27.5.2025 17:02 Salon Vilppaan Samu Adler voitti päättyneellä Korisliiga-kaudella sekä Vuoden tulokkaan että Vuoden kuudennen pelaajan palkinnot. Miten saavutus oikein onnistui nuorukaiselta, joka ei ole vielä ehtinyt edes täysi-ikäiseksi?
Kuva: Ville Vuorinen
Viime syksynä Suomen koripallopiireissä kohahti. Vasta 17-vuotias Samu Adler sai paikan Salon Vilppaan Korisliiga-joukkueessa ja kutsun miesten maajoukkueen harjoitusrinkiin. Pelitkin lähtivät välittömästi sujumaan niin mallikkaasti, että kauden päätteeksi Adler lähti kesälomalle kainalossaan palkinto sekä Vuoden tulokkaana että Vuoden kuudentena pelaajana.
– Meni aika paljon paremmin kuin mitä osasin odottaa, hän toteaa nyt rentona.
– Totta kai laitoin peliin paljon ja treenasin ankarasti, mutta oli aikamoinen yllätys, kuinka paljon valmennusryhmä luotti kykyihini.
17-vuotiaan pelaajan astuminen pääsarjatasolle on kieltämättä aina kysymysmerkki. Adlerkin huomasi, että aluksi tilanne aiheutti ympärillä vähän epävarmuutta siitä, miten tulokkaaseen tuli suhtautua, ja mitä asiasta ylipäätään piti ajatella.
Epäilykset hälvenivät kuitenkin nopeasti. Heti syksyn harjoituspelien jälkeen oli kaikille selvää, että nuoren miehen harteille pystyisi antamaan huomattavasti enemmän vastuuta kuin iän puolesta olisi olettanut. Eikä asiaa ainakaan haitannut se, että Adler osoitti olevansa ennakkoluuloton ratkaisija ja rautaisella itseluottamuksella siunattu ihminen.
– Se on itselleni aika luonteenomaista. En ole elämässäni ylipäätään ihan hirveästi stressannut tai jännittänyt asioita. Tässäkin tapauksessa kyseessä oli koripalloilu, ja se on peli, jonka tiedän osaavani, vaikka vaatimustaso nouseekin.
Adler on pelannut kahden palkinnon arvoisesti Korisliigassa ja päässyt kokeilemaan siipiään Susijengissä, mikä on tehnyt hänestä jo nyt – ennen edes täysi-ikäisyyttä – yhden Suomen seuratuimmista koripalloilijoista. Yksityiselämään tilanne ei ole kuitenkaan vaikuttanut.
– Minulla on aika tiivis lähipiiri, joten ei se ole heidän ajatuksiaan minusta muuttanut. Eniten se näkyy, kun on tekemisissä pikkuskidien kanssa. Heille se on siistiä, ja he kuhisevat, että hei, toi jätkä on pelannut Susijengissä.
Adler on kotoisin Kirkkonummelta ja asunut Sundsbergissä koko elämänsä lukuun ottamatta aikaväliä kuudesta yhdeksään ikävuoteen. Sen aikaa hän kasvoi äitinsä töiden takia Arabiemiraattien Abu Dhabissa, jossa hän kävi englanninkielistä koulua ja opetteli elämää aiemmasta poikkeavassa ympäristössä.
Nyt hän on urheillut Salossa yhden kauden ja viettää siellä suunnitelmien mukaan myös tulevan.
– Toki asiat voivat tällä alalla muuttua nopeastikin, mutta en ole itse kokenut mitään tarvetta vielä lähteä minnekään. Näkisin viisaana nyt jatkaa kehittymistä Salossa ja kerätä jatkuvasti enemmän peliaikaa ja -kokemusta, ja samalla haluan hoitaa myös lukion loppuun.
Pitkällä tähtäimellä vaihtoehdot ovat avoinna: muutamista NCAA-yliopistoista on tullut jo varovaisia tunnusteluja pelaajan aikeista, mutta muutkin polut ovat edelleen mahdollisia.
