1.4.2016 Joensuun Katajan Teemu Rannikko päätti Korisliigan kauden 2015/2016 runkosarjan liki käsittämättömiin 15,0 pisteen ja 10,2 koriin johtaneen syötön pelikohtaisilla keskiarvoilla, pokaten joulukuusta lähtien kolme perättäistä kuukauden pelaaja -palkintoa. Samalla hallitseva mestari Kataja sinetöi runkosarjan voiton jo viikkoja ennen pudotuspelien alkua. Missä kunnossa Taikuri Rannikko ja Kataja ovat pudotuspelien kynnyksellä?
Kolmen perättäisen kuukauden pelaaja –palkinnon ja Katajan suvereenin runkosarjan voiton jälkeen olisi kenties asiallista pohtia jälleen seuraavaa kysymystä: Onko kauden 2015/2016 Teemu Rannikko paras versio Taikurista minkä koripallokansa on Korisliigan parketeilla nähnyt?
- En oikein vieläkään osaa vastata tuohon. Varmasti se on taas katsojan silmässä se, että kuinka hyvä kukakin pelaaja milläkin hetkellä on, Rannikko pyörittelee vaatimattomasti.
- Mutta kuten olen sanonut, niin mulle on tärkeämpää se miten joukkue pelaa. Jos joukkue suorittaa hyvin, peli kulkee ja tulee voittoja, mä koen tehneeni työni hyvin ja varmasti se oma tekeminenkin näyttää paremmalta kentällä.
Vaatimattomuuden seasta löytyy myös totuus. Jukka Toijalan luotsaaman Katajan hyökkäystä kapellimestarin tavoin ohjaava Rannikko olisi joka tapauksessa yksilönä Korisliigan dominoivimpia hahmoja miesmuistiin, mutta laadukkaat yksilöt ja saumattomasti hyökkäyskonseptia toteuttava joukkue tekevät Rannikon pelaamisesta helpompaa ja samalla saavat miehen näyttämään ajoittain pysäyttämättömältä.
Viittauksia viime kauden mestarijoukkueeseen on helppo tehdä, vaikka jenkkipuolella nimet ovat vaihtuneet ja lukumäärä on kasvanut kahdella. Mestaruuden Joensuuhun tuoneesta kolmikosta löytyi kuitenkin Rannikon kanssa toimiva kaava ja samalla sapluunalla on pyritty kasaamaan tämänkin kauden versio Katajasta.
- Meillä oli ensinnäkin hyvä runko minkä päälle rakentaa. Penkiltä löytyy yksi uusi mies (Atte Perttu), mutta muuten lähdettiin etsimään vähän saman tyylisiä palasia kuin mitä viime kauden joukkueesta löytyi, Rannikko muistelee.
Samankaltaisuuksia todellakin löytyy. Trevis Simpson (18,1/3,7/2,4 syöttöä) on ottanut Katajan ykköspyssyttäjän roolin ja on saanut vähän samankaltaisia vapauksia Katajan hyökkäyksen sisältä kuin Reggie Arnold. Tarkkakätinen ja vankkarakenteinen laituri Lamayn Wilson (16,5/6,3) on monipuolisempi hyökkäyspään osaaja kuin Ken Horton, mutta Toijalan alaisuudessa Wilson tekee paljon samoja asioita kuin mitä Horton teki Salmisen joukkueessa.
”Neljäs jenkki” Katajan joukkueessa on monipuolinen kanadalaislaituri Thoma Scrubb (13,4/7,7/2,0 syöttöä). Nöyrä työntekijä ja kurinalaisesti Toijalan systeemiä noudattava Scrubb tarjoaa Katajalle molemmissa päissä parkettia juuri sitä, mitä se kulloinkin 198-senttiseltä laiturilta tarvitsee.
- Kyllä meillä meni kauden alusta aikaa päästä rytmiin, ei se ole mikään salaisuus. Vahvistukset haettiin kuitenkin pelityyliin sopiviksi, eikä se ole niin kauheasti muuttunut viime kaudesta, Rannikko vahvistaa.
- Trevis (Simpson) on ottanut vähän Reggie Arnoldin paikkaa jengissä ja (Lamayn) Wilson on tietyllä tapaa istunut Ken Hortonin rooliin vaikka parempi heittäjä ja monipuolisempi hyökkäyspään pelaaja onkin. Neljän jenkin sääntö on auttanut tietysti joukkuetta paljon ja meillä sen ruudun on täyttänyt monipuolisuutensa ansiosta tosi hyvin Thomas Scrubb.
Sentteripuolella Carson Desrosiers (9,5/6,2) aloitti joukkueen vitospaikan ankkurina, mutta on joutunut luovuttamaan pelipaikkansa kesken kauden Katajan riveihin liittyneelle Tony Easleylle (12,2/6,7/2,3 torjuntaa). Desrosiers muistutti vahvuuksiltaan osittain mestaruusjoukkueen sentteri Tom Knightia, Easleyn ollessa huomattavasti dominoivampi hahmo kentällä.
