4.3.2012 Korisliigan loimaalainen nousijajoukkue Nilan Bisons yllätti koripalloväen syksyllä nousemalla kertaheitolla maan eliittiin. Suomen cupin välierässä kärsityn murskatappion jälkeen ryhmä on parantanut määrätietoisesti otteitaan kierros kerrallaan. Päävalmentaja Greg Gibsonin mukaan joukkue valmistautuu jokaiseen jäljellä olevaan runkosarjaotteluun kuin pudotuspeleihin.
Päättyneellä viikolla Nilan Bisons sai kotikentälleen Loimaan Liikuntahallille vieraaksi hallitsevan cup-mestarin Joensuun Katajan sekä kaksinkertaisen Suomen mestarin, Tampereen Pyrinnön.
Huhupuheiden mukaan Bisons lähti otteluihin minimitavoitteenaan kaksi tiukkaa ottelua ja yksi voitto, mutta joukkue pisti kertaheitolla paremmaksi kaatamalla Jeb Iveyn viime sekunnin haamuheitolla Katajan 88–86 (46–41) ja Matti Nuutisen vapaaheitoilla Pyrinnön 80–79 (37–41).
– Lähetimme ehdottomasti vahvan sanoman muille joukkueille voitoillamme, linjaa toista kauttaan Bisonsia valmentava Greg Gibson.
– Tiesimme otteluihin lähdettäessä, että joukkueen itseluottamuksen rakentumisen kannalta voitot mestarisuosikeista olisivat meille ensiarvoisen tärkeitä. Kaikkein tyytyväisin olen tapaan, jolla voitot tulivat. Osoitimme, että sarjanousijanakaan emme peräänny vastuusta pelin ratkaisuhetkillä, vaan meiltä löytyy taistelutahtoa ja selkärankaa.
Liiganousijan seurahistorian ensimmäinen pääsarjakausi on ollut kaikkiaan ilmiömäinen. Ensimmäisestä yhdestätoista ottelustaan Bisonsille merkittiin kymmenen voittoa, eikä nousijajoukkueen tahti ole merkittävästi hidastunut sittemmin. Tätä kirjoittaessa Bisons on hävinnyt runkosarjassa vain kerran kaksi peräkkäistä ottelua.
– Puhuimme myöhään syksyllä alkukauden voittoputkestamme ja pelaajien keskuudesta nousi ajatus siitä, että kieltäydymme häviämästä kahta peräkkäistä ottelua. Siitä on tullut tavallaan mottomme: ”Refuse to lose”. Vaikka olemme olleet muutamissa otteluissa pahasti tappiolla, esimerkiksi 17 pistettä ToPoa ja 22 pistettä KTP:ta vastaan, olemme vähintään pystyneet tekemään otteluista tasaisia loppua kohden, Gibson jatkaa.
Bisonsin kauden vaikeimmat hetket koettiin keskitalvella, jolloin nousijajoukkueen voittohurmos alkoi hiljalleen hiipua ja ryhmälle merkittiin tappiot KTP:ta ja Salon Vilpasta vastaan.
Kauden käännekohdaksi Gibson määrittää Suomen cupin lopputurnauksessa kärsityn välierätappion Tampereen Pyrintöä vastaan, jossa Pyrintö teilasi Biisonit pistein 64–51 (36–25) pitäen loimaalaisten kolme parasta pistemiestä - Martin Zenon, Mikko Koiviston ja Jeb Iveyn – yhteensä kahdeksassa pisteessä.
– Cup-tappio oli meille totuuden hetki. Siihen mennessä olimme pelanneet Korisliigan runkosarjassa kaksi ottelua jokaista vastustajaa vastaan. Olimme saaneet noissa otteluissa liian paljon anteeksi. Emme muuttaneet cup-peliin lähtiessämme taktiikkaamme mitenkään, ja se todella kostautui, Gibson selvittää.
– Puolustuksellisesti meillä ei ollut mitään hätää, sillä Pyrintö jäi 64 pisteeseen kotisalissaan. Seuraavan kymmenen päivän ajan harjoittelimme pelkkää joukkuehyökkäystä ja teroitin pelaajilleni jokaisen syötön, screenin ja heittovalinnan tärkeyttä. Viimeisimpien voittojen myötä minusta on tuntunut siltä, että tekemämme työ on alkanut kantaa hedelmää.
