaikka parempi heittäjä ja monipuolisempi hyökkäyspään pelaaja onkin. Neljän jenkin sääntö on auttanut tietysti joukkuetta paljon ja meillä sen ruudun on täyttänyt monipuolisuutensa ansiosta tosi hyvin Thomas Scrubb.
Sentteripuolella Carson Desrosiers (9,5/6,2) aloitti joukkueen vitospaikan ankkurina, mutta on joutunut luovuttamaan pelipaikkansa kesken kauden Katajan riveihin liittyneelle Tony Easleylle (12,2/6,7/2,3 torjuntaa). Desrosiers muistutti vahvuuksiltaan osittain mestaruusjoukkueen sentteri Tom Knightia, Easleyn ollessa huomattavasti dominoivampi hahmo kentällä.
- Easley tuo meille vähän uutta ulottuvuutta vitospaikalle. Urheilullisuutta haettiin ja sitä ehdottomasti saatiin, Rannikko toteaa.
- Ei meillä varsinaisesti ongelmia sillä pelipaikalla ennenkään ollut, mutta nyt ollaan ehkä vieläkin parempia. Saatiin yksi kokenut pelimies lisää ryhmään.
Katajan varmistaessa runkosarjan voiton jo hyvissä ajoin, sai joukkue hieman epätavallisenkin edun kilpailijoihinsa nähden. Maaliskuun alkupuolen Bisons-kotivoiton varmistaessa runkosarjan piikkipaikan joensuulaisille, sai Kataja pelata täysin paineettomassa tilassa runkosarjan viimeiset viisi otteluaan.
Joukkue käytti ottelut viisaasti pudotuspeleihin valmistautuessa. Taikuri Rannikonkaan ei tarvinnut maaliskuun kahdeksasta pelistä kaivaa taikurin hattuaan esille kuin viiteen otteluun. Keväällä pienetkin asiat voivat olla mestaruuden ja esimerkiksi välieristä tippumisen välissä. Pienenkin ylimääräisen huilin voisi täten kuvitella olevan varsin tervetullut etu mestaruuden uusimista havittelevalle Katajalle.
- Sen varmasti näkee sitten vasta kun pudotuspelit lähtevät kunnolla käyntiin, mutta tietysti tavoite on olla parhaassa mahdollisessa iskussa kun panoksena on paikka mitalipeleissä ja lopulta finaaleissa. Aina siinä on tietysti uhka siitä, että ote lipsuu kun ei ole samalla tavalla panosta otteluissa. Toisaalta, me ollaan kyllä pelattu aika hyvääkin korista maaliskuun aikana, Rannikko pohtii.
- Samalla kun ollaan päästy lepuuttamaan viisikon pelaajia, ovat penkkimiehet päässeet isommille minuuteille ja suorittaneet roolinsa korkealla tasolla. Kyllä mä näkisin, että huili on auttanut ja nyt päästään akut täynnä pudotuspeleihin.
Puolivälierissä Katajaa vastaan asettuu sarjanousija BC Nokia. Selkeän suosikin asemassa sarjaan lähtevä Kataja tavoittelee paikkaa välierissä mahdollisimman vähillä otteluilla ja rasituksella. Rannikko muistuttaa kuitenkin nopeasti, että yhtäkään joukkuetta vastaan ei voi pudotuspeleissä lähteä takki auki.
- Yhtäkään joukkuetta ei voi väheksyä pudotuspeleissä. Sarja on varmaan taas kokonaisuutena laadukkaampi ja tasaisempi kuin koskaan ennen, vaikka luonnollisesti runkosarjan kärkipäähän sijoittuneet joukkueet lähtevät ainakin jonkun sortin ennakkosuosikkeina puolivälieriin, Rannikko maalailee.
- Pudotuspelit ovat aina oma maailmansa. Kun joukkueet voivat keskittyä vain yhteen vastustajaan ja sen pysäyttämiseen, pelin luonne muuttuu.
Rannikon ja Katajan ensimmäinen tavoite kevään kuumimpien pelien aattona on selvä.
- Seitsemän voittoa vaaditaan finaalipaikkaan, Rannikko naulaa.
- Varmoista finaalijoukkueista ei voida mun mielestä ikinä puhua. Meillä on siihen hyvät mahdollisuudet ja lopullinen tavoite on tietysti uusia mestaruus.
Yksi potentiaalinen este Katajan tiellä toiseen perättäiseen mestaruuteen oli vielä joulun tienoilla Loimaan Bisons. VTB-Liigan väsyttämä ja kokoonpanomuutoksien sekoittama pelaajisto on ajanut Bisonsin kuitenkin tilanteeseen, jossa loimaalaiset lähtevät puolivälieriin sarjataulukon sijalta viisi, altavastaajana kotiedun omaavaa Tampereen Pyrintöä vastaan.
- Se mitä Loimaalla on tapahtunut, se on tietysti todella valietettava tilanne. Ikävä juttu niin organisaatiolle kuin pelaajillekin jotka ovat seuran jättäneet ja jotka ovat joukkueen vahvuuteen jääneet, Rannikko harmittelee.
- Mutta ei biisoneitakaan voi aliarvioida. Heillä on ollut valtava otteluruuhka kokoonpanomuutosten aikana, eikä harjoitteluaikaa ole juurikaan ollut. Pudotuspeleihin joukkue on päässyt valmistautumaan viikon verran ja siinä ajassa tekee jo paljon.