- Easley tuo meille vähän uutta ulottuvuutta vitospaikalle. Urheilullisuutta haettiin ja sitä ehdottomasti saatiin, Rannikko toteaa.
- Ei meillä varsinaisesti ongelmia sillä pelipaikalla ennenkään ollut, mutta nyt ollaan ehkä vieläkin parempia. Saatiin yksi kokenut pelimies lisää ryhmään.
Katajan varmistaessa runkosarjan voiton jo hyvissä ajoin, sai joukkue hieman epätavallisenkin edun kilpailijoihinsa nähden. Maaliskuun alkupuolen Bisons-kotivoiton varmistaessa runkosarjan piikkipaikan joensuulaisille, sai Kataja pelata täysin paineettomassa tilassa runkosarjan viimeiset viisi otteluaan.
Joukkue käytti ottelut viisaasti pudotuspeleihin valmistautuessa. Taikuri Rannikonkaan ei tarvinnut maaliskuun kahdeksasta pelistä kaivaa taikurin hattuaan esille kuin viiteen otteluun. Keväällä pienetkin asiat voivat olla mestaruuden ja esimerkiksi välieristä tippumisen välissä. Pienenkin ylimääräisen huilin voisi täten kuvitella olevan varsin tervetullut etu mestaruuden uusimista havittelevalle Katajalle.
- Sen varmasti näkee sitten vasta kun pudotuspelit lähtevät kunnolla käyntiin, mutta tietysti tavoite on olla parhaassa mahdollisessa iskussa kun panoksena on paikka mitalipeleissä ja lopulta finaaleissa. Aina siinä on tietysti uhka siitä, että ote lipsuu kun ei ole samalla tavalla panosta otteluissa. Toisaalta, me ollaan kyllä pelattu aika hyvääkin korista maaliskuun aikana, Rannikko pohtii.
- Samalla kun ollaan päästy lepuuttamaan viisikon pelaajia, ovat penkkimiehet päässeet isommille minuuteille ja suorittaneet roolinsa korkealla tasolla. Kyllä mä näkisin, että huili on auttanut ja nyt päästään akut täynnä pudotuspeleihin.
Puolivälierissä Katajaa vastaan asettuu sarjanousija BC Nokia. Selkeän suosikin asemassa sarjaan lähtevä Kataja tavoittelee paikkaa välierissä mahdollisimman vähillä otteluilla ja rasituksella. Rannikko muistuttaa kuitenkin nopeasti, että yhtäkään joukkuetta vastaan ei voi pudotuspeleissä lähteä takki auki.
- Yhtäkään joukkuetta ei voi väheksyä pudotuspeleissä. Sarja on varmaan taas kokonaisuutena laadukkaampi ja tasaisempi kuin koskaan ennen, vaikka luonnollisesti runkosarjan kärkipäähän sijoittuneet joukkueet lähtevät ainakin jonkun sortin ennakkosuosikkeina puolivälieriin, Rannikko maalailee.
- Pudotuspelit ovat aina oma maailmansa. Kun joukkueet voivat keskittyä vain yhteen vastustajaan ja sen pysäyttämiseen, pelin luonne muuttuu.
Rannikon ja Katajan ensimmäinen tavoite kevään kuumimpien pelien aattona on selvä.
- Seitsemän voittoa vaaditaan finaalipaikkaan, Rannikko naulaa.
- Varmoista finaalijoukkueista ei voida mun mielestä ikinä puhua. Meillä on siihen hyvät mahdollisuudet ja lopullinen tavoite on tietysti uusia mestaruus.
Yksi potentiaalinen este Katajan tiellä toiseen perättäiseen mestaruuteen oli vielä joulun tienoilla Loimaan Bisons. VTB-Liigan väsyttämä ja kokoonpanomuutoksien sekoittama pelaajisto on ajanut Bisonsin kuitenkin tilanteeseen, jossa loimaalaiset lähtevät puolivälieriin sarjataulukon sijalta viisi, altavastaajana kotiedun omaavaa Tampereen Pyrintöä vastaan.
- Se mitä Loimaalla on tapahtunut, se on tietysti todella valietettava tilanne. Ikävä juttu niin organisaatiolle kuin pelaajillekin jotka ovat seuran jättäneet ja jotka ovat joukkueen vahvuuteen jääneet, Rannikko harmittelee.
- Mutta ei biisoneitakaan voi aliarvioida. Heillä on ollut valtava otteluruuhka kokoonpanomuutosten aikana, eikä harjoitteluaikaa ole juurikaan ollut. Pudotuspeleihin joukkue on päässyt valmistautumaan viikon verran ja siinä ajassa tekee jo paljon.
