7.10.2013 10:40 Loimaan Liikuntahallilla elettiin lauantaina historiallisia hetkiä, kun Nilan Bisonsin toinen perättäinen mestaruusviiri nousi hallin kattoon ennen kauden voittoisaa avauspeliä KTP-Basketia vastaan. Kahden mestaruuden takuumies Ville Mäkäläinen, 28, uskoo, että rutkasti viimeisestä kahdesta kaudesta rutkasti uudistunut joukkue parantaa otteitaan kierros kierrokselta.
Vaikka hallitsevan mestarin miehistö on uudistunut merkittävästi niin amerikkalais- kuin suomalaisrintamalla, Bisonsin lauantaisen avausvoiton takuumiehinä kunnostautuivat loimaalaisyleisölle kahden mestaruuskauden aikana niin tutuksi käyneet kasvot.
Kun Bisons lopulta karkasi KTP:lta, nousivat loimaalaisten tehopelaajiksi Ville Mäkäläinen, Matti Nuutinen ja Mikko Koivisto – kahden kultamitalin miehet keväiltä 2012 ja 2013.
KTP-voitto olikin Mäkäläisen mukaan kuin kiila kahden maailman välillä: Biisoneiden kovien uusien pelaajahankintojen vielä etsiessä paikkaansa haki vanha rintama tarvittavat tehot jostain selkäytimestä.
– Emme ihan vielä pysty toteuttamaan pelisysteemiämme koko joukkueella, kun takana on niin vähän yhteisiä treeniviikkoja, arvioi keväästä 2012 asti Loimaalla pelannut Mäkäläinen.
– KTP-matsissa menikin aika lailla niin, että systeemissä pisimpään pelaajat löysivät sitten selkärangasta sen tutun suoritustason, kun matsia ratkaistiin.
Uusina avainpelaajia biisonilaumassa debytoivat tällä kaudella Tuukka Kotti, Carl Lindbom ja Antto Nikkarinen sekä amerikkalaiset Ralph Sampson III, Billy Keys, Justin Hawkins sekä Frank Robinson. Tuttuina miehinä Loimaalla jatkavat Mäkäläisen, Koiviston ja Nuutisen lisäksi Ryan McDade ja Ilpo Pehkonen.
– Meillä on hyvin monipuolinen hyökkäyskonsepti ja kaikille on kyllä tehoja tarjolla. Kestää aikansa ennen kuin pääsemme täyteen vauhtiin, mutta ennen pitkää uudetkin kaverit löytävät heittonsa ja me kaikki vastaavasti löydämme toisemme.
Bisonsin pelaajakokoonpano onkin suomalaisittain historiallinen. Kahden vakuuttavan Suomen mestaruuden jälkeen joukkue on rakennettu menestymään myös Euroopan kakkoskilpailussa Eurocupissa. Europeleissä Biisoneilla on koossa käytännössä 11 pelaajaa, jotka kilpailevat paikoista aloitusviisikossa.
Lauman leveys on tuonut entistä kovempaa, positiivista ”rähinää” Loimaan Liikuntahallille.
– Treenien taso on ollut käsittämättömän kova. En ainakaan ole itse omina pelaajavuosinani ollut seurajoukkueessa, jossa olisi tämän tason harjoituksia, Mäkäläinen päivittelee.
– Meillä on Susijengin tapaan positiivinen kilpailutilanne ja pitkällä tähtäimellä meillä on varmasti vain hyötyä siitä, että ainakin kymmenellä äijällä on taitoa ja kokemusta ratkaista pelejä.
Joukkueen rakentaminen on tapahtunut tavallaan kolmessa aallossa. Mäkäläinen, Ilpo Pehkonen ja nuoret ovat harjoitelleet heinäkuusta alkaen Loimaalla, ja Susijengin lähdettyä Sloveniaan ovat matkaan liittyneet Antto Nikkarinen, Carl Lindbom sekä amerikkalaiset Sampson, Hawkins ja McDade.
Loukkaantumisesta toipuva Matti Nuutinen on palautunut syyskuun aikana vähitellen pelikuntoon, ja Susijengin sankarit Tuukka Kotti ja Mikko Koivisto saapuivat Loimaalle pari viikkoa sitten Sloveniasta kotiuduttuaan. Uusimmat palaset palapelissä ovat olleet pelinrakentaja Keys sekä juuri ennen liigakauden alkua Loimaalle saapunut Robinson.
– Aika lailla aalloittain porukka on tosiaan laitettu kasaan, mikä on tietysti ollut joukkuepelin kannalta haasteellista. Toisaalta rohkaisevaa on se, että kehityksemme joukkueena on ollut jo pelkästään viimeisen viikon aikana todella nopeaa. Joka jannulla on iso halu osoittaa, mihin pystymme.
Kysymysmerkkejäkin on ilmassa Biisoneiden kolmannen pääsarjakauden alkaessa.
Loimaan Liikuntahallin lehtereillä on kaivattu kahden viimeisen mestaruuden takuumiehen Jeb Iveyn ja Martin Zenon perään äänekkäästi, eikä ihme – tehokaksikko oli vuosien 2012 ja 2013 Korisliigan finaaleissa täysin omaa luokkaansa.
Oma kysymyksensä on myös Biisoneiden ammattilaistason pelaajarotaatio ja sen sopeutuminen Korisliiga-kauteen; riittääkö minuutteja kaikkien ammattimiehien pitämiseksi tyytyväisinä?