Selkeänä ennakkosuosikkina Pantteri-patsaan jahtiin lähtevä Kataja joutuu kohtaamaan Bisonsin kohtalosta huolimatta laadukkaita joukkueita pudotuspelien edetessä. Jo välieriin on mahdollisesti tarjolla vastustajaksi esimerkiksi sarjataulukon nelonen Pyrintö tai kevään edetessä todella kovaan vireeseen yltynyt runkosarjan kuutonen Salon Vilpas.
- Sen takia tässä ei voi lähteä mitään lupauksia mestaruudesta tai finaalipaikasta tekemäänkään. Monella joukkueella on mahdollisuus mestaruuteen tällä kaudella, Rannikko huomauttaa.
- Pyrintö on ollut todella vahva ja parantanut pelaamistaan koko ajan. Vilpas on päässyt kovaan iskuun. Kouvot on vahvistunut Ilari Seppälällä ja Karhu Mikko Koivistolla. Kovan tien saa kulkea mikäli mestaruuden haluaa voittaa.
Runkosarjan selkeä ykkönen ja hallitseva mestari, riveissään Korisliigan dominoivin takamies. Vaikka lupauksia ei lähdettäisikään antamaan, on Kataja kaikilla mittareilla suurin ennakkosuosikki ja perusteluiden lista on varsin kattava.
- No, todetaan nyt taas, että kyllä meillä tietysti kaikki mahdollisuudet on, Rannikko vastaa uteluihin mestaruuden uusimisesta ja ennakkosuosikin asemasta.
- Kuten sanottua, se on se meidän päätavoite. Matkalla on kuitenkin kovia joukkueita vastassa, eikä tässä kohtaa kevättä voi lähteä etenemään kuin yksi ottelu kerrallaan. Kyllä näitä otteluita on vähän jo odotettukin.
Jukka Toijala vastasi myöntävästi Lassi Tuovin kutsuun liittyä hänen apuvalmentajakseen Japanin B-leaguessa pelaavaan Yokohama B-Corsairsiin. Toijala on nauttinut täysin siemauksin uudesta haasteesta ja kulttuurista.
Slovakian liigassa saatiin runkosarja päätökseen viime viikolla ja Aatu Kivimäen Patrioti Levice nappasi itselleen runkosarjan voiton. Kivimäki lähtee luottavaisin mielin mestaruusjahtiin.
Susijengin nuoriin lupauksiin lukeutuva 211-senttinen, 23-vuotias Federiko Federiko rynnisti vaihtopenkiltä 13 minuutissa seitsemän pisteen ja yhdeksän levypallon saaliin, kun hänen edustamansa Texas Tech nousi 16 pisteen takaa 85-83 (72-72, 31-38)-jatkoaikavoittoon Arkansasista ja eteni Yhdysvaltain yliopistoliiga NCAA:n valtakunnallisen lopputurnauksen kahdeksan parhaan joukkoon.
Saksan Bundesliigassa saatiin runkosarja päätökseen viime viikonloppuna. Edessä ovat kevään ratkaisupelit ja suomalaispelaajista mukana ovat Roosa Lehtoranta ja Veera Pirttinen sekä valmentaja Niko Kuusi.
Edon Maxhuni siirtyi helmikuun alussa italialaisjoukkue Scafatiin. Susijengin takamies haluaa auttaa joukkuetta säilyttämään paikkansa Serie A1:ssä.
Anniina Äijäsen Treviso on vahvassa myötätuulessa Italian Serie A2:ssa, kun joukkue liitää tällä hetkellä kahdeksan ottelun voittoputkessa. Roosa Lehtoranta pääsi puolestaan juhlimaan Saksan cupin voittoa.
Petteri Koponen, 36, otti ensimmäisen todellisen loikan valmennustöihin tällä kaudella, kun hän toimi Australian NBL:ssä pelaavan New Zealand Breakersin päävalmentajana. Kyseessä oli Koposen ensimmäinen päävalmentajapesti ammattilaisjoukkueen peräsimessä.
Karkkilan koripallokaupungista ponnistavan Aatu Kivimäen, 27, edellisestä miesten maaottelusta on ehtinyt vierähtää vuosi, ja silloinkin vastassa oli Tanska. Kuluneen vuoden aikana Saksan Bundesliigan Tübingenista Slovakian mestari Patrioti Leviceen siirtynyt Kivimäki luottaa siihen, että samat reseptit, joilla Tanska peitottiin vuosi sitten Espoo Metro Areenalla, pätevät myös tänä iltana Kööpenhaminassa.
Elias Valtonen, 25, on viimeisen parin vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa paitsi Susijengin puolustuspään liimana, myös Espanjan ACB-liigassa. Vaikka Valtosen ja Susijengin suuryllätys EM-rankingin kärkijoukkue Serbiaa vastaan kuivui perjantaina kasaan viime minuuteilla, Euran Veivin kasvatti uskoo eilisen toimineen erinomaisena valmistavana harjoituksena paitsi maanantain Tanska-otteluun, myös ensi kesään.
Perjantai-iltana Espoo Metro Areenassa kiehuu, kun Susijengi kohtaa EM-karsintojen päätösottelussaan Euroopan rankingin #1 joukkue Serbian yli 5500 katsojan edessä. Perjantaina nähdään kentällä myös yksi susidebyytti, kun viime kaudet Korihaiden korinalustoja dominoinut Sipoon Hukkabasketin kasvatti Mikael Aalto, 208 cm ja 30 vuotta, juoksee parketille koko uransa ensimmäisessä maaottelussa.