28.10.2025 08:00 Erotuomari Jaakko Kauniston tuomaripolku alkoi alle kymmenvuotiaana, kun serkku antoi pillin käteen Vimpelin liikuntahallissa. Tyttöjen pelistä puuttui toinen tuomari, ja Kaunistolle annettiin neuvoksi viheltää, jos näkee jotain, mikä ei hänen mielestään kuulu korikseen. Se oli sysäys yli 25 vuoden mittaiselle matkalle.

Kuva: Samira Lee
Nyt – 439 miesten Korisliiga-ottelua, lukuisia kokemuksia ja yhteisön tukemaa matkaa myöhemmin – Kaunisto on päättänyt astua kentän laidalle. Vaikka päätös lopettamisesta kypsyi hiljalleen, se konkretisoitui viimekeväisen Korisliiga-finaalin jälkeen. Automatka Kauhajoelta kotiin oli hiljainen.
– Ville Selkee kysyi, että mitä äijä huokailee. Sanoin, ettei oikein tunnu miltään. Vaikka oli Korisliiga-finaali ja hyvin mennyt peli, niin ei ollut sitä fiilistä, että vitsi miten siistiä olla mukana.
Kauniston kohdalla taustalla vaikutti myös keväällä 2022 iskenyt uupumus.
– Silloin tuli iso stoppi. Aloin miettiä, mihin kannattaa aikaa käyttää ja tarvitseeko kaikessa olla mukana. Tuomaroin, valmensin, tein töitä ja olin koko ajan jossakin menossa. Se oli tosi pysäyttävää.
Sen jälkeen Kaunisto rajasi erotuomaritehtävänsä Korisliigaan ja teki valintoja jaksamisen ehdoilla.
Kauniston tuomariura alkoi kunnolla rakentua 2000-luvun puolivälissä, kun turnaukset ja valmennusleirit veivät Kauniston syvemmälle lajin ytimeen. Jorma Ovaskan koulutukset, hyvät mentorit ja nuorten tuomarien yhteisö loivat pohjan pitkälle uralle. Ovaskan opissa hän alkoi ymmärtää, mitä erotuomarointi tarkoittaa ja esimerkiksi millaista ulkoista habitusta se vaatii. Verkkarit vaihtuivat siisteihin housuihin ja hiukset pidettiin skarppina.
Kaunisto on seurannut lajin ja erotuomaritoiminnan muutosta lähietäisyydeltä. Kehitys on ollut valtavaa niin kentällä kuin sen ulkopuolella.
– Pitkään Koripalloliitossa erotuomaritoimintaa vetäneellä Kati Nynäsillä oli tosi ammattimainen ote ja hän jalkautti Suomeen paljon maailmalla opittuja asioita. Vasta kun hän lopetti, tajusin kunnolla sen vaikutuksen, Kaunisto kiittelee.
– Kun aloitin, pelejä ei juuri kuvattu. Jos halusi nähdä oman pelinsä, piti pyytää nauhoitus erikseen. Sitten tulivat automaattikamerat, ja nyt jokaisessa Korisliiga-pelissä on monikameratuotanto. Se on tuonut tuomareille lisää paineita, mutta myös mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.
Myös Susijengin menestys on vaikuttanut lajin arvostukseen kansainvälisesti – ja se heijastuu erotuomareihin asti.
– En tiedä tarkkaan, miten FIBA jakaa tuomaripaikkoja eri maille, mutta varmasti Suomen näkyvyys ja uskottavuus on kasvanut. Se auttaa myös erotuomareita pääsemään esiin.
Yksi uran ajalta mieleen jäänyt hetki oli ensimmäisen miesten divaripeli, jonka Kaunisto vihelsi muutamaa päivää ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä.
– Se oli Huima vastaan Lapua Äänekoskella. Ei ollut ajokorttia, niin äiti vei.
Vuonna 2023 Kaunisto sai kansainvälisen erotuomarilisenssin.
– En kuitenkaan koskaan lähtenyt kunnolla mukaan kansainvälisiin peleihin. Pari kertaa pääsin tuomaroimaan Baltic Sea Cupiin Viroon, ja Ruotsissa ja Suomessa pelattuihin nuorten Pohjoismaiden mestaruuskisoihin, mutta vain yksi niin sanotusti virallinen FIBA:n peli (naisten EuroCup) tuli tuomaroitua viime syksynä Puolassa.
Yksi Kauniston ikimuistoisimmista kokemuksista tuli vuonna 2011, kun hän vihelsi nuorten EYOF-turnauksessa Trabzonissa, Turkissa.
– Se oli Turkki–Montenegro-ottelu. Siellä oli niin kova vihellyskonsertti läpi pelin, että en meinannut kuulla omaa pillin ääntä. Mietin, että miten pelaajatkin kuulevat. Se oli aivan ainutlaatuinen kokemus.
Kauniston uran alkuvaiheisiin liittyy tarinoita, joita muistellaan ystävien kesken yhä.
– Muistan, kun Korisliiga-urani ensimmäisessä pelissä Uudessakaupungissa meillä oli uuden lämmittelytakit, joiden vetoketju oli “vääränkätinen”. Käteni tärisivät niin, etten meinannut saada itse takkia kiinni ja Pekka Saros joutui vähän auttamaan. Jännitti ihan hirveästi.
