5.5.2006 Joensuun Katajan pelintekijä Petri Virtanen äänestettiin Korisliigan vuoden pelaajaksi. Äänestykseen osallistuivat SM-joukkueiden päävalmentajat ja kapteenit. Naisten puolella vuoden pelaajan tittelin nappasi hopeaa saavuttaneen Äänekosken Huiman Sanna Jämsen.
Jämsenin tapaan Petri Virtanen päätti kautensa hopeamitaliin. Kaikkiaan 183-senttinen Virtanen on valittu vuoden pelaajaksi kaksi kertaa. Hän vei kyseisen pystin ensimmäisen kerran vuonna 2003, jolloin hän edusti BC Jyväskylää.
Meriittejä Virtaselle on kertynyt jo vuodesta 1999 alkaen, jolloin hän oli I divisioonan paras pelaaja. Vuonna 2002 hänet arvostettiin vuoden kehittyneimmäksi pelaajaksi.
26-vuotias Virtanen oli Katajan moottori, jonka ympärillä joensuulaisten peli pyöri. Yhdessä Sami Lehtorannan ja Alex Wesbyn kanssa kolmikko johdatteli Katajan runkosarjan voittoon. Virtanen oli runkosarjassa sarjan paras kotimainen korintekijä 18,2 pisteen keskiarvolla.
Lisäksi Virtanen antoi keskimäärin 3,39 syöttöä, joka oikeutti syöttötilaston kolmanteen sijaan.
Maajoukkuelaituri Sanna Jämsenin, 27, johdattelema Äänekosken Huima nousi naisten SM-sarjan hienoiseksi yllättäjäksi. Yhdessä joukkueen toisen konkarin Kenya Robinsonin avustuksella äänekoskelaisista kasvoi mestarisuosikki ja joukkue isolla alkukirjaimella.
Tuloksena oli lopulta hopeaa, joka jaettiin huimattarien kaulaan kotikentällä viidennen SM-finaalin jälkeen. Mestaruuden pokkasi huikean trillerin jälkeen Pantterit Helsingistä.
Jämsen oli läpi kauden Huiman kantavia voimia urakoiden keskimäärin 33,2 minuuttia ottelua kohden. Runkosarjassa 183-senttinen laituri heitti keskiarvokseen 16,8 pistettä. Monipuolisuudesta kertovat 6,5 levypalloa, 2,04 syöttöä ja 2,77 riistoa ottelua kohden.
- Minua ei ole aiemmin palkittu, joten kivalta tämä tuntuu, iloitsi Jämsen perjantaina Helsingissä järjestetyssä Koripalloliiton päättäjäistilaisuudessa.
Helsinkiläinen Pantterit on hallinnut naisten SM-sarjaa koko 2000-luvun. Joukkue oli seitsemättä kertaa peräkkäin finaalissa ja saavutti seuran historian viidennen Suomen mestaruuden. Panttereiden kokoonpano muuttui aiemmista vuosista ja penkin päähän tuli uusi valmentaja, mutta voittamisen kulttuuriin muutokset eivät vaikuttaneet.
Ylivoimaisin kategoriavoitto tuli Panttereiden Susanna Rinnalle, joka arvostettiin kauden parhaaksi puolustajaksi. Toinen lähes yksimielinen valinta oli naisten SM-sarjan vuoden valmentajan titteli, jonka Pantteriluotsi Ilpo Rantanen kaappasi itselleen.
Johanna Lautala (Pantterit) äänestettiin sarjan parhaaksi kuudenneksi pelaajaksi ja vuoden ulkomaalaispelaajan tittelin sai virolaistakamies Merike Anderson (Pantterit). Anderson tehtaili runkosarjassa keskimäärin 14,2 pistettä, 4,9 levypalloa, 1,88 syöttöä ja 1,58 riistoa.
Panttereiden kapteeni Hanna Rotinen kruunasi panttereiden palkintojuhlat. Hänet Suomen Koripalloliitto valitsi SM-finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP). Tasaisesti finaaleissa esiintynyt Rotinen juhli uransa ensimmäistä Suomen mestaruutta.
- Kerrassaan mahtavaa päättää kausi näin, että moni pelaaja joukkueestamme saa tunnustusta, sanoi Rotinen ja paljasti Panttereiden kauden huipentuvan vielä huomenna pidettävään saunailtaan.