Bisonsin kokoonpano on myös elänyt helmikuun aikana. Korisliigan paras kotimainen pistemies Ville Mäkäläinen siirtyi pari viikkoa ennen siirtorajan umpeutumista Namika Lahdesta Loimaalle, ja päättyneellä viikolla amerikkalaissentteri Michael Nunnally saapui Japanista Suomeen lomittamaan loukkaantuneita Clifton Jonesia ja Ryan McDadea. Gibson uskoo, että tehdyt kokoonpanomuutokset ovat antaneet Bisonsille lisää leveyttä pudotuspelejä silmälläpitäen.
– Ville on tuonut meille kovuutta ja peliälyä, jotka ovat aina tarpeen mestaruutta tavoitellessa. Jonesin ja McDaden vammojen laadusta tiedämme tarkemmin vasta alkavalla viikolla, mutta sitä odotellessa tiedämme, että Nunnally pystyy täyttämään roolinsa korvaajana erinomaisesti. Kun Jones ja McDade tulevat takaisin, meillä on yhä Nunnallyssa pelaaja, joka antaa meille ”henkivakuutuksen” loukkaantumisten varalta sekä yhden fyysisen miehen lisää treeneihin.
Erityisen iloinen Gibson on ollut myös tavassa, jolla Bisonsin pelaajarotaatio on kasvanut talven edetessä. Oma kasvatti Jani Kivinen loisti syyskaudella rotaation seitsemäntenä miehenä, Santeri Latvala täytti joulun jälkeen loukkaantumisista kärsineen Kivisen paikan mainiosti ja viime viikkoina Kivisen tavoin LoKoKon juniorimyllyn käynyt Eero Aaltonen on osoittanut pelimiehen elkeitä.
– Moni sanoi kauden alussa, että Bisons ei voi pärjätä pitkään kuudella pelaajalla, mutta tämä joukkue on paljon enemmän kuin vain Martin Zeno, Mikko Koivisto tai Matti Nuutinen. Jani, Santeri ja Eero tulevat kaikki saamaan varmasti omat mahdollisuutensa loistaa loppukauden aikana. Tähän asti he ovat vastanneet huutoon erinomaisesti, Gibson uskoo.
Tätä kirjoittaessa Gibsonin Bisons on hakenut kolme peräkkäistä voittoa playoff-tasoisista otteluista. Katajan ja Pyrinnön lisäksi Bisons rummutti voiton ToPosta vieraskentällä. Voittoputken suurin hahmo on ollut takamies Jeb Ivey, joka on mättänyt 26,3 pistettä ottelua kohden upottaen samalla kolmosensa käsittämättömällä 72,0% tarkkuudella.
– Jebillä on missio. Näen sen hänen silmistään. Hän on voitontahtoisin koskaan tuntemani ihminen, ja hän tahtoo menestyä täällä ja nyt, Gibson suitsuttaa.
– Kun pudotuspelit alkavat, tarvitsemme pelaajia, jotka nauttivat paineen alla pelaamisesta. Ivey on sen taiteenlajin mestari. Meidän etumme on myös se, että voitontahtonsa lisäksi kaikki pelaajamme ovat osoittaneet epäitsekkyytensä. Esimerkiksi Martin Zenolle on täysin sama, tekeekö hän neljä vai 34 pistettä, kunhan voitamme.
Bisonsilla on pelaamatta vielä yhdeksän runkosarjan ottelua, ja jopa runkosarjan ykköstila on täysin liiganousijan saavutettavissa. Gibsonin mukaan joukkue suhtautuu jokaiseen jäljellä olevaan runkosarjan otteluun kuin pudotuspeleihin.
– Ennen Pyrintö- ja Kataja-otteluita pidimme videopalaverin, jonka aikana Jeb (Ivey) ehdotti, että tästä lähtien suhtaudumme jokaiseen otteluun kuin pudotuspeliin. Jokainen ottelu tästä lähtien tulee olemaan kauden tärkein, on vastassa sitten kuka tahansa. Kun suhtaudumme runkosarjan loppuun asian vaatimalla arvokkuudella, olemme valmiimpia, kun tosipelit alkavat.
