26.3.2024 11:20 Suomalainen koripallo on vahvalla pohjalla, mikä näkyy hyvänä kehityksenä ja kasvuna lajin eri osa-alueilla. Palloa ei siis tarvitse keksiä uudestaan, mutta koripallon ympärillä on paljon muuttuvia tekijöitä, jotka täytyy huomioida lajin kehittämisessä. Osana strategiatyötä Koripalloliitto kutsuu kaikki sidosryhmänsä antamaan oman näkemyksensä siitä, millainen on paras mahdollinen tulevaisuus suomalaiselle koripallolle.
Koripalloliiton nykyinen strategiakausi päättyy kesällä ja liitto on aloittanut uuden strategian laatimisen. Työn alla on uudenlainen rullaava strategia, jonka ajantasaisuutta tarkastellaan säännöllisesti ja jota päivitetään tarvittaessa.
– Suomalaisen koripallon ympärillä on pitkään tehty oikeita asioita ja se näkyy vuosia jatkuneena positiivisena vireenä ja maineena sekä kasvuna harrastajamäärissä. Samaan aikaan muutoksen tuulet puhaltavat jatkuvasti toimintoympäristöömme, ja meillä pitää olla kyky ja valmius navigoida siten, että suomalainen koripallo jatkaa hyvällä kasvu-uralla, sanoo Koripalloliiton toimitusjohtaja Kati Packalén.
Strategiatyö käynnistyi vuoden alussa Koripalloliiton hallituksen ja johtoryhmän suunnittelutyöpajoilla sekä eri osa-alueiden asiantuntijoiden kuulemisilla. Nyt strategiatyö on nyt edennyt vaiheeseen, jossa sidosryhmät pääsevät antamaan näkemyksensä strategiatyön suuntaviivoista. Sidosryhmät osallistamalla saadaan mahdollisimman kattava kuva koko suomalaisen koripallokentän näkemyksistä ja toiveista.
– Koripalloliitto katsoo suomalaisen koripallon kehitysnäkymiä pitkällä aikajänteellä. Toivomme, että mahdollisimman moni tuo oman näkemyksensä pöytään ja kuulemme korisperheeltä luovia ja eteenpäin katsovia ajatuksia, Packalén toteaa.
Kyselyyn toivotaan vastauksia harrastajilta, kilpapelaajilta, valmentajilta, ohjaajilta, erotuomareilta, toimitsijoilta, harrastajien vanhemmilta, seuratoimijoilta, liiton työntekijöiltä, luottamushenkilöiltä, yhteistyökumppaneilta, median edustajilta ja kaikilta, joiden elämässä suomalainen koripallo näkyy. Strategiatyön fasilitoinnista vastaa yhteiskehittämisen asiantuntija Fountain Park, ja sen etenemisestä viestitään Koripalloliiton omissa kanavissa.
Suomen Koripalloliitto on kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) jäsen, joka järjestää koripallon kansallista kilpailu-, harrastus- ja koulutustoimintaa. Koripallosarjoissa ”Stadista Sallaan” pelataan vuosittain yli 14 000 ottelua niin nuorten kuin aikuisten sarjoissa. Kotimaista huippukorista tarjoavat naisten ja miesten Korisliigat. Kansainvälisille kentille Koripalloliitto lähettää vuosittain Susijengin ja Susiladiesin johdolla kymmenisen maajoukkuetta jättämään maailmalle sinivalkoisia tassunjälkiä.
Erityisesti junioripeleissä katsojilla on suuri merkitys nuorten pelaajien pelikokemukselle, itsetunnolle ja jopa urheiluharrastuksen jatkumiselle. Entiset huippupelaajat ja nykyiset korisvanhemmat muistuttavat, kuinka tärkeää on luoda kannustava ja kunnioittava ilmapiiri kentän laidalle ja osoittaa arvostusta niin vastustajaa, erotuomareita kuin toimitsijoita kohtaan.
Ensiapujoukkueen tavoitteena on, että noin 50 000 juniorijoukkuelaista on saanut ensiapukoulutuksen vuoden 2028 loppuun mennessä.
Forssan Alku on lauantaina 15.3. aamulla anonut ottelusiirtoa saman päivän naisten Korisliigan otteluun Vimpelin Veto–Forssan Alku. Kilpailujaos ei myöntänyt ottelusiirtoa, minkä jälkeen Forssan Alku ilmoitti luovuttavansa ottelun.
Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!
Joukkuepelit ovat julkaisseet yhteisen näkemyksen lapsuusvaiheen urheilusta joukkuepeleissä. Lasten harjoitus- ja kilpailutoimintaan esitetään merkittäviä muutoksia. Näkemyksen ytimessä ovat kehitysehdotukset harjoitus- ja pelitapahtumiin sekä yksilön huomioiva valmennus.
Huippu-urheilun instituutti KIHUn tutkimuskysely 15–19 -vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajasta 56 oli koripalloilijoita.
Koriskausi 2024–2025 saa arvoisensa kruunun, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingissä lauantaina 17.5.2025. Tapahtuma tuo yhteen pelaajat, seuratoimijat, fanit ja alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.
Vuoden nuori seuratekijä -palkinto nostaa esiin nuorten tekemää seuratyötä. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa ja sen vastaanotti Tikkurila-Seuran Rianna Soppela. Palkinnon lahjoitti Tähtiseura-ohjelman pääyhteistyökumppani Cloetta.
Vantaan PuHu Juniorit -koripalloseura on saanut Suomen Paralympiakomitean ja Alkon yhdessä myöntämän, 1500 euron arvoisen Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendin kategoriassa Yhdenvertaisuus valmennus- ja johtotehtävissä. Stipendi luovutettiin seuralle naisten I divisioonassa pelaavien Puhuttarien kotiottelun yhteydessä perjantaina 20.12. Vantaan Energia-Areenalla.
Suomen Koripalloliitto on hakenut vuoden 2029 miesten EM-kisojen järjestämisoikeutta. Uusi ponnistus olisi jatkoa suomikoriksen kotiarvokisaputkelle, jossa ovat ennen sitä tulossa ensi kesän miesten EM-kisat Tampereella ja vuoden 2027 naisten EM-kisat Espoossa.