Naisten SM-sarjan palkinnoista vuoden tulokkaaksi äänestettiin Tampereen Pyrinnössä SM-uransa aloittanut Tiia Huuhka. Vuoden kehittyneimmän pelaajan palkinnon sai Espoo Teamissa pelintekijän vastuuta kantanut Heidi Lönnberg.
- Suuri kiitos täytyy antaa valmentajallemme, joka pisti minut pelaamaan uudella pelipaikalla. Tuntuu hyvältä, että vanhempanakin saa vielä palkinnon kovasta harjoittelusta, jota vuosien aikana on tehnyt, sanoi Lönnberg.
Miesten vuoden valmentajaksi nousi hopeajoukkue Joensuun Katajan määrätietoinen luotsi Timo Heinonen. Kataja saavutti cup hopeaa, SM-hopeaa ja runkosarjan ykkössijan.
Namika Lahden 20-vuotias Vesa Mäkäläinen äänestettiin vuoden tulokkaaksi. Mäkäläisen taistelu tuotti valinnan lisäksi kultaisen mitalin 22-vuotiaiden SM-sarjassa. Lahden paidasta löytyi myös paras kuudes pelaaja Teemu Laine. Kokenut Laine pelasi keskimäärin 24,1 minuuttia tehden yhdeksän pistettä, 2,9 levypalloa, 1,88 syöttöä ja 1,33 riistoa ottelua kohden.
- Kausi meni joukkueelta positiivisesti, vaikka osa ehkä odottikin meiltä enemmän. Nuorella ja kokemattomalla joukkueella neljäs sija on hyvä saavutus, jota ei pidä hävetä yhtään, kertoi Mäkäläinen.
- Omat suunnitelmat ovat vielä auki. Katsellaan tässä vielä muutama viikko ja sitten nähdään missä koripalloura jatkuu, paljasti Mäkäläinen.
Uudenkaupungin Korihaista kaksi pelaajaa pääsi pokkamaan palkintoja. Vuoden kehittyneimmäksi pelaajaksi nousi 196-senttinen Gerald Lee Jr. 19-vuotias Lee pelasi keskimäärin 25,9 minuuttia ja kirjautti runkosarjassa tehot 10 pistettä, 4,5 levypalloa ja 1,26 syöttöä.
- Pelasimme ailahtelevasti, mutta välillä ihan hyvinkin. Olen tyytyväinen varsinkin puolustuspelaamiseen, sillä pystyin puolustamaan koviakin korintekijöitä, kertoi Lee Jr., joka hakee yliopistokentiltä etenkin lisää voimaa.
Korihaiden urheilullinen amerikkalaisvahvistus Boakai Lalugba sai parhaan ulkomaalaispelaajan palkinnon. Lalugba tehtaili runkosarjassa keskimäärin 22,3 pistettä, 10,6 levypalloa, 1,70 syöttöä, 2,07 riistoa ottelua kohden ollen runkosarjan kolmanneksi paras piste- ja levypallopelaaja.
Mestarijoukkue Lappeenrannasta Suomen Koripalloliitto palkitsi Chanan Colmanin SM-finaalien MVP –pystillä. Tanskalainen pussitti finaaleissa 13,8 pistettä, 4,0 levypalloa ja 5,0 syöttöä. Colmanin onnistunut pelinjohtaminen sekä oivalliset koriin johtaneet syötöt nostivat hänet joukkueen ehdottomaan parhaimmistoon. Colman antoi neljännessä finaalissa kahdeksan ja ratkaisevassa viidennessä finaalissa seitsemän namupassia.
Vuoden puolustuspelaajan pysti matkasi Vantaalle Timo Heinoselle. 197-senttinen Heinonen pelasi kaikki runkosarjan 44 ottelua. Peliaikaa hänelle kertyi keskimäärin 20,2 minuuttia. Runkosarjan tilastoiksi kirjattiin 7,8 pistettä ja 4,4 levypalloa ottelua kohden.
