14.5.2004 Lappeenrannan NMKY:n Pasi Riihelästä oli kuluneella SM-kaudella tulla ensimmäinen suomalainen korikuningas yli 20 vuoteen. Korikuninkuus livahti ohi suun, mutta hän voitti IS-tähtikilpailun ja perjantaina Riihelä palkittiin SM-Koriksen vuoden pelaajana 2003-04. Naisten puolella vuoden pelaajan tittelin nappasi ensimmäistä kertaa urallaan Susanna Rinta, joka oli voittamassa helsinkiläisjoukkue Panttereille sen neljättä Suomen mestaruutta viiden vuoden sisällä.
Pääosan pelaajien, valmentajien ja erotuomarien valinnoista suoritti perinteiseen tapaan SM-sarjajoukkueiden valmentajat sekä kapteenit. Palkintonsa kauden parhaat saivat Suomen Koripalloliiton kauden päättäjäistilaisuudessa perjantaina 14.5. Helsingissä.
Riihelä oli äänestyksessä omaa luokkaansa. Hän sai puolet enemmän ääniä kuin äänestyksessä toiseksi tullut Namika Lahden Sami Lehtoranta. Rinta joutui käymään tiukemman taiston. Kausi oli Panttereiden ylivoimaa ja hyvin kuvaavaa olikin, että Rinnan kanssa vuoden pelaaja –palkinnosta kädenväännön kävi hänen joukkuekaverinsa Heli Roukanoja. Rinta voitti lopulta kahden äänen erolla.
199-senttinen ja 29-vuotias Riihelä valittiin toistamiseen vuoden pelaajaksi. Edellisen kerran hän vei tittelin nimiinsä vuonna 1998. Menneellä kaudella Riihelä pelasi LrNMKY:n kaikki 38 SM-runkosarjan ottelua. Hän teki niissä pisteitä peräti 23,8 ottelua kohden. Riihelä kävi kisaa korikuninkuudesta viimeisille kierroksille saakka pistetilaston lopulta voittaneen BC Jyväskylän Glenn Stokesin (24,7) ja Pyrbasketin Lynn Washingtonin (24,2) kanssa. Uudeksi piste-ennätyksekseen Riihelä nakutti 45 pistettä. Lisäksi hän kiskoi 7,1 levypalloa ottelua kohden. Esityksistään huolimatta Riihelä yllättyi valinnastaan.
- Olen hieman yllättynyt. Mielestäni (Kouvojen) Ville Kaunisto pelasi loistokauden ja olin varma, että palkinto menee hänelle. Ilmeisesti runkosarja merkkasi äänestyksessä paljon, sanaili Riihelä saatuaan palkinnon.
Laakereilleen Riihelä ei jää kuitenkaan lepäämään, vaan on jo aloittanut harjoittelun tulevaa kesää ja ensi kautta varten.
- Aloitimme kuukausi sitten harjoittelun Lappeenrannassa. Kesä tulee vietettyä paljolti maajoukkueen harjoituksissa. Pieni loma on edessä kesäkuussa ennen heinäkuussa alkavaa maajoukkueryminää. Silloin alkaa taistelu pelipaikoista syksyn EM-karsintoihin ja uskon kilpailun olevan todella kovaa, Riihelä jatkoi.
Susanna Rinta oli Panttereiden tasaisen joukkueen paras kotimainen korintekijä 18,0 pisteen keskiarvollaan. Vähintään yhtä arvokkaan panoksen Rinta antoi puolustuspelillään Panttereille, joka ei jäänyt parhaiden äänestyksessä huomioimatta. Rinta palkittiin nimittäin myös SM-sarjan parhaana puolustuspelaajana. Hän on vasta historian toinen naispelaaja, joka on samana vuonna palkittu sekä vuoden pelaajana että vuoden puolustuspelaajana. Auli Nyman (os. Grönroos) on kirjauttanut kyseisen tempun urallaan kolmesti.
- Kaksi palkintoa yllätti. Osasin puolustuspelaajan palkintoa odottaa, mutta valinta vuoden pelaajaksi tuli yllätyksenä. Tämän suurempaa tunnustusta en voi kuvitellakaan – etenkin kun päättämässä ovat olleet joukkueiden valmentajat ja kapteenit, iloitsi Rinta.
Miesten SM-Koriksen vuoden parhaaksi puolustuspeluriksi valmentajat ja kapteenit arvostivat Namika Lahden työjuhdan Tom Gustafssonin. Hän on jo vuosikaudet tehnyt sinnikkyydellään ja kovatahtoisuudellaan vastustajien hyökkäyspelin tukalaksi, mutta vuoden puolustuspelaajan tunnustus oli Gustafssonille vasta uran ensimmäinen.