Yksi tärkeä muisto liittyy niin kutsuttuun "mopoautokolmikkoon" – hetkeen, jolloin Kaunisto, Ville Selkee ja Elias Anttonen vihelsivät ensimmäistä kertaa kolmikolla, joka koostui pelkistä 90-luvulla syntyneistä tuomareista.
– Meihin luotettiin, vaikka oltiin nuoria, että pystymme hoitamaan sarjapelin. Ja sitten olimme playoff-pelissäkin. Siitä syntyi välillemme erityinen yhteys.
Kokemuksia on kertynyt kaiken kaikkiaan 439 miesten Korisliiga-ottelun verran – ottelulleen yhtä paljon kuin legendaarisella Carl Jungebrandtilla.
Pitkä ura ei olisi ollut mahdollinen ilman toisia erotuomareita.
– Totta kai on tullut pettymyksiäkin, mutta ne on käsitelty hyvin. Kyllä se yhteisö on tosi tiivis. Siellä puhalletaan yhteen hiileen.
Kaunisto puhuu tuomariyhteisöstä lämmöllä ja kiitollisuudella. Yhteinen tavoite, keskinäinen kunnioitus ja välittäminen eivät ole itsestäänselvyyksiä – mutta suomalaisessa erotuomaritoiminnassa ne ovat olleet todellisia. Hän kokee, että tuomarointi on antanut paljon, kaikkein tärkeimpänä elämänmittaisia ystävyyssuhteita.
Vaikka Kauniston pillin ääni ei tällä hetkellä kuulu kentiltä, hän ei ole jättämässä koripalloa kokonaan.
– Tampereella kun asuu, niin Pyynikillä varmasti tulee käytyä. Susijengin EM-pelejä kävin katsomassa. Ja lisenssikin minulla on, sillä pelaan kaveriporukan joukkueessa, Opetuslapsissa, 4. divarissa. Muuten keskityn nyt omaan yritykseeni.
Hän jättää oven hieman raolleen.
– En ole polttanut siltoja. Voi olla, että otan joskus jonkun junnupelin puhallettavaksi ja annan samalla vinkkejä nuoremmille erotuomareille. Se voisi olla ihan hauskaa. Olen kiitollinen, että sain lopettaa omin ehdoin. Ja en pidä mahdottomana, että joskus vielä palaisin tuomarointihommiin aikuistenkin peleihin, mutta nyt tämä on hyvä näin.
Kaunisto kantaa mukanaan kokemusta, jota mikään koulutus ei korvaa. Ja kenties vielä jonain päivänä, jossain matsissa, joku nuori saa ohjeen: "Vihellä, jos näet jotain, mikä ei kuulu korikseen."
Viidesti Korisliigan parhaaksi erotuomariksi valittu Ville Selkee, 33, keskittyy jatkossa perhe-elämään ja työuraansa. Päätös lopettamisesta on kypsynyt nokialaislähtöisen Selkeen takaraivossa muutaman viime kauden ajan.
Puolalaislähtöinen erotuomari Karol Kowalski on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa huippukoripallossa ja eurokentillä. Hän tähtää määrätietoisesti koko ajan korkeammalle roolissa, jossa onnistumista mitataan huomaamattomuudella.
Suomen Koripalloliitto on ottanut erotuomaritoiminnassa uuden askeleen matkallamme tavoitetta saattaa suomalainen erotuomaritoiminta maailmanluokan tasolle. Uudessa tehtävässä aloittaa Ari Mikkola.
26 erotuomarivuoden jälkeen Miltos Ioannidis pistää pillin pussiin ja antaa hyvillä mielin tilaa nuoremmalle erotuomaripolvelle. Pitkän uran kulmakiviä ovat olleet koripallon kautta syntyneet ystävyyssuhteet, solidaarisuus ja positiivinen ajattelu.
Korisliigakausi huipentuu perjantaina alkaviin pudotuspeleihin, jotka ovat kauden kohokohta myös erotuomareille. Tänä vuonna pudotuspelikierrokset hoidetaan yhteensä 17 erotuomarin voimin.
Helsinki Seagullsin ja Salon Vilppaan perjantaisessa Korisliiga-ottelussa nähdään harvinaisuus, kun ottelun ovat tuomitsemassa isä ja poika. Yli lajirajoen kyseessä on harvinaisuus: ensimmäinen isä-poika-erotuomaripari oli Rauno ja Juha-Petri Nieminen kaudella 1984-85. Tapahtuma on harvinainen pääsarjatasolla myös kansainvälisesti.
Erotuomariyksikkö analysoi Korisliigan ottelut, ja julkaisee niistä joitakin yksittäisiä tilanteita ja perustelee päätökset videoiden avulla, jotta erotuomareiden ratkaisut olisi parempi ymmärtää.
Suomen Koripalloliiton uudeksi huippuerotuomarivalmentajaksi on valittu pitkän linjan Korisliiga-erotuomari Johannes Sarekoski, 47. Sarekoski aloittaa uudessa pestissään kesällä 2022.
Erotuomariyksikkö analysoi Korisliigan ottelut, ja julkaisee niistä joitakin yksittäisiä tilanteita ja perustelee päätökset videoiden avulla, jotta erotuomareiden ratkaisut olisi parempi ymmärtää.
Erotuomariyksikkö analysoi Korisliigan ottelut, ja julkaisee niistä joitakin yksittäisiä tilanteita ja perustelee päätökset videoiden avulla, jotta erotuomareiden ratkaisut olisi parempi ymmärtää.