Mitä kotimaan kuvioihin tulee, Adler haluaa jatkaa työtään ja kasvattaa rooliaan myös Susijengissä. Viime marraskuussa miesten maajoukkueessa debytoinut takamies hoiti maaotteluissa lähinnä ykköstonttia, minkä hän kokeekin ensisijaiseksi pelipaikakseen.
– Haluan olla pelinjohtaja. Korisliigassa päädyin vaihtelemaan paikkaa ykkösestä kolmoseen asti ja olin aika paljon enemmän korintekoroolissa, mutta samalla pyrin Vilppaassakin koko ajan harjoittelemaan pelien rakentamista.
Niin sanottuna puhtaana pointtina kehittymistä varten hänellä onkin Salossa melkoinen opettaja. Ei herää kovin montaa vastaväitettä, mikäli esittää näkemyksen, että valmennustiimiin kuuluva Teemu Rannikko on yksi Suomen kaikkien aikojen parhaista hyökkäysten luojista, ellei jopa paras.
Adlerin ajatuksena onkin nyt saada mahdollisimman paljon harjoitusaikaa Rannikon kanssa, sillä erityisesti Susijengissä hänellä on valtavat saappaat täytettävänään. Viimeisimpinä Suomi-koriksen legendoina peliä ovat pyörittäneet itse Rannikko sekä Petteri Koponen. Tällä hetkellä käy kova keskustelu siitä, löytyykö rooliin uutta historiaan jäävää virtuoosia.
Jos asia Adlerin motivaatiosta on kiinni, niin sellainen tulee löytymään ja pian.
– Tulevaisuudessa se on päätavoitteeni. Totta kai se on paljon sanottu, mutta jos unelmia on, niin täytyyhän niitä lähteä tavoittelemaan. Jos sitä pelkää, niin peli on hävitty jo alkuunsa.
Lahti Basketball yllätti vieraakseen saapuneen Helsinki Seagullsin.
Kauden toisen Korisliiga-illan voittajiksi tiensä kaivoivat Salon Vilpas ja Kauhajoki. Vahvaa korintekoa nähtiin muiden muassa Kauhajoen Jaeden Zackerylta sekä tappiosta huolimatta Bisonsin Tevaun Kokolta.
Kouvojen Tuukka Härsilä avasi kauden 21 pisteen suorituksella, vaikka lopulta voiton ottelusta veikin Korihait. Myös Tapiolan Honka ja Kataja Basket juhlivat.
Korisliiga käynnistyy perjantaina 3.10. kolmella ottelulla. Löydät alapuolelta pähkinänkuoritiedot, otteluohjelmat sekä joukkuekohtaiset ennakkohaastattelut.
Efton Reid III tutustuu ympäröivään kulttuuriin ja sopeutuu siihen parhaansa mukaan, vaikka onkin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kobrien pelisysteemissä hän haluaa olla koneiston osa – mitä milloinkin tarvitaan.
Tampereen Pyrinnön kasvatti oppi maailmasta paljon Islannissa ja Italiassa, mutta nyt hänen on aika soveltaa taitojaan ja ylläpitää menestystä Helsinki Seagullsissa.
19-vuotias Leo Eklund siirtyi kesän aikana HNMKY:n riveistä Uuteenkaupunkiin ja Korihaiden paitaan. Nyt hän valmistautuu elämänsä ensimmäiseen pääsarjakauteen ja vakuuttaa, ettei hätkähdä haasteesta.
Max Besselink aloittaa ensimmäisen kautensa Katajassa ja tavoittelee ehjää, hyvää vuotta. Kataja puolestaan tavoittelee uusia korkeuksia päästyään viime kaudella mitalipeleihin mutta jäätyään neljänneksi.
Lahti Basketball nousi myrskyisien kausien jälkeen takaisin Korisliigaan, ja nyt päävalmentaja Kristian Palotiellä on edessään haaste saavuttaa kilpailuetua ja ennen kaikkea säilyttää sarjapaikka.
Ensimmäistä Korisliiga-mestaruuttaan metsästävä Eemi Luukkonen tähtää edelleen ammattilaiseksi ulkomaille mutta on 23:een ikävuoteensa mennessä oppinut, että kehitys tapahtuu ajallaan.