Kun muissa palkintokategorioissa arvioidaan koko kauden esitystä, antavat SM-finaalien MVP –palkinnot tunnustuksen kauden huipennuksessa kunnostautuneille pelaajille. Miesten mestarijoukkueesta Kouvoista valinta kohdistui Anssi Kinnaslampeen, joka toimi finaalisarjassa Lahtea vastaan useaan otteeseen sytyttäjänä. Kinnaslampi teki finaaleissa 16,0 pistettä ottelua kohden. Hänen kaikki ansionsa eivät kuitenkaan kantaudu tilastopapereihin saakka. Onnistuneen hyökkäyspelinsä ohella Kinnaslampi nimittäin osoitti jälleen osaamistaan "leipätyössään" eli puolustuksessa, jolla hän pimensi lahtelaisen takamieskaartin iltoja.
Naisten finaalisarjan arvokkaimman pelaajan nimi tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. Panttereiden korinaluspelaaja Heli Roukanoja oli finaalivastus Espoo Basket Teamille yksinkertaisesti liian suuri pala purtavaksi. Roukanoja mellasti korin alla miten tahtoi ja osoitti monipuolisuuttaan mm. pistämällä puolet kolmosistaan sisälle. Pisteitä Roukanoja teki finaalisarjassa 18,7, jonka ohella hän repi nimiinsä huimat 15,0 levypalloa.
Mestarijoukkue Panttereille sateli muitakin palkintoja. Konkari Minna Pietikäinen arvostettiin parhaaksi kuudenneksi pelaajaksi, joka toi joukkueelleen tärkeää energiaa niin hyökkäys- kuin puolustuspeliinkin. Panttereita luotsannut Mikko Kurki puolestaan valittiin vuoden valmentajaksi. Tiivistä tiimityötä Panttereiden valmennuksessa tehnyt Kurki omisti pystinsä aisaparilleen Annamaija Keturille. Ex-maajoukkuepeluri toimi Kurjen apuna myös vuosina 2001 ja 2002, jolloin Kurki sai samaisen palkinnon ja Pantterit voitti mestaruudet.
Miesten vuoden valmentajaksi nousi valmentajadebyyttinsä SM-tasolla tehnyt Lars Ekström, joka loihti hyvän hengen lahtelaisjoukkueeseen. Namika Lahti eteni SM-finaaleihin saakka haettuaan edellisellä kaudella vauhtia SM-karsintasarjasta. Lahtelaisjuhlan täydensi Sami Pekkolan valinta parhaaksi kuudenneksi pelaajaksi. Vasta 20-vuotias Pekkola täytti amerikkalaisessa koripallossa paremmin tunnetun roolinsa erinomaisesti tuoden vaihdosta korintekovoimaa. Pekkola pussitti 14,8 pistettä ottelua kohden.
Vuoden tulokkaat löytyivät Porvoosta ja Turusta. Tarmon Roni Leimu ja Riennon Tiina Sten palkittiin parhaina "keltanokkina". Sten oli äänestyksien ylivoimaisin ykkönen rohmuamalla lähes 80 prosenttia mahdollisista äänistä.
Kehittyneimpien pelaajien pystit matkasivat puolestaan Tampereelle ja Forssaan. Miesten kehittynein oli läpimurtokautensa pelannut Antero Lehto Pyrbasketista. Huimat kehitysaskeleet ottanut Forssan Alun Siiri Nuutinen pokkasi naisten samaisen tittelin.
SM-Koriksen vuoden ulkomaalaisvahvistus oli jo kolmatta kertaa Marcus Grant. Hänen monipuolisuutensa ja johtajaominaisuutensa näyttelivät suurta roolia, kun Kouvot rynni Suomen mestaruuteen.
Pääsarjojen parhaina erotuomareina palkittiin Ilkka Weijo ja Ilmo Toivonen. SM-Koriksessa tuomioita jakanut Weijo uusi tittelinsä viime vuodelta. Toivoselle valinta naisten SM-sarjan vuoden erotuomariksi oli uran ensimmäinen.
Miesten ja naisten I divisioonien parhaiksi seurat äänestivät Helsingin NMKY:n Juuso Pöyhösen ja Lappeenrannan Catzia edustavan Saara Poussan. Pöyhönen heilutti korisukkaa divarissa 23,8 pisteen edestä ja Poussa valtasi divarissa sekä kori- että levypallokuningattaruuden 16,6 pisteen ja 12,4 levyrin keskiarvoillaan.
Alle listattuna kaikki Suomen Koripalloliiton palkitsemat pelikauden 2003-04 parhaat sekä lyhyt tilastokatsaus.
