30.4.2022 08:45 Juho Nenonen on juossut parketille Korisliigan loppuotteluissa jo yhdeksän kertaa. Maanantaina 2. toukokuuta juhlitaan pyöreitä, kun hänen edustamansa hallitseva mestari Salon Vilpas kohtaa kauden ennakkosuosikin Kauhajoen.
Juho Nenonen jos kuka tietää, mitä finaaleissa menestyminen vaatii. Kuva: Ville Vuorinen
Turhan montaa miesten Korisliigan finaalisarjaa ei viime vuosina ole pelattu ilman laituri Juho Nenosta. Hänellä on 2000-luvulta tilillään kahdet finaalit Espoon Hongassa, neljät Kataja Basketissa ja kolmet aiemmat Salon Vilppaassa. Tulee väistämättä sellainen olo, että näin isoon lukemaan on oltava jokin selitys olemassa.
Nenonen itse uskoo ja toivoo, että valmentajat ovat kenties nähneet hänessä riittävästi potentiaalia, että hän on sen ansiosta päässyt pelaamaan niin laadukkaisiin kokoonpanoihin kuin on.
– Se johtuu varmasti osin siitä, että olen ollut valmis laittamaan joukkueen itseni edelle. En ole missään kokoonpanossa ollut hyökkäyksen ykkösvaihtoehto vaan täyttänyt oman tonttini kentällä. Hyvät joukkueet tarvitsevat hyviä roolipelaajia, ja olen myös itse saanut nauttia taitavista joukkuekavereista ympärilläni.
Nenosen muistojen tie Korisliiga-finaaleista on pitkä ja kirjava. Perspektiiviä voi hakea laskemalla, että pääsarjauransa alusta – eli syksystä 2005 lähtien – hän on itse asiassa ollut mukana yli puolissa miesten Korisliigassa pelatuista loppuottelusarjoista.
Tietysti kaikista kirkkaimpana riemun kokemuksensa miehelle mieleen on jäänyt se ihka ensimmäinen kerta, Espooon Hongan mestaruus Nenosen toisen pelikauden päätteeksi keväällä 2007.
– Olin kentällä, kun ottelu loppui, ja vaikka tulos oli jo taputeltu, pääsin vielä viime hetkillä naulaamaan yhden kolmosen. Se oli nuorelle pojalle ikimuistoinen hetki, kun summeri soi ja katsomo räjähti.
Toisaalta kaikki mieleen jääneet finaalit eivät ole päätyneet sinne positiivisessa valossa. Mestaruuksia on kertynyt tähän mennessä kolme, joten hän on kokenut osansa karvaita tappioita mutta myös rajumpiakin vastoinkäymisiä, jotka ovat langettaneet synkän varjon onnistumisten ylle.
Tällainen esimerkki sattui Nenoselle vuonna 2018 Kauhajokea vastaan, kun hänen edustamansa Vilpas oli sarjassa 2–3-takaa-ajoasemassa.
– Ennen sarjan kuudetta peliä isäni kuoli hyvin yllättäen. Silloin oli harvinaisen kova paikka astua kentälle. Sain nostettua ottelun kriittisillä hetkillä silti korin, jonka avulla pääsimme jatkoajalle. Se tuntui joltakin taivaalliselta väliintulolta, ja olin täysin varma, että voitamme ottelun.
Mutta niin ei lopulta kuitenkaan käynyt. Jatkoajan jälkeen Kauhajoki vei mestaruuden.
– Se oli henkisesti raskaimpia tappioita, joita olen koskaan kokenut.
Nyt käsillä on Nenosen edustamalle Vilppaalle peräti kolmas kerta finaalissa samaa vastustajaa, Kauhajokea, vastaan. Viime keväänä Pantteri jäi salolaisten kyytiin, mutta tällä kertaa runko- ja jatkosarjatilastot näyttävät siltä, että ennakkosuosikin viitta on selkeästi Kauhajoen harteilla.
Nenonen muistuttaa, että viitta on kuitenkin painava kantaa. Hän puhuu tässäkin asiassa kokemuksesta ja muistuttaa muun muassa ajoistaan Kataja Basketin jäsenenä, kun joensuulaisjoukkue kantoi samaa viittaa usein.
– Kävi helposti niin, että voitimme runkosarjan ylivoimaisesti ja käytännössä kävelimme finaaleihin. Sitten otimme siellä oikein armotta turpaamme.
Samankaltaista on päässyt tapahtumaan sittemmin myös Vilppaan aikoina. Sitä vastoin taas viime vuonna joukkue kohtasi vaikeutensa jo etukäteen pelaamalla jossain määrin keskinkertaisen runkosarjan.
– Ja juuri silloin tuli sitten se mestaruus. Eli lähden erittäin mielelläni rennon letkeästi altavastaajana tähänkin sarjaan.
Hän palaakin jo halusta päästä parketille kohtaamaan tutun vastustajan ja kokeilemaan, miten paritanssikuviot korin alla vanhasta muistista onnistuvat. Puolustus tulee nimittäin olemaan kovaa, ja Nenosta ei ainakaan tunneta pelaajana, joka erityisemmin välttelisi pientä pystypainia.
– Pohjanmaalaiset ovat tunnetusti painikansaa. Siellä varmaan huudetaan jo nimeäni. Lämpimät terveiset siis tanssiparilleni Rene Rougeaulle!
Finaalisarja käynnistyy 2.5. Kauhajoen kotikentällä. Kauhajoen kotiotteluiden ennakkoliput ovat myynnissä täällä ja Vilppaan kotiotteluiden liput puolestaan löytyvät täältä. Jim näyttää ensimmäisen finaalin 2.5. vapaasti omalla kanavallaan.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Korisliiga-illassa nähtiin pelkkiä vierasvoittoja. Andre Gustavson repi riistoja ja juoksi, kun taas Hannes Pöllä otti mittaa Jeremiah Woodista, joka "pelasi jo silloin, kun tyrannosaurukset vaelsivat planeetalla".
Kotimaiset nuoret johtivat joukkueitaan voittoihin pitkien tappioputkien jälkeen, ja Helsinki Seagulls nousi tasoihin sarjakärjen kanssa. Valmentaja Greg Gibson ärähti Nokialle heikoista peliesityksistä.
Korisliiga-illan voittajia olivat Bisons Loimaa ja KTP-Basket.
Illan voittajia miesten Korisliigassa olivat Salon Vilpas, Bisons Loimaa ja taas sarjan kärkeen palannut Kataja Basket.
Korisliiga jatkui kahdella ottelulla. Voitot kirjattiin vieraille, kun Pyrintö ja Seagulls kasvattivat voittosaldojaan.
Neljän ottelun Korisliiga-illassa voittoja juhlivat sarjakärki Kataja Basket, Bisons Loimaa, Korihait ja Tampereen Pyrintö.
Illan otteluvoittajia miesten Korisliigassa olivat BC Nokia ja Helsinki Seagulls.
Kaudella 2024–25 Korisliigan kuukauden parhaimmat luvut tarjoaa Suomen johtava talous- ja palkkahallintoalan asiantuntijaorganisaatio Rantalainen.
Miesten Korisliigassa Helsinki Seagulls ja Kauhajoki vahvistivat kumpikin asemiaan.