Pääsarjojen parhaina erotuomareina palkittiin Ilkka Weijo ja Jorma Ovaska. Korisliigassa tuomioita jakaneelle ja tähän kauteen uransa päättävälle Weijolle titteli oli jo neljäs peräkkäinen. Viisi kertaa miesten SM-sarjassa vuoden erotuomarin tittelin saanut Jorma Ovaska palkittiin ensimmäistä kertaa naisten SM-sarjan parhaana erotuomarina.
Vuoden koripallojohtajaksi valittiin toista kertaa peräkkäin LrNMKY:n valmennuksestakin vastannut Mika Turunen. Arvonimi oli kaikkiaan Turusen kolmas.
Miesten ja naisten I divisioonien parhaiksi seurat äänestivät Turun NMKY-66 edustavan Mikko Jalosen ja Jyväskylän HoNsUa edustavan Anu Päivärinnan. Jalonen oli divisioonan paras kotimainen korintekijä. Jalonen teki tilastoikseen 24,1 pistettä, 7,6 levypalloa, 3,13 syöttöä ja 2,65 riistoa ottelua kohden.
Päivärinta oli nuoren jyväskyläläisryhmän kokenein ja tehtaili kaudella 18,7 pistettä, 7,1 levypalloa, 1,76 riistoa, 1,94 syöttöä ottelua kohden hyvällä heittotarkkuudella.
Ensi kertaa Koripalloliitto palkitsi myös nuorten SM-sarjoissa annettujen näyttöjen perusteella vuoden parhaat. Kyseiset tittelit matkasivat A-pojissa Korisliigassakin esiintyneelle Hongan Petteri Koposelle. A-tytöissä parhaaksi valittiin mestarijoukkue HNMKY:n Maija Alasentie. B-pojissa parhaaksi arvostettiin Salon Vilppaan Roope Ahonen ja B-tytöissä mestarijoukkue Orimattilan Jymyn Vilja Kesänen.
Seuraavat tilastot SM-runkosarjan otteluista lukuun ottamatta SM-finaalien MVP:n ja parhaan divisioonapelaajan tilastoja.
Petri Virtanen, Joensuun Kataja (18.9.1980, 183 cm):41 ottelua, 31,7 minuuttia, 18.2 pistettä, 3.0 levypalloa, 3,39 syöttöä, 1,51 riistoa, 0,05 torjuntaa, 1P 81,1 % (142/175), 2P 50,0 % (117/234), 3P 37,2 % (123/331). Sarjan paras kotimainen korintekijä.
Chanan Colman, Lappeenrannan NMKY (10.03.1984, 193 cm), finaaleissa:5 ottelua, 35,4 minuuttia, 13,8 pistettä, 4,0 levypalloa, 5,0 syöttöä, 0,60 riistoa, 1P 65,5 % (19/29), 2P 54,8 % (17/31), 3P 30,0 % (6/20).
Timo Heinonen, Pussihukat (26.11.1981, 197 cm):44 ottelua, 20,2 minuuttia, 7,8 pistettä, 4,4 levypalloa, 1P 65,4 % (51/78), 2P 45,5 % (102/224), 3P 40,5 % (30/74).
Gerald Lee Jr. , UU-Korihait (23.11.1987, 205 cm): 43 ottelua, 25,9 minuuttia, 10,0 pistettä, 4,5 levypalloa, 1,26 syöttöä, 0,86 riistoa, 1P 77,0 % (77/100), 2P 56,9 % (148/260), 3P 36,5 % (19/52).
Vesa Mäkäläinen, Namika Lahti (03.09.1986, 199 cm):27 ottelua, 15,4 minuuttia, 4,8 pistettä, 3,0 levypalloa, 1P 75,0 % (27/36), 2P 48,4 % (45/93), 3P 12,9 % (4/31).
Teemu Laine, Namika Lahti (10.3.1977, 190 cm):33 ottelua, 24,1 minuuttia, 9,0 pistettä, 2,9 levypalloa, 1,88 syöttöä, 1,33 riistoa, 1P 78,6 % (44/56), 2P 44,8 % (56/125), 3P 34,3 % (47/137).
Boakai Lalugba, UU-Korihait (09.09.1981, 200 cm):44 ottelua, 35,2 minuuttia, 22,3 pistettä, 10,6 levypalloa, 1,70 syöttöä, 2,07 riistoa, 1P 55,3 % (166/300), 2P 60,5 % (372/615), 3P 38,1 % (24/63).
