Turvallinen toimintaympäristö

Koripallo voi edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia laajasti ymmärrettynä. Liikunta itsessään tukee hyvinvointia, ja harrastustoiminta voi kasvattaa omaksumaan terveet elämäntavat ja hyvän arvomaailman.

Jotta koripallon positiiviset vaikutukset saavutetaan, toimintaympäristön on oltava turvallinen. Jokainen saa olla oma itsensä, ja koripallosta voidaan nauttia ilman häiriötekijöitä.Toisaalta lieveilmiöitä on mahdoton ehkäistä täydellisesti, ja siksi ongelmatapausten varalle tarvitaan selvät toimintaohjeet. Epäasiallisella käyttäytymisellä voi olla sen uhrille erittäin vakavat seuraukset, ja siihen on aina syytä puuttua.

Epäasiallinen käyttäytyminen voi olla esimerkiksi kiusaamista, seksuaalista häirintää tai rasismia. Se voi olla äkillisiä päähänpistoja tai pitkäkestoista, suunnitelmallista toimintaa. Aina henkilö ei ymmärrä käyttäytyvänsä epäasiallisesti. Esimerkiksi vitsiksi tarkoitettu juttu tai varomaton kommentti voi olla toista syvästi loukkaava. Jokaisen pitää saada olla oma itsensä koripallokentillä ja niiden ulkopuolella.

Toimintaympäristön turvallisuus käsittää myös työntekijöiden ja vapaaehtoisten olosuhteet: heilläkin tulee olla hyvä olla. Kaikkien mukana olevien tulee saada asianmukaista kohtelua ja tukea tarvittaessa. Ongelmia voi aiheuttaa myös esimerkiksi eettinen stressi, joka tarkoittaa kuormitusta joutumisesta työskentelemään omien arvojen tai periaatteiden vastaisesti.

Esimerkiksi ylityöllistymisen aiheuttama pakko tinkiä työn laadusta tai velvollisuus noudattaa epätasa-arvoisia käytäntöjä voivat aiheuttaa eettistä stressiä.

Syrjintään ja häirintään puuttumisesta on laadittu erilliset, laajemmat toimintaohjeet. Seuraavassa kuvataan tiiviisti, mitä turvallinen toimintaympäristö koripallotoiminnassa merkitsee.

Turvallinen ilmapiiri

  • Epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäiseminen. Ruohonjuuritason toiminnasta lähtien tuodaan esille koripallon arvoja, esimerkiksi monimuotoisuutta, kannustamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Teemat ovat mukana liiton valmentajakoulutuksissa ja muissa koulutustilaisuuksissa.
    Myös seuroja ohjeistetaan ottamaan arvot mukaan koulutuksiin sekä joukkueiden käytännön toimintaan. Maajoukkuetoimintaan osallistumisen edellytys on tutustuminen Meidän tapa -ohjeistukseen, jossa kuvataan muun muassa toiminnan arvot, periaatteita ja käyttäytymisohjeita.
  • Toimintaohjeiden laatiminen. Epäasialliseen käytökseen puuttumiseen on kaikilla tasoilla toimintaohjeet, jotka sisältävät myös kurinpitokäytännöt. Uudet henkilöt perehdytetään ohjeisiin. Kaikilla tasoilla on nimetty ainakin yksi henkilö, johon ottaa yhteyttä epäasiallista käyttäytymistä kohdatessaan, ja myös nimetön yhteydenottokanava on hyvä tarjota. Koripalloliitto on laatinut esimerkiksi Katsomon pelisäännöt ja Vastuullisen kuuluttajan ohjeet seuroja varten. Myös Et ole yksin -palvelua pidetään esillä.
  • Puuttuminen epäasialliseen käytökseen. Kaikkiin epäilyihin suhtaudutaan vakavasti. Tilanteeseen puututaan välittömästi tapauksen tultua ilmi, ja mahdollisten seuraamusten osalta toimitaan toimintaohjeiden mukaisesti. Lasten tapauksessa huomioidaan lasten kehitystaso. Jos epäillään rikosta, otetaan yhteys poliisiin.
  • Tietoisuuden lisääminen toimintatavoista. Liitto tiedottaa aktiivisesti laatimistaan syrjintään ja häirintään puuttumisen toimintaohjeista. Seurat levittävät sisäisesti tietoa liiton toimintaohjeista tai itse laatimistaan ohjeista.