Selkeänä ennakkosuosikkina Pantteri-patsaan jahtiin lähtevä Kataja joutuu kohtaamaan Bisonsin kohtalosta huolimatta laadukkaita joukkueita pudotuspelien edetessä. Jo välieriin on mahdollisesti tarjolla vastustajaksi esimerkiksi sarjataulukon nelonen Pyrintö tai kevään edetessä todella kovaan vireeseen yltynyt runkosarjan kuutonen Salon Vilpas.
- Sen takia tässä ei voi lähteä mitään lupauksia mestaruudesta tai finaalipaikasta tekemäänkään. Monella joukkueella on mahdollisuus mestaruuteen tällä kaudella, Rannikko huomauttaa.
- Pyrintö on ollut todella vahva ja parantanut pelaamistaan koko ajan. Vilpas on päässyt kovaan iskuun. Kouvot on vahvistunut Ilari Seppälällä ja Karhu Mikko Koivistolla. Kovan tien saa kulkea mikäli mestaruuden haluaa voittaa.
Runkosarjan selkeä ykkönen ja hallitseva mestari, riveissään Korisliigan dominoivin takamies. Vaikka lupauksia ei lähdettäisikään antamaan, on Kataja kaikilla mittareilla suurin ennakkosuosikki ja perusteluiden lista on varsin kattava.
- No, todetaan nyt taas, että kyllä meillä tietysti kaikki mahdollisuudet on, Rannikko vastaa uteluihin mestaruuden uusimisesta ja ennakkosuosikin asemasta.
- Kuten sanottua, se on se meidän päätavoite. Matkalla on kuitenkin kovia joukkueita vastassa, eikä tässä kohtaa kevättä voi lähteä etenemään kuin yksi ottelu kerrallaan. Kyllä näitä otteluita on vähän jo odotettukin.
Eurokoripallon taivaalle on syttynyt tänä syksynä uusi tähti. Susijengin uuden sukupolven kulmakivi Mikael Jantunen, 24, osoitti iskukykyään viime kaudella Paris Basketballin Eurocup-mestarijoukkueessa, mutta tänä syksynä ”Micke” on jopa petrannut esityksiään pykälää korkeammalla, Euroliigassa. Nyt Jantunen on liittynyt Susijengin EM-karsintavahvuuteen tavoitteenaan johtaa joukkueensa voittoon sunnuntaina.
Susijengin kokeneeseen jaostoon kuuluva Alexander Madsen, 29, pelasi viime kesänä kenties elämänsä parasta koripalloa Valencian olympiakarsintaleirityksessä. Torstaina Madsen ja muu Susijengin iso miehistö on paljon vartijana, kun Susijengi ottaa mittaa Tornike Shengelian ja Giorgi Shermadinin Georgiasta.
Parin vuoden ajan näytti siltä, että suomalainen koripalloyleisö olisi unohtanut Dre’n. HBA-Märskystä lähdettyään Andre Gustavson viihtyi peräti kuuden kauden ajan Richmondin yliopistossa, josta viimeisen kauden kokonaan pelaamatta. Valencian olympiakarsinnat palauttivat kuitenkin ihmisten mieliin Gustavsonin vahvuudet koripalloilijana ja syyskausi on näyttänyt, että Gustavsonista tulee olemaan pitkään iloa niin Suomi-korikselle.
Lotta-Maj Lahtinen, 24, vaihtoi seuraa viime viikolla, kun belgialainen Castors Braine vaihtui espanjalaiseen Ardoihin. Lahtinen on saanut hyvän startin uudessa joukkueessa.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Edon Maxhuni, 26, teki täksi kaudeksi sopimuksen Ranskan suurseuroihin lukeutuvan SIG Strasbourgin kanssa. Strasbourg on jälleen yksi askel eteenpäin Maxhunin nousujohteisella uralla.
Susiladies ja Elina Koskimies saavat vastaansa EM-karsintojen kahden kotipelin ikkunassa torstaina Slovenian ja sunnuntaina Bulgarian. Susiladiesin mediaharjoituksissa eilen tavoitettu Koskimies lähtee karsintaikkunan peleihin toiveikkaana: kaksi voittoa toisi hyvät mahdollisuudet kohti 2025 EM-kisoja.
Saksan Bundesliigassa Saarlouis Royalsin riveissä pelaava Roosa Lehtoranta, 27, pääsee hyvässä iskussa tuleviin EM-karsintoihin. Lehtorannalla on takanaan vahva alkukausi seurajoukkueessaan.
Mikael Jantunen on aloittanut toisen kautensa ranskalaisseura Paris Basketballin riveissä. Jantunen on osoittanut pystyvänsä loistamaan myös Euroopan kirkkaimmissa valoissa.
Kaikki näytti hyvältä, kun Sara Bejedi, 24, paukutti Euroliigan karsinnoissa kolmen pisteen heittoja sisään ja auttoi joukkueensa himoitun kilpailun porteille. Sen jälkeen kaikki kuitenkin muuttui.