Mikko Jalonen, TuNMKY-66 (8.10.1982, 186 cm), I divisioonassa:23 ottelua, 36,2 minuuttia, 24,1 pistettä, 7,6 levypalloa, 3,13 syöttöä, 2,65 riistoa, 1P 72,4 % (92/127), 2P 47,9 % (123/257) 3P 40,2 % (72/179). Sarjan paras kotimainen korintekijä.
Seuraavat tilastot SM-runkosarjan otteluista lukuun ottamatta SM-finaalien MVP:n ja parhaan divisioonapelaajan tilastoja.
Sanna Jämsen, Huima (02.09.1979, 183 cm):26 ottelua, 33,2 minuuttia, 16,8 pistettä, 6,5 levypalloa, 2,04 syöttöä, 2,77 riistoa, 1P 58,5 % (72/123), 2P 47,6 % (136/286), 3P 33,0 % (31/94).
Hanna Rotinen, Pantterit (16.06.1978, 187 cm), finaaleissa:5 ottelua, 34,6 minuuttia, 12,8 pistettä, 8,6 levypalloa, 1P 66,7 % (10/15), 2P 39,3 % (24/61), 3P 50,0 % (3/6).
Merike Anderson (25.12.1981, 177 cm) 26 ottelua, 27,1 minuuttia, 14,2 pistettä, 4,9 levypalloa, 1,88 syöttöä, 1,58 syöttöä. 1P 67,2 % (80/119), 2P 43,3 % (87/201), 3P 27,0 % (38/141).
Susanna Rinta, Pantterit (07.02.1979, 176 cm):26 ottelua, 30,8 minuuttia, 15,3 pistettä, 3,4 levypalloa, 1,23 syöttöä, 2,27 riistoa. 1P 81.7 % (67/82), 2P 50.9 % (83/163), 3P 37.9 % (55/145).
Tiia Huuhka, Pyrintö (20.03.1986, 175 cm):26 ottelua, 30,7 minuuttia, 10,7 pistettä, 3,9 levypalloa, 1,27 riistoa, 1P 51,2 % (42/82), 2P 37.6 % (59/157), 3P 85,0 % (17/20).
Heidi Lönnberg, Espoo Team (31.10.1978, 180 cm):26 ottelua, 35,7 minuuttia, 9,3 pistettä, 6,8 levypalloa, 1P 75,7 % (53/70), 2P 33,9 % (57/168), 3P 34,7 % (25/72).
Johanna Lautala, Pantterit (12.02.1974, 175 cm):26 ottelua, 23,0 minuuttia, 6,8 pistettä, 3,4 levypalloa, 1P 54,8 % (17/31), 2P 49,2 % (31/63), 3P (33/105) 31,4 %.
Anu Päivärinta, HoNsU (30.09.1976, 175 cm), I divisioonassa:17 ottelua, 31,3 minuuttia, 18,7 pistettä, 7,1 levypalloa, 1,76 riistoa, 1,94 syöttöä, 1P 82,0 % (82/100), 2P 42,9 % (76/177), 3P 33,7 % (28/83).