Sudenpentujen urakka EM-kotikisoissa alkoi riemukkaalla voitolla sittemmin EM-puolivälieriin edenneestä Liettuasta, mutta sen jälkeen voitot ovat olleet kortilla. Joukkueen kapteeni Elmeri Abbey, 18, toivoo Tampereelle saapuvan Delfin Basket -väen löytävän tiensä Hakametsään antamaan Sudenpennuille energiabuustin viikonlopun sijoitusotteluihin.
Suomen Sudenpentujen urakka U18 poikien EM-kisoissa Tampereen Hakametsässä sai unelma-alun Liettuaa vastaan, mutta seuraavissa otteluissa Espanja ja Slovenia näyttivät kaapin paikan. Sudenpentujen tehoykkönen Olavi Suutela uskoo, että tiistain välipäivän jälkeen joukkue kohtaa Serbian tuoreella jalalla ja energialla.
Sudenpentujen terävimpiä ilmestyksiä 18-vuotiaiden poikien EM-kisoissa on kisojen ensimmäisinä päivinä ollut toisen polven koripalloilija Samu Adler. Ratkaisuvalmiudellaan huomioita herättänyt, elokuussa 17 vuotta täyttävä Tapiolan Hongan kasvatti uskoo, että joukkue oppii läksynsä sunnuntain Espanja-ottelusta nopeasti.
Koripallovalmentajat kautta vuosikymmenten ovat yhtenään muistuttaneet junioripelaajia siitä, että pelin kulkuun on mahdollista vaikuttaa, vaikkei tekisi pistettäkään. Tämän totuuden ruumiillistuma lauantaina oli Sudenpentujen Aaron Ekwere, joka sinetöi suomalaisvoiton viemällä viime sekunneilla puolustuksellaan elintilan Liettuan Kaspar Jakucionisilta.
Päävalmentajauransa 36. miesten maaottelun lauantai-iltana Valencian olympiakarsintasemifinaalissa valmentanut Lassi Tuovi, 37, oli turnauksen päätyttyä rauhallinen ja mietteliäs. Intensiivinen olympiakarsintakesä palautti Susijengin kollektiivisen identiteettinsä äärelle ja antoi koko ryhmälle paljon työstövaraa tulevaan.
Jo yhdeksän vuoden ajan Espanjan liigassa ammattilaisena pelannut susikapteeni Sasu Salin, 33, odottaa illan olympiakarsintasemifinaalia vesi kielellä. Espanjalaiseen kulttuuriin perin pohjin tutustunut Sasu korostaa illan ottelun olevan suomalaisittain ainutlaatuinen: vastassa on harvoin maajoukkuetasolla kohdattu Euroopan mestari ja vielä sen omassa kotihallissa.
ToPo Juniorien juniorimyllystä maailmalle lähtenyt Remu Raitanen, 26, on viime vuosina vähitellen vakiinnuttanut roolinsa Susijengissä. Espanjan kakkosliigassa ammattilaiskokemusta kartuttanut Raitanen kertoo nauttivansa susiroolistaan aina valmiina heittäjänä ja joukkuepelaajana ja ottavansa kaiken irti Valencian olympiakarsinnoista.
Susijengin uuden sukupolven keulakuviin lukeutuva Olivier Nkamhoua, 24, pelasi viime perjantaina ensimmäisen koripallo-ottelunsa helmikuisen leikkauksen jälkeen, ja upotti heti 21 pistettä voitossa maailman kärkijoukkueisiin lukeutuvasta Latviasti. Valencian olympiakarsinnoissa Susijengissä nähdään kovakuntoinen, onnellinen ja vapautunut ”Olli”.
Kun Susijengi peittosi Espoo Metro Areenalla Uuden-Seelannin, alkutahdit voitolle iski Miro Little, 20, energisellä puolustuspelillään. Pari päivää myöhemmin Tampereella Latviaa vastaan Little tarjoili maailmanluokan puolustuksen kylkeen ennakkoluulotonta heittopelaamista. Pelihaluja uhkuva Miro uskoo vireen kantavan myös Valencian olympiakarsintakoitoksiin asti.
Vain kaksi vuotta sitten Edon Maxhuni valmistautui uransa ensimmäisiin aikuisten arvokisoihin Susijengin paidassa. Pikakelauksella kaksi vuotta eteenpäin, ja yhtäkkiä Maxhuni, 26, on kasvanut tärkeäksi osaksi Susijengin kokeneempaa osastoa. Tänä iltana Tampereella pukee susipaidan päälleen 50. kerran miesten A-maaotteluun.