Miesten SM-Koris |
Valitut |
Vuoden pelaaja |
Pasi Riihelä, Lappeenrannan NMKY |
SM-finaalien paras pelaaja |
Anssi Kinnaslampi, Kouvot (Kouvola) |
Vuoden puolustuspelaaja |
Tom Gustafsson, Namika Lahti |
Vuoden tulokas |
Roni Leimu, Tarmo (Porvoo) |
Vuoden kehittynein pelaaja |
Antero Lehto, Pyrbasket (Tampere) |
Paras kuudes pelaaja |
Sami Pekkola, Namika Lahti |
Vuoden valmentaja |
Lars Ekström, Namika Lahti |
Vuoden ulkomaalaisvahvistus |
Marcus Grant, Kouvot (Kouvola) |
|
|
Naisten SM-sarja |
Valitut |
Vuoden pelaaja |
Susanna Rinta, Pantterit (Helsinki) |
SM-finaalien paras pelaaja |
Heli Roukanoja, Pantterit (Helsinki) |
Vuoden puolustuspelaaja |
Susanna Rinta, Pantterit (Helsinki) |
Vuoden tulokas |
Tiina Sten, Turun Riento |
Vuoden kehittynein pelaaja |
Siiri Nuutinen, Forssan Alku |
Paras kuudes pelaaja |
Minna Pietikäinen, Pantterit (Helsinki) |
Vuoden valmentaja |
Mikko Kurki, Pantterit (Helsinki) |
|
|
Muut valinnat |
Valitut |
Miesten I divisioonan paras pelaaja |
Juuso Pöyhönen, Helsingin NMKY |
Naisten I divisioonan paras pelaaja |
Saara Poussa, Catz Lappeenranta |
Juniorisarjojen lupaava |
Eero Levä, Helsingin NMKY |
Vuoden |
Leo-Pekka Tähti, Turun Tiikerit |
Vuoden erotuomari, |
Ilkka Weijo |
Vuoden erotuomari, |
Ilmo Toivonen |
Vuoden koripallojohtaja |
Vesa Hämäläinen, Namika Lahti |
Fair Play -palkinto, |
Namika Lahti |
Fair Play -palkinto, naiset |
Turun Riento |
Paras toimitsijapöytä, miehet |
Kouvot (Kouvola) |
Paras toimitsijapöytä, naiset |
Pantterit (Helsinki) |
Seuraavat tilastot SM-runkosarjan otteluista lukuunottamatta SM-finaalien MVP:n tilastoja.
Pasi Riihelä, LrNMKY (6.4.1975, 199 cm): 38 ottelua, 37,5 minuuttia, 23,8 pistettä, 7,1 levypalloa, 1,34 syöttöä, 1,66 riistoa, 0,84 torjuntaa, 1P 73,6 % (156/212), 2P 54,5 % (195/358), 3P 41,5 % (120/289), piste-ennätys 45.
Anssi Kinnaslampi, Kouvot (23.2.1982, 192 cm), finaaleissa: 4 ottelua, 28,0 minuuttia, 16,0 pistettä, 2,8 levypalloa, 2,25 riistoa, 1P 85,2 % (23/27), 2P 55,2 % (16/29), 3P 60,0 % (3/5).
Tom Gustafsson, Namika Lahti (7.10.1976, 201 cm): 38 ottelua, 25,7 minuuttia, 11,2 pistettä, 4,9 levypalloa, 1,05 riistoa, 0,53 torjuntaa.
Roni Leimu, Tarmo (28.8.1982, 189 cm): 38 ottelua, 24,9 minuuttia, 7,4 pistettä, 4,7 levypalloa, 1,66 torjuntaa, 2P 53,2 % (123/231).
Antero Lehto, Pyrbasket (2.4.1984, 184 cm): 38 ottelua, 29,2 minuuttia, 12,7 pistettä, 2,2 levypalloa, 1,47 riistoa, 2P 50,9 % (111/218), 3P 43,5 % (74/170), piste-ennätys 31.
Sami Pekkola, Namika Lahti (16.12.1983, 200 cm): 29 ottelua, 24,1 minuuttia, 14,8 pistettä, 5,9 levypalloa, 1,00 riistoa, 1P 75,9 % (66/87), 3P 38,0 % (62/163).
Marcus Grant, Kouvot (21.11.1973, 198 cm): 23 ottelua, 35,8 minuuttia, 16,5 pistettä, 6,8 levypalloa, 4,04 syöttöä, 2,04 riistoa, 1,00 torjuntaa.
Juuso Pöyhönen, HNMKY (28.8.1981, 189 cm): 25 ottelua, 28,0 minuuttia, 22,7 pistettä, 7,4 levypalloa, 1,76 riistoa, 2P 51,0 % (131/257), 3P 38,3 % (70/183).
Seuraavat tilastot SM-runkosarjan otteluista lukuunottamatta SM-finaalien MVP:n tilastoja.
