15.5.2017 Joensuun Kataja on Korisliigan kauden 2016/17 mestari. Korisliigan lisäksi FIBA Champions Leaguessa sekä FIBA Europe Cupissa pelannut Kataja nousi kevään mittaan ottelu ottelulta koko sarjan kokonaisvaltaisimmaksi nipuksi, eikä Teemu Rannikon johtamalle ryhmälle löytynyt pudotuspeleissä enää pysäyttäjää. Mestaruus oli Rannikon mittavalla uralla miehen toinen Korisliigassa.
Joensuun Katajan koripallokausi 2016/17 oli pidempi ja raskaampi kuin muiden liigajoukkueiden. Korisliigan runkosarjan lisäksi joukkue pelasi FIBAn alaisissa eurokilpailuissa, Champions Leaguessa ja Europe Cupissa. Ottelumäärä ja matkustuskilometrit eivät päästäneet Katajaa helpolla.
- Tämä oli kaikkinensa todella pitkä ja raskas kausi. Meidän jengille kerääntyi lopulta kaikkinensa 69 matsia Korisliiga ja europelit yhdistettynä, plus kolme harjoituspeliä siihen päälle, Rannikko ynnää.
Ottelumäärän rasitus näkyi suoraan myös siinä, miten Katajan päävalmentaja Greg Gibson peluutti Rannikkoa kauden mittaan. Korisliigaa yhteensä 37 ottelua pelannut Rannikko kirjautti keskimäärin 25 ja puoli minuuttia peliaikaa ottelua kohden, joka on 36-vuotiaalle takamiehelle pienin lukema sitten miehen 1996/97 tulokaskauden Piilosetin paidassa.
Liigakauden 12,1 pisteen ja 6,6 syötön keskiarvoilla läpi pelannut Rannikko lukeutui sarjan parhaimpiin takamiehiin niin Korisliigassa kuin myös Champions Leaguessa. Katajan pelit päättyivät Champions Leaguen osalta kuitenkin ennen pudotuspelivaihetta ja visiitti Europe Cupiin jäi myös vain kahden ottelun mittaiseksi.
- Se jäi vähän harmittamaan ettei päästy etenemään pidemmälle europeleissä. Pelasimme kuitenkin parhaimmillamme hienoja matseja sielläkin, Rannikko harmittelee.
Katajan kokoonpano koki muutoksia kauden mittaan ja viimeiset pelaajavaihdot joensuulaisryhmä teki kevään puolella, Champions League –taipaleen päätyttyä. Joey King sai siirtyä Darryl Bryantin tieltä ja Kataja muutti pelaamistaan ja kokoonpanoaan pykälän verran pienempään suuntaan.
- Oli Korisliigassa menestymisen kannalta tärkeää, että pystyttiin siirtymään pienempään kokoonpanoon, Rannikko huomauttaa.
- Kuka sen lopullisen päätöksen viimeisistä pelaajavaihdoista sitten teki, niin teki kyllä loistavaa työtä. Muutokset toimivat meille molemmissa kenttäpäädyissä loistavasti.
Katajan kohdalla puhuttiin pitkin kautta europelien rasituksesta, mutta samalla siitä pelikovuudesta ja kokemuksesta, joka joukkueelle tarttui mukaan eurokentiltä. Korisliigassa otteet ailahtelivat vielä syksyllä ja talvella, mutta Katajan ”piilossa ollut” kyky voittaa joukkue kuin joukkue niin Korisliigassa kuin myös Champions Leaguessa näyttäytyi tasaisin väliajoin.
- Varmasti jokunen matsi Korisliigassa hävittiin otteluruuhkan takia, Rannikko pohtii.
- Samalla varmaan toisaalta jokunen matsi voitettiin myöhemmin myös sen takia, että useampi pelaaja pääsi aikaisemmin kaudella Korisliigassa vähän isommille minuuteille.
Champions Leaguessa Kataja haki kovia päänahkoja, muiden muassa vierasvoitot Pinar Karsiyakasta ja Maccabi Rand Mediasta olivat suorituksia, joihin kotimainen palloilujoukkue ei ihan joka vuosi pysty. Voitot ja muut rohkaisevat esitykset kantoivat Katajaa Korisliigassa kevään aikana.
