Valmentajakoulutuksen rakenne ja sisällöt

Valmentajakoulutuksen rakenne

Valmentajakoulutusrakenne perustuu seuraaviin ihanteisiin:

Koripallovalmentajakoulutuksiin osallistuu valmentajia, joilla on taustalla koripallovalmennusta tukevia siviiliopintoja sekä omaa pelaajauraa.
Kukaan valmentaja ei joutuisi aloittaa valmentamistaan yksin, vaan valmentajan ura alkaa aina kokeneemman valmentajan alaisuudessa.
Jokaisella pelaajalla on vastuuvalmentajana valmentaja, joka suorittanut hyväksytysti vähintään valmentajan jatko-opinnot (Taso II)
Valmentajan peruskoulutuspolku opiskellaan alusta loppuun niin, että koulutuskokonaisuuksien välissä valmennetaan käytännössä vähintään 1-2 vuotta.

Suomalainen koripallovalmentajakoulutus nojautuu sisällöissä FIBA:n pääkouluttajan Svetislav Pešićin ajatukseen: ”Mieluummin huono konsepti, kuin ei konseptia ollenkaan.” Tällä filosofialla tarkoitetaan sitä, että valmentajauran alussa valmentajan on parempi kopioida pelin konseptit kokeneemmilta valmentajilta kuin luoda omaa peliajatusta tyhjästä. Omaa valmentajuutta on helpompi rakentaa, kun ensin ymmärtää valmentajakoulutuksessa opiskeltavat konseptit.

Nämä konseptit perustavat seuraavaan pelikäsitykseen:

Koripallo on taitavien, urheilullisten ja älykkäiden yksilöiden tunnerikas joukkuepeli, jossa jatkuvasti käydään kamppailua helpoista korintekopaikoista.

Valmentajakoulutuksen sisällöt

Valmentajakoulutuksen sisällöt rakentuvat ns. konseptiajatteluun. Koripallo on monirakenteinen peli, jossa pelin eri vaiheet, roolit ja tehtävät sekä vaadittavat taidot ja ominaisuudet jatkuvasti sekoittuvat ja vaihtelevat. Tästä syystä on tärkeää, että myös valmentajakoulutuksessa pelin eri konsepteja opiskellaan monirakenteisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhden koulutuskokonaisuuden (esim. -viikonlopun aikana) käsitellään kaikkia pelissä tarvittavia konsepteja.

Teoreettisesti – opiskelun selkeyden takia – konseptit voidaan jakaa neljään pääluokkaan:

Yhteen pelaamisen taidot
Urheilijan taidot ja ominaisuudet
Valmentajan taidot
Oppijan ja ajattelijan taidot

Pääluokat voidaan vielä jakaa alaluokkiin. Nämä alaluokat ovat valmentajakoulutuksen ”oppiaineita”. Koulutuskokonaisuuksien ohjelmat rakentuvat näistä yhdeksästä oppiaineista.

Oppiaineiden sisältöjä käsitellään kaikilla valmentajakoulutuksen tasoilla, joten sisällöt muodostavat ns. langanpätkiä läpi peruskoulutuspolun. Langanpätkät luikertelevat koulutuspolulla spiraalimaisesti, minkä seurauksena jokin sisältö on aina välillä esille uutena asiana ja aina välillä kertauksena.

SISÄLTÖPROGRESSIOT OVAT OSAAMISPOHJAISIA, EI IKÄLUOKKASIDONNAISIA

Valmentajakoulutuksessa on tärkeää korostaa, että koripallopelissä uusi osaaminen rakentuu aina vanhan osaamisen päälle tai tilalle. Tärkeää on myös huomioida, että valmentajakoulutuksen tasot eivät ole ikäluokkasidonnaisia. Perusopinnot eivät kosketa pelkästään lasten (lue: kokemattomien pelaajien) valmennusta, vaan aina kun harjoitellaan jatko-opintojen tai syventävien opintojen sisältöjä, tulee varmistaa, että perusosaaminen on halussa myös kokeneemmilla pelaajilla.

Koulutuspolku

Koripalloliitolle on tärkeää, että aloitteleva ohjaaja pääsee toimimaan valmennustiimissä itseään kokeneemman valmentajan alaisuudessa.

Osallistuminen Ohjaajan Starttikoulutuksiin sekä kouluttautuminen tasolla I antavat erinomaisia perusvalmiuksia apuvalmentajana toimimiseen ja työnkuvan asettamien tehtävien hallitsemiseen. Koripalloliitto suosittelee tason I suorittaneen valmentajan toimivan vähintään kaksi vuotta apuvalmentajan tehtävissä ennen hakeutumista jatkokoulutukseen tasolle II.

Tason II valmentajakoulutuksen kautta valmentaja syventää näkemystänsä koripallosta ja saa valmiuksia toimia vastuullisena ryhmän valmentajana. Koripalloliiton ideologian mukaan II-tason suorittanut valmentaja omaa riittävästi tietoja ja taitoja vastuuvalmentajana toimimiseen. II-tason valmentajalle myönnetään tutkinnon suorittamisesta B-valmentajalisenssi.

Tason III valmentajakoulutukseen (HKVT) haetaan soveltuvuuskokeen kautta. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmentajalle valmiuksia toimia päävalmentajan tehtävissä kaikilla sarjatasoilla. HKVT-tutkinnon suorittamisesta valmentajalle myönnetään A-valmentajalisenssi.

Susijengi Susiladies Korisliiga Naisten Korisliiga 3x3 Hall of Fame In English På svenska Kauppa