Positiivisten arvojen edistäminen

  • Liikunnan ja urheilun ilo. Kaikessa koripallotoiminnassa pyritään edistämään pelaamisen iloa. Kilpaileminen on monesti olennainen osa koripalloharrastusta, eivätkä kilpaileminen ja ilo ole ristiriidassa keskenään. Etenkin nuorimmissa ikäluokissa kilpailullisuus pyritään kuitenkin pitämään maltillisena.
  • Terveiden elämäntapojen edistäminen. Kaikessa toiminnassa pyritään tukemaan terveitä elämäntapoja. Esimerkiksi ruokailuissa suositaan terveellisiä vaihtoehtoja. Lasten ja nuorten tapahtumat ovat aina päihteettömiä, eikä aikuisillekaan järjestetä toimintaa, jossa alkoholi on keskeisessä asemassa. Nuuskaamisen haitoista tiedotetaan säännöllisesti. Loukkaantumisen jälkeen pelaajien annetaan kuntoutua rauhassa, ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjeita noudatetaan. Kipeänä harjoittelemista ei sallita.
  • Turvallisen toimintaympäristön tukeminen. Koripallon säännöissä määritellään seuraamukset vaaratilanteita aiheuttavasta käytöksestä pelitilanteissa. Pelaajia kannustetaan vakuuttamaan itsensä. Yleisötapahtumissa noudatetaan viranomaisten määräyksiä esimerkiksi järjestyksenvalvojista.
  • Arvojen pitäminen esillä. Liikunnan kasvatustehtävä pidetään mielessä, ja se huomioidaan valmentajakoulutuksissa. Myös suurissa tapahtumissa ja muissa mediahuomiota saavissa yhteyksissä pyritään toimimaan vastuullisesti ja edistämään positiivisia arvoja.
    Esimerkiksi monikulttuurisuutta voidaan tuoda esille julisteissa ja muissa markkinointimateriaaleissa, ja muitakin vastuullisuuskäytäntöjä tuodaan aktiivisesti esille, jotta ne omaksuttaisiin laajemmin. Koripalloliitto on mukana muun muassa Punainen kortti rasismille-, Et ole yksin- sekä Älä riko urheilua -kampanjoissa.
    Hyviä esimerkkejä arvojen näyttämisestä ovat myös ukrainalaisille lapsille ja nuorille suunnattu The Game That Unites Us -tempaus Susijengin johdolla sekä Ukrainaan lähetetyt koripallot. Seuratkin ovat järjestäneet tempauksia: esimerkiksi Karhu Basket järjesti hyväntekeväisyysottelun, johon ukrainalaispakolaiset pääsivät maksutta.
  • Seuranta. Palautetta kerätään säännöllisesti. On suositeltavaa toteuttaa silloin tällöin laajempia kyselyitä, joiden avulla selvitetään harrastajien tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Palautetta ja kyselyitä käytetään tilanteen seuraamiseen, ja mahdollisiin kielteisiin havaintoihin puututaan.

Koripallo-organisaatiot työpaikkoina

  • Lakien ja velvoitteiden noudattaminen. Työsuhteissa noudatetaan lakeja ja täytetään työnantajavelvoitteet.
  • Tuki työntekijöille. Työntekijöitä tuetaan, ja heidän on mahdollista keskustella mieltään painavista asioista jonkun kanssa. Kaikille on nimetty esihenkilö, joka on hyvin tavoitettavissa. Myös vapaaehtoiset saavat tarvittaessa tukea tehtäviinsä, ja työntekijöiden sekä vapaaehtoisten työturvallisuudesta huolehditaan ja hyvinvointia tuetaan.
  • Työrauha. Työntekijöille ja vapaaehtoisille turvataan rauha tehdä työtään. He saavat tehdä työnsä haluamallaan tavalla ilman jatkuvaa valvonnan alla olemista. Mikäli työrauha on vaarassa esimerkiksi huoltajan tai muun henkilön puuttuessa jatkuvasti toimintaan, työntekijällä tai vapaaehtoisella on mahdollisuus saada tukea häiriökäyttäytymiseen puuttumiseksi.
  • Työnteon mielekkyys. Työn mielekkyyttä tuetaan, ja työntekijöillä ja on mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja toteuttamiseen. Työmäärä on kohtuullinen, eikä työntekijöitä tai vapaaehtoisia ylikuormiteta.
  • Rikosrekisteriotteet. Kaikilta palkatuilta työntekijöiltä kysytään rikosrekisteriotteet, jos he työskentelevät alaikäisten parissa. Myös vapaaehtoisilta suositellaan kysymään rikosrekisteriotteet työnantajaorganisaation kustannuksella. Kaikkia valmennustoimintaan osallistuvia suositellaan suorittamaan vastuulliseen toimintaan liittyviä kursseja, esimerkiksi Vastuullinen valmentaja, Nuori mieli urheilussa ja Et ole yksin -verkkokurssi.

Ongelmatilanteiden käsittely

  • Tilanteiden käsittely. Epäasiallista käytöstä tai muita ongelmallisia tilanteita ei lakaista maton alle, vaan ne käsitellään ja niistä pyritään ottamaan oppia. Kaikista tilanteista laaditaan vähintään muistio, ja kertyneet opit hyödynnetään vastaavien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
  • Tukea ongelmien purkuun. Ketään ei jätetä yksin ratkomaan ongelmallisia tilanteita. Tilanteiden jälkeen tarjotaan tarvittaessa keskustelu- tai muuta apua.
  • Todenmukainen viestintä. Huhujen leviämisen ehkäisemiseksi ongelmatapauksista tiedotetaan selvästi ja viipymättä. Viestinnässä huomioidaan kuitenkin osapuolten oikeusturva. Myös kriisiviestinnän käytännöt on syytä kuvata kirjallisesti.