Koripallomuseolle rahoitus mobiilipelihankkeelle ja näyttelytoiminnan käynnistys

11.1.2016 Koripallomuseo hakee vuodelta 2016 vahvaa esilletuloa. Kotkaan avataan alkuvuodesta näyttely ja Helsinkiin selvitellään mahdollisia tiloja ja yhteistyötahoja, jotta näyttelytoimintaa saataisiin käynnistettyä myös pääkaupunkiin lajikulttuuria esiin nostamaan. Lisäksi Koripallomuseo on saanut kehittämisrahan mobiilipelihankkeelle.

Kotkassa näyttelytoiminta käynnistyy tammi-helmikuussa Kulttuuritalo Greipissä.

Helsingissä pääpaino olisi pääkaupunkiseudun seurojen ja lajilegendojen esittelyssä sekä Susijengissä (maajoukkueissa). Kotkassa keskitytään lajin historiaan ja Kymenlaaksoon.

Koripallomuseo on saanut Kymenlaakson liitolta Maakunnan kehittämisrahan, jonka avulla luodaan pilotti-/konseptointi alustavan suunnitelman mukaan koripalloaiheisesta kortti-/managerointipelistä. Lähtöajatuksena on luoda laadukas mobiilipeli, jossa pelataan eri vuosikymmenten legendoilla. Tavoite pelin suunnittelussa on monistettavuus, että se on myös eri lajeille ja toimijoille hyödynnettävissä. Toinen tärkeä askel on ollut FIBA:n kanssa aloitettu yhteistyö, joka konkreettisesti tarkoittaa FIBA:n tuottaman sisällön saamista Suomen Koripallomuseoon.

- Toiminnallamme on monia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia, joiden avulla voimme olla mukana kehittämässä suomalaista koriskulttuuria. Mobiilipeli ammattilaisten toteuttamana on nykypäivää ja lajin kannalta hieno juttu. Emme halua profiloitua vanhakantaisesti ajateltuna “museoksi”, vaan lapsia ja nuoriakin koriksen pariin innostavaksi kulttuuritoimijaksi, kutsuttakoon sitä vaikka enemmin Hall of Fameksi tai Basket Centeriksi. Visiossamme meillä on luoda valtakunnallinen kiertonäyttely, joka on suunniteltu nimenomaan lasten ja nuorten ehdoilla ja luo paikallisseuratasolla myös kiertäessään kulttuurista jatkumoa nykyjunnujen ja aiempien ikäpolvien välille, yhteisöllisesti. Tämä kaikki linkittyisi myös kohti nuorten ja vuoden 2017 EM-kisoja, avaa museon ajatuksia museosta vastaava museonjohtaja Jari Toivonen.

Koripallomuseo etsii koko ajan mukaansa kummeja, jotka lupautuvat mukaan omien resurssiensa mukaan. Koripallomuseon kummi voi auttaa heittämällä idean museon kehittämisen suhteen, vinkata hyvästä yritysyhteistyöstä tai vaikkapa auttaa jossain näyttelyä koskevassa tehtävässä (esim. markkinointi, graafinen suunnittelu, verkkopalvelut, painatus, kuvien käsittely tms.). Korismuseo toivottaa kaiken avun tervetulleeksi ja valtakunnallisena museona haluaa myös saada ihmisiä haastettua mukaan talkoisiin ympäri Suomen.

Lisää museosta ja kummiudestakin Koripallomuseon nettisivuilta.

Katsaus Koripallomuseon vuoteen 2015

Kuluneen vuoden liikuttavimpia tapahtumia museon näkökulmasta oli Hall of Fame -tapahtuma Helsingin jäähallissa Suomi-Ukraina -maaottelun yhteydessä. Terhi Airas-Järventaus, Teijo Finneman, Larry Pounds ja Juhani Salmenkylä valittiin tänä vuonna Legendojen joukkoon ja tunnelma oli käsin kosketeltavissa, kun nelikko asteli kotiyleisön eteen 1. ja 2. neljänneksen välissä.

Koripallomuseolle luotiin taustaorganisaatio alkuvuonna 2015, Koripallomuseoyhdistys. Yhdistystoiminnan taustalla oli puute juridisesta toimijasta, joka voi hakea mm. valtiovallalta avustuksia museotoimintaa varten. Toinen keskeinen lähtökohta yhdistyksen perustamiselle oli kerätä museotoiminnan arvon näkeviä innokkaita toimijoita museon taustalle sitä kehittämään työntekijän avuksi. Toiminta Koripallomuseoyhdistyksessä on vielä hiukan hakenut uomiaan, mutta terävöityy vastaisuudessa tavoitteiden ja roolien tarkentuessa.

Kaikkinensa vuosi 2015 oli taloudellisesti haastavin museon olemassaolon aikana (Koripallomuseo on perustettu 2008). Työntekijää, joka vastaisi toiminnasta, ei museolla ollut 4,5 kuukautta enempää. Rahoituskysymykset ja yhteistyötahojen löytäminen muodostavat vuoden 2016 tärkeimmät painopisteet.

- Olen hyvin luottavainen toiminnan kehittymiseen. Lähes kaikkialla tapaamani korisihmiset kehuvat museon toimintaa ja sen tärkeyttä lajikulttuurin säilyttämisen ja nostamisen kannalta. Näen, että teemme arvokasta työtä juuri sen kohderyhmän näkökulmasta, jolle toiminta on pääasiallisesti suunnattua. Ongelma on, että emme ole osanneet pitää itsestämme tarpeeksi suurta meteliä koriskentillä ja tuoda huoltamme mm. näyttelytilakysymyksistä ja taloustilanteestamme esiin. Myöskään pelirohkeutemme ei ole vielä riittänyt ratkaisujen ottamisen suhteen. Uskon, että löydämme runsaastikin tukijoita laji-ihmisten parista, kun saamme riittävän hyvin äänemme kuuluville ja asiamme esiteltyä. Harvalla kuitenkaan on periaatteellista vastustusta sitä kohtaan, että arvokas lajimme kulttuuriperintö tulee asianmukaisesti talletettua ja samalla myös sitä esiteltyä. Ja näköjään talkoohenkeä löytyy yhä, sillä museon avuksi on jo ilmoittautunut ulkopuolisia korisihmisiä, pohtii Toivonen.