Samaan aikaan alkukauden otteluruuhkan tarjoama mahdollisuus normaalia tasaisempaan peluutukseen maksoi itsensä myös keväällä takaisin. Kataja ei ollut ainoastaan kärjestä terävä vaan myös penkkinsä puolesta leveä joukkue.
- Europelien tuoma kovuus ja kokemus näkyi kyllä pudotuspeleissä, Rannikko vakuuttaa.
- Kun näimme siellä, että mihin pystymme hyökkäyspäässä, tiesimme että pystymme tekemään samoja juttuja mitä tahansa Korisliigan jengiä vastaan. Europeleissä vastustajat olivat kuitenkin vielä isompia ja urheilullisempia.
Katajan eurokiireiden päätyttyä ja joukkueen kokoonpanon vakiinnuttua joensuulaiset aloittivat nousunsa kohti Korisliigan sarjataulukon kärkeä. Vilppaan kärkisijaa Kataja ei ehtinyt kunnolla uhkaamaan, mutta Kataja lunasti itselleen kotiedun välieriin ohittamalla Helsinki Seagullsin runkosarjan päätöskierroksilla.
Kotiedun saaminen välieriin oli Katajalle omalla tavallaan tärkeä asia, vaikka mestarit tekivät vakuuttavaa jälkeä myös vierasparketilla. Kotonaan Kataja oli kuitenkin lyömätön pudotuspeleissä ja erityisesti Mehtimäen Jäähallissa joukkue järjesti parhaimmillaan sellaisia hyökkäysnäytöksiä, ettei vierasjoukkueella ollut sanan sijaa voittotaistelussa.
- Hyökkäyspäässä oltiin joka pelipaikalla vaarallisia ja heitettiin todella hyvin koko pudotuspelit, mikä tietysti auttoi meitä, Rannikko muistuttaa.
- Selvitimme pudotuspelit läpi rekordilla 11/4, mikä ei nyt ihan huono saldo ole. Jokaisella kierroksella tuli vastaan kuitenkin hyviä joukkueita.
Finaalisarjassa Kataja onnistui pyörittämään runkosarjan tilastollisesti parhaan puolustusjoukkueen solmuun. Vilpas oli läpi kauden onnistunut puolustuspelaamisellaan pitämään vastustajat aisoissa ja käynnistämään onnistuneiden puolustussuoritteiden jälkeen nopeita siirtymähyökkäyksiä, joissa salolaiset olivat koko sarjan parhaita.
- Se kertoo meidän joukkueesta jotain, että saimme runkosarjan parhaan puolustusjoukkueen muuttamaan palloskriinipuolustustaan täydellisesti kahteen otteeseen, Rannikko toteaa.
- Ensimmäiset 2 matsia Vilpas puolusti kuten oli koko kauden puolustanut ja kolmanteen otteluun he muuttivat kaiken. Neljännessä ottelussa löysimme lääkkeet siihen muutokseen, joten viidenteen ja kuudenteen otteluun he muuttivat taas kaiken. Löysimme keinot vastata jokaiseen muutokseen ja se kertoo meidän jätkistä paljon.
Vanha totuus piti kuitenkin näissäkin finaaleissa paikkansa. Puolustus voittaa mestaruuksia, eikä Kataja päästänyt Vilpasta pelaamaan vahvuuksillaan finaalisarjan aikana kuin hetkittäin. Joensuulaiset saivat pakotettua Vilppaan hidastamaan hyökkäystään hyökkäyslevypallopelaamisellaan ja puolen kentän puolustustilanteissa Kataja osoittautui lopulta kenties koko sarjan kyvykkäimmäksi joukkueeksi.
- Puolustuspäässä Bristol ja Mäkäläinen ovat varmaan koko sarjan parhaita puolustajia omilla pelipaikoillaan. Samaan aikaan Mullings on todennäköisesti paras kaaripelaajien puolustaja. Näiden työkalujen varaan on hyvä rakentaa puolustus, Rannikko summaa.
- Samaan aikaan (Tommi) Huolila lyö kropan likoon aina kentälle mennessään. Jarekious Bradley pystyy vaihtamaan kaikki skriinit minkä vaan pelipaikkojen välillä, eikä tule ongelmia ulkona eikä sisällä. Sama juttu myös Jesse Niemen kanssa. Sieltä puolustuspäästä se menestys lähti.
Pitkä, raskas ja antoisa kausi, joka päättyy mestaruuteen. Enempää ei varmasti Rannikkokaan voinut toivoa tältä koripallosesongilta.