Susanna Rinta, Pantterit (7.2.1979, 176 cm): 24 ottelua, 31,8 minuuttia, 18,0 pistettä, 4,8 levypalloa, 1,92 syöttöä, 2,42 riistoa, 1P 79,0 % (83/105), 2P 48,7 % (94/193), 3P 42,5 % (54/127).
Heli Roukanoja, Pantterit (13.9.1973, 186 cm), finaaleissa: 3 ottelua, 36,3 minuuttia, 18,7 pistettä, 15,0 levypalloa, 2,67 syöttöä, 1,00 torjuntaa 1P 82,6 % (19/23), 3P 50,0 % (5/10).
Tiina Sten, TuRi (18.6.1985, 187 cm): 26 ottelua, 36,1 minuuttia, 18,7 pistettä, 8,9 levypalloa, 1,58 riistoa, 2,00 torjuntaa.
Siiri Nuutinen, FoA (22.12.1983, 188 cm): 24 ottelua, 35,2 minuuttia, 17,9 pistettä, 11,7 levypalloa, 1,50 riistoa, 1P 79,1 % (117/148), 2P 48,7 % (129/265), piste-ennätys 32.
Minna Pietikäinen, Pantterit (6.12.1971, 179 cm): 26 ottelua, 19,7 minuuttia, 7,5 pistettä, 4,0 levypalloa, 1,23 syöttöä, 1,38 riistoa.
Saara Poussa, Catz (21.2.1978, 172 cm): 18 ottelua, 16,6 pistettä, 12,4 levypalloa.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Koripalloliitto käynnistää valtakunnallisen hankkeen, jonka avulla halutaan parantaa ottelutapahtumien ilmapiiriä ja tuottaa seuroille työkaluja epäasiallisen käytöksen kitkemiseen.
Perjantaina 2.9. Ilta-Sanomien ostaja saa lehtensä välissä tuoreimman KORI-lehden, Koripalloliiton lajimarkkinointilehden. Lehdessä pureudutaan viikonloppuna käynnistyvään Korisliiga-kauteen, jonka kunniaksi lehdessä on kymmenen pelaajan haastattelukokonaisuus.
Torstaina 16.4. Ilta-Sanomien välissä ilmestynyt KORI-lehti on luettavissa ja ladattavissa PDF-tiedostona Basket.fi-palvelussa, tämän artikkelin lopussa olevan linkin välityksellä. Lehden teemana on lauantaina 18.4. käynnistyvät Korisliigan pudotuspelit ja katsaukset Pantteri-jahtiin osallistuviin joukkueisiin.
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Kotimaisen joukkueurheilun TV-markkinoille voimakkaasti panostava URHOtv ja Suomen Koripalloliitto ovat solmineet viiden vuoden mittaisen mediaoikeussopimuksen. Jääkiekon SM-liigan ja jalkapallon Veikkausliigan oikeudet jo aiemmin hankkineelle URHOtv:lle siirtyy tuoreen sopimuksen myötä niin Korisliigan kuin miesten koripallomaajoukkueenkin mediaoikeudet.
Suomen Koripalloliiton hallitus on pystyttänyt työryhmän valmistelemaan tukun pelikaudesta 2007-08 voimaantulevia uudistuksia kilpailusääntöihin, sarjamääräyksiin ja ohjeistuksiin, joilla mm. estettäisiin pääsarjajoukkueiden suuri pelaajavaihtuvuus sekä varmistettaisiin nuorten suomalaispelaajien entistäkin joustavampi siirtyminen sarjatasolta toiselle.
Suomen Koripalloliiton tekemä päätös ulkomaalaiskiintiöiden poistamisesta on viime viikkojen aikana synnyttänyt laajasti julkista keskustelua. Osin keskustelua on käyty omien ennakkoluulojen vankeina kokonaisuutta näkemättä. Koripalloliitto haluaa omalta osaltaan vielä taustoittaa päätöksen syntyä ja näkemyksiään vaikutuksista antamalla seuraavan julkilausuman.
Suomen Koripalloliitto on avannut uuden tilastopalvelunsa. Pelikaudella 2006-07 tilastopalvelu kattaa miesten ja naisten kaksi ylimmäistä sarjatasoa eli mestaruussarjat ja I divisioonat. Laajan tilastovalikoiman lisäksi palvelu tarjoaa live-seurannan Korisliigan ja naisten SM-sarjan otteluista.
Kansainvälinen koripalloliitto on päättänyt ottaa nais- ja tyttökoripalloilussa käyttöön nykyistä pienemmän pallon. Kansainvälisillä kentillä käyttöönotto tapahtuu 1.10.2004. Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt, että Suomessa pelattavissa naisten sekä A- ja B-tyttöjen sarjoissa pallo nro 6 otetaan käyttöön 1.7.2004 alkaen.