Mäkäläinen pitää molempia näkökantoja ymmärrettävinä, mutta ei näe niissä ongelmaa.
– Martin ja Jeb ovat loistavia pelaajia, mutta ei kausi tule kaatumaan heidän poissaoloonsa. Tällaisesta rotaatiosta nousee ratkaisija toisensa perään. Jo ekassa liigapelissä nähtiin väläyksiä materiaalimme leveydestä, lahtelaislähtöinen laituri miettii.
– Mitä tulee peliminuutteihin, pelejä on jo runkosarjassa 44 ja Eurocupissakin kymmenen matsia plus jatkopelit. Kun pelaava kokoonpano vähän elää kauden aikana, ihan jokainen saa varmasti tarpeeksi peliaikaa. Aika iso motivaatiotekijä monelle on varmasti sekin, että he eivät ole vielä voittaneet urallaan Suomen mestaruutta.
Eurocup-ottelunsa Bisons aloittaa 16. lokakuuta kotikentällään Helsingin Jäähallissa Liettuan pronssijoukkue Neptunas Klaipedaa vastaan.
– On ainutlaatuista päästä pelaamaan suomalaisella joukkueella Euroopan toiseksi kovimmassa liigassa ja vielä legendaarisella Helsingin Jäähallilla. Sinne mukaan loimaalaiset kotifanit ja koriksesta kiinnostunutta yleisöä ympäri Suomea, niin tässä on kaikki ainekset legendaariselle kaudelle.
Bisons pelaa seuraavan kerran keskiviikkona 9. lokakuuta vieraskentällä Namika Lahtea vastaan.
Edon Maxhuni siirtyi helmikuun alussa italialaisjoukkue Scafatiin. Susijengin takamies haluaa auttaa joukkuetta säilyttämään paikkansa Serie A1:ssä.
Anniina Äijäsen Treviso on vahvassa myötätuulessa Italian Serie A2:ssa, kun joukkue liitää tällä hetkellä kahdeksan ottelun voittoputkessa. Roosa Lehtoranta pääsi puolestaan juhlimaan Saksan cupin voittoa.
Petteri Koponen, 36, otti ensimmäisen todellisen loikan valmennustöihin tällä kaudella, kun hän toimi Australian NBL:ssä pelaavan New Zealand Breakersin päävalmentajana. Kyseessä oli Koposen ensimmäinen päävalmentajapesti ammattilaisjoukkueen peräsimessä.
Karkkilan koripallokaupungista ponnistavan Aatu Kivimäen, 27, edellisestä miesten maaottelusta on ehtinyt vierähtää vuosi, ja silloinkin vastassa oli Tanska. Kuluneen vuoden aikana Saksan Bundesliigan Tübingenista Slovakian mestari Patrioti Leviceen siirtynyt Kivimäki luottaa siihen, että samat reseptit, joilla Tanska peitottiin vuosi sitten Espoo Metro Areenalla, pätevät myös tänä iltana Kööpenhaminassa.
Elias Valtonen, 25, on viimeisen parin vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa paitsi Susijengin puolustuspään liimana, myös Espanjan ACB-liigassa. Vaikka Valtosen ja Susijengin suuryllätys EM-rankingin kärkijoukkue Serbiaa vastaan kuivui perjantaina kasaan viime minuuteilla, Euran Veivin kasvatti uskoo eilisen toimineen erinomaisena valmistavana harjoituksena paitsi maanantain Tanska-otteluun, myös ensi kesään.
Perjantai-iltana Espoo Metro Areenassa kiehuu, kun Susijengi kohtaa EM-karsintojen päätösottelussaan Euroopan rankingin #1 joukkue Serbian yli 5500 katsojan edessä. Perjantaina nähdään kentällä myös yksi susidebyytti, kun viime kaudet Korihaiden korinalustoja dominoinut Sipoon Hukkabasketin kasvatti Mikael Aalto, 208 cm ja 30 vuotta, juoksee parketille koko uransa ensimmäisessä maaottelussa.
Susijengin kokeneeseen osastoon kuuluva Ilari Seppälä, 31, teki susidebyyttinsä verrattain myöhäisessä iässä, mutta on 2020-luvun edetessä vakiinnuttanut paikkansa joukkueessa pelinrakentajana ja ”isojen pelien miehenä”. Viidenkymmenen pelatun A-maaottelun haamurajan kynnykselle päässyt Seppälä keskittyy tällä hetkellä mahdollisuuteen pelata terveenä ja toivoo voivansa olla joukkueen käytettävissä pitkään.
”Hurja-Hannes” jyrää taas. Hannes Pöllä, 211 cm ja 26 vuotta, joutui kaksi vuotta sitten jättämään Korisliiga-kentät pitkäksi aikaa loukkaantumisen ja pitkän kuntoutuksen vuoksi. Tällä kaudella Pöllä on päässyt keräämään pitkän kuntoutuksen satoa ja osoittanut koripalloilevalle Suomelle olevansa täsmälleen sellainen kansainväliset mitat täyttävä iso, jollaista hänestä juniorivuosina uumoiltiin.
Awak Kuier pääsi viime kauden päätteeksi juhlimaan Italian mestaruutta Reyer Venezian paidassa. Hän haluaa uusia tempun myös tänä vuonna.
Severi Kaukiainen, 26, pelaa ensimmäistä täyttä kauttaan virolaisen Kalev/Cramon joukkueessa. Kaukiaisella on edessään iso kevät, kun hänellä on mahdollisuus kolmeen pokaaliin.