Miehen tulevaisuudesta on ehditty jo spekuloimaan huomattavan pitkään siihen nähden, että Katajan ja Rannikon kausi ehti loppumaan vasta lauantaina. Miltä Rannikon tulevaisuus sitten näyttää miehen omin silmin?
- Vaikea sanoa jatkosta mitään, pitää soitella vähän puheluita ja miettiä. Tämä on aika erilainen tilanne kuin ennen on ollut. Syksyn EM-kisoista ei pysty sanomaan oikeastaan mitään myöskään, tässä on ehtinyt kuitenkin kulua vain pari vuorokautta mestaruuden ratkeamisesta, Rannikko naurahtaa.
Susiladies ja Elina Koskimies saavat vastaansa EM-karsintojen kahden kotipelin ikkunassa torstaina Slovenian ja sunnuntaina Bulgarian. Susiladiesin mediaharjoituksissa eilen tavoitettu Koskimies lähtee karsintaikkunan peleihin toiveikkaana: kaksi voittoa toisi hyvät mahdollisuudet kohti 2025 EM-kisoja.
Saksan Bundesliigassa Saarlouis Royalsin riveissä pelaava Roosa Lehtoranta, 27, pääsee hyvässä iskussa tuleviin EM-karsintoihin. Lehtorannalla on takanaan vahva alkukausi seurajoukkueessaan.
Mikael Jantunen on aloittanut toisen kautensa ranskalaisseura Paris Basketballin riveissä. Jantunen on osoittanut pystyvänsä loistamaan myös Euroopan kirkkaimmissa valoissa.
Kaikki näytti hyvältä, kun Sara Bejedi, 24, paukutti Euroliigan karsinnoissa kolmen pisteen heittoja sisään ja auttoi joukkueensa himoitun kilpailun porteille. Sen jälkeen kaikki kuitenkin muuttui.
Susijengin Olivier Nkamhoua, 24, jätti Pohjois-Amerikan kentät taakseen ainakin toistaiseksi hakeakseen vauhtia Euroopasta. NBA siintää kuitenkin edelleen kunnianhimoisen nuorukaisen mielessä.
Sudenpentujen urakka EM-kotikisoissa alkoi riemukkaalla voitolla sittemmin EM-puolivälieriin edenneestä Liettuasta, mutta sen jälkeen voitot ovat olleet kortilla. Joukkueen kapteeni Elmeri Abbey, 18, toivoo Tampereelle saapuvan Delfin Basket -väen löytävän tiensä Hakametsään antamaan Sudenpennuille energiabuustin viikonlopun sijoitusotteluihin.
Suomen Sudenpentujen urakka U18 poikien EM-kisoissa Tampereen Hakametsässä sai unelma-alun Liettuaa vastaan, mutta seuraavissa otteluissa Espanja ja Slovenia näyttivät kaapin paikan. Sudenpentujen tehoykkönen Olavi Suutela uskoo, että tiistain välipäivän jälkeen joukkue kohtaa Serbian tuoreella jalalla ja energialla.
Sudenpentujen terävimpiä ilmestyksiä 18-vuotiaiden poikien EM-kisoissa on kisojen ensimmäisinä päivinä ollut toisen polven koripalloilija Samu Adler. Ratkaisuvalmiudellaan huomioita herättänyt, elokuussa 17 vuotta täyttävä Tapiolan Hongan kasvatti uskoo, että joukkue oppii läksynsä sunnuntain Espanja-ottelusta nopeasti.
Koripallovalmentajat kautta vuosikymmenten ovat yhtenään muistuttaneet junioripelaajia siitä, että pelin kulkuun on mahdollista vaikuttaa, vaikkei tekisi pistettäkään. Tämän totuuden ruumiillistuma lauantaina oli Sudenpentujen Aaron Ekwere, joka sinetöi suomalaisvoiton viemällä viime sekunneilla puolustuksellaan elintilan Liettuan Kaspar Jakucionisilta.
Päävalmentajauransa 36. miesten maaottelun lauantai-iltana Valencian olympiakarsintasemifinaalissa valmentanut Lassi Tuovi, 37, oli turnauksen päätyttyä rauhallinen ja mietteliäs. Intensiivinen olympiakarsintakesä palautti Susijengin kollektiivisen identiteettinsä äärelle ja antoi koko ryhmälle paljon työstövaraa tulevaan.