24.3.2025 16:15 Erityisesti junioripeleissä katsojilla on suuri merkitys nuorten pelaajien pelikokemukselle, itsetunnolle ja jopa urheiluharrastuksen jatkumiselle. Entiset huippupelaajat ja nykyiset korisvanhemmat muistuttavat, kuinka tärkeää on luoda kannustava ja kunnioittava ilmapiiri kentän laidalle ja osoittaa arvostusta niin vastustajaa, erotuomareita kuin toimitsijoita kohtaan.
Suomessa pelataan vuosittain noin 15 000 koripallo-ottelua. Se tarkoittaa miljoonia koreja, vihellyksiä ja tilastomerkintöjä sekä tuhansia ensimmäisiä pelejä pelaajana, valmentajana, erotuomarina, toimitsijana tai katsojana. Jokaisella koripalloperheen jäsenellä on vastuu omassa roolissaan varmistaa, että ympärillämme olevilla ihmisillä on mahdollisuus nauttia koriksesta kannustavassa, positiivisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä.
Lapset ja nuoret ottavat mallia aikuisista – niin kentällä, katsomossa kuin somessa. Jokainen katsoja voi omalla esimerkillään varmistaa, että koripallo-ottelu on innostava ja turvallinen paikka kasvaa ja kehittyä.
Dionne Pounds, Gerald Lee Jr ja Shawn Huff ovat kaikki kokeneet pitkillä pelaajaurillaan erilaisia katsomoreaktioita, ja nyt korisvanhempina ja lasten ja nuorten valmentajina heillä on selkeä kanta katsomon rooliin koripallo-otteluissa.
Susiladiesin entinen luottopelaaja, urheilupsykologi sekä U17- ja U19-sarjoissa valmentava Dionne Pounds toivoo, että koriskatsomoon tullaan hyvällä fiiliksellä kannustamaan ja tukemaan, ei arvostelemaan. Katsomon tehtävä on yksinkertainen: kannusta, tue ja nauti pelistä!
– Kaikki ottelutapahtuman osalliset tekevät aina parhaansa – pelaajat, valmentajat ja tuomarit. Katsomosta ei voi vaikuttaa siihen, mitä kentällä tapahtuu, mutta katsomosta voi välittää hyvää energiaa.
Pounds muistuttaa, että negatiivinen huutelu vaikuttaa usein omaan joukkueeseen ja voi lannistaa nuoria pelaajia. Vastaavasti hyvä tunnelma ja positiivinen energia leviävät kentälle asti ja auttavat kaikkia onnistumaan.
– Kun katsomo pitää yhtä ja kannustaa fiksusti, se välittyy kentälle. Susijengissäkin puhutaan kuudennesta pelaajasta – hyvällä fiiliksellä katsojat voivat olla iso voimavara myös junioripeleissä.
Positiivista – ja vain positiivista – on lastensa pelejä aktiivisesti seuraavan Gerald Lee Jr:n painava viesti korisvanhemmille. Junioripeleissä monet erotuomaritkin ovat uransa alkutaipaleella ja vasta kerryttämässä kokemusta. He ansaitsevat työrauhan ja katsojien tuen.
– Mitä nuorempien peli on kyseessä, sitä suvaitsevampi pitäisi olla sen hetkistä ympäristöä kohtaan. Aloittelevat erotuomarit laitetaan nuorimpien peleihin oppimaan ja kartuttamaan kokemusta. Täytyy muistaa myös, että jos joukkueen vanhemmat huutavat tai valittavat tuomareille, tapa tarttuu nopeasti myös pelaajiin, hän muistuttaa.
– Nuorten peleissä ei ikinä pitäisi sanoa mitään negatiivista vastustajalle, tuomareille eikä toimitsijoille. Hyvänä muistisääntönä voisi käyttää sitä, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään.
– Pelit voivat olla nuorille pelaajille jännittäviä tilanteita, jos ohjeita satelee joka suunnasta. Pelitapahtumien pitäisi olla mukavia kokemuksia kaikille. Paras tapa vanhemmille olla mukana on kannustaa omiaan ja luoda positiivista energiaa katsomoon, tiivistää entinen Susijengi-kapteeni ja nykyinen korisisä ja koutsi Shawn Huff.
– Nuorten peleissä myös tuomarit saattavat olla kokemattomia, ja he ansaitsevat rauhan hoitaa hommansa. Meidän tehtävämme katsomossa ei ole arvostella, vaan antaa kaikille mahdollisuus kehittyä, Huff muistuttaa.
Koripalloliitto on koonnut vinkit fiksuun katsomokäyttäytymiseen. Niiden avulla jokainen voi varmistaa, että pelitapahtumat pysyvät iloisina ja kannustavina hetkinä kaikille.
Lue lisää ja näytä mallia seuraavassa ottelussa!
Haluatko ymmärtää paremmin pelin saloja? Yksinkertainen Katsojan opas johdattaa koripallon sääntöihin.
Havaitsitko syrjivää tai epäasiallista käytöstä pelissä? Katso toimintaohje.
Huippu-urheilun instituutti KIHUn tutkimuskysely 15–19 -vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajasta 56 oli koripalloilijoita.
Koriskausi 2024–2025 saa arvoisensa kruunun, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingissä lauantaina 17.5.2025. Tapahtuma tuo yhteen pelaajat, seuratoimijat, fanit ja alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.
Samalla, kun Susijengi aloitti kisaurakkansa Montpellierissä, jatkoi HKVT 2015 opintojaan Helsingissä. Kyseessä oli kurssin neljäs jakso, jonka myötä saavutettiin vuoden pituisen kokonaisuuden puolivälin krouvi.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Suomen Koripalloliitto on julkaissut Basket.fi-verkkopalvelussaan Hae Harrastus –hakupalvelun. Nimensä mukaisesti palvelussa voi hakea harrastusmahdollisuuksia, joita Koripalloliiton jäsenseurat tarjoavat.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) hallitus on hyväksynyt historiallisia muutoksia pelisääntöihin. Syksyllä 2008 sääntöihin tulee lähinnä tulkintatarkennuksia, mutta vuonna 2012 voimaan astuu muutoksia, jotka muuttavat pelikenttää oleellisesti. FIBA on päättänyt mm. siirtää kolmen pisteen viivaa puolella metrillä taaksepäin.
Koripallon pelisääntöihin tehtiin kansainvälisen koripalloliiton toimesta pieniä muutoksia ja tarkennuksia kaudelle 2004-05. Uusi Koripallon viralliset pelisäännöt –kirja on käännetty suomeksi ja myynnissä entistä yksinkertaisemmassa muodossa. Saatavana on myös Suomen Koripalloliiton Säännöt ja määräykset 2004-05 –kirjanen.
Kansainvälinen koripalloliitto on päättänyt ottaa nais- ja tyttökoripalloilussa käyttöön nykyistä pienemmän pallon. Kansainvälisillä kentillä käyttöönotto tapahtuu 1.10.2004. Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt, että Suomessa pelattavissa naisten sekä A- ja B-tyttöjen sarjoissa pallo nro 6 otetaan käyttöön 1.7.2004 alkaen.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.