Korisliiga |
Valitut |
Vuoden pelaaja |
Petri Virtanen, Joensuun Kataja |
SM-finaalien paras pelaaja |
Chanan Colman, Lappeenrannan NMKY |
Vuoden puolustuspelaaja |
Timo Heinonen, Pussihukat (Vantaa) |
Vuoden tulokas |
Vesa Mäkäläinen, Namika Lahti |
Vuoden kehittynein pelaaja |
Gerald Lee Jr., UU-Korihait (Uusikaupunki) |
Paras kuudes pelaaja |
Teemu Laine, Namika Lahti |
Vuoden ulkomaalaisvahvistus |
Boakai Lalugba, UU-Korihait (Uusikaupunki) |
Vuoden valmentaja |
Timo Heinonen, Joensuun Kataja |
Vuoden erotuomari |
Ilkka Weijo (Tampere) |
|
|
Naisten SM-sarja |
Valitut |
Vuoden pelaaja |
Sanna Jämsen, Äänekosken Huima |
SM-finaalien paras pelaaja |
Hanna Rotinen, Pantterit (Helsinki) |
Vuoden puolustuspelaaja |
Susanna Rinta, Pantterit (Helsinki) |
Vuoden tulokas |
Tiia Huuhka, Tampereen Pyrintö |
Vuoden kehittynein pelaaja |
Heidi Lönnberg, Espoo Team |
Paras kuudes pelaaja |
Johanna Lautala, Pantterit (Helsinki) |
Vuoden valmentaja |
Ilpo Rantanen, Pantterit (Helsinki) |
Vuoden ulkomaalaisvahvistus |
Merike Anderson, Pantterit (Helsinki) |
Vuoden erotuomari |
Jorma Ovaska (Kotka) |
|
|
Muut valinnat |
Valitut |
Miesten I divisioonan |
Mikko Jalonen, TuNMKY-66 (Turku) |
Naisten I divisioonan |
Anu Päivärinta, HoNsU (Jyväskylä) |
A-poikien SM-sarjan vuoden pelaaja |
Petteri Koponen, Tapiolan Honka (Espoo) |
A-tyttöjen SM-sarjan vuoden pelaaja |
Maija Alasentie, HNMKY (Helsinki) |
B-poikien SM-sarjan vuoden pelaaja |
Roope Ahonen, Salon Vilpas |
B-tyttöjen SM-sarjan vuoden pelaaja |
Vilja Kesänen, Orimattilan Jymy |
Vuoden koripallojohtaja |
Mika Turunen, Lappeenrannan NMKY |
Fair Play -palkinto, miehet |
Namika Lahti |
Fair Play -palkinto, naiset |
Peli-Karhut (Kotka) |
Paras toimitsijapöytä, miehet |
ToPo (Helsinki) |
Paras toimitsijapöytä, naiset |
ToPo (Helsinki) |
Juniorisarjojen lupaava kaukoheittäjä |
Aleksi Huuskonen, BC Nokia |
Vuoden pyörätuolikoripalloilija |
Jarmo Leppänen, Pussihukat |
Koripalloliiton valtakunnallisten sarjojen tilastopalvelu muuttui kaudelle 2024–25. Kun tulospalvelukin on uusi ja tilastojen näyttämisessä ollut ajoittaisia haasteita, päätimme kerätä lyhyen oppaan sille, mitä löytyy mistäkin.
Alunperin helmikuulle kaavaillut naisten ja miesten Suomen Cupin finaalit jäävät tällä kertaa pelaamatta. Suomen Cupin kehitystyö kuitenkin jatkuu ja tavoitteena on ottaa se taas seuraavina vuosina osaksi Koripalloliiton kilpailujärjestelmää.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2024–25. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Naisten pääsarjat ovat joukkuemäärältään täynnä tulevalla kaudella.
Kauhajoen Topias Palmi on äänestetty kapteenien ja päävalmentajien vuosittaisessa äänestyksessä Vuoden pelaajaksi. Naisten Korisliigassa Vuoden pelaaja -palkinnon pokkasi Tampereen Pyrinnön Saana Kujala.
Korisliigan ja naisten Korisliigan sarjamääräysten mukaisesti Korisliigan, naisten Korisliigan, miesten I divisioona A:n ja naisten I divisioonan seurojen piti hakea kilpailuvuoden 2024–25 sarjalisenssiä kyseisiin sarjoihin sarjalisenssihakemuksella joulukuun 15. päivään mennessä.
Molempien Suomen Cupien loppuhuipennus järjestetään 19.–21. tammikuuta Urhea-hallissa Helsingissä. Lipunmyynti Final Fouriin käynnistyi tänään maanantaina klo 10.
Alkanut viikko tarjoaa korisfaneille hienon kattauksen, kun korisliigoissa ja divisioonissa pelataan yhteensä 34 ottelua. Viikon aikana pelataan vähintään yksi ottelu joka päivä Ruudussa tai Koristv:ssä.
Naisten ja miesten Suomen cupin Final Four -joukkueet ja tammikuussa Urhea-hallissa pelattavien välierien aikataulut ovat nyt vahvistettu.
Suomen Cupin huipennukseen selviytyy molempien sarjojen rankingin neljä parasta joukkuetta. Final Four -turnaus järjestetään 19.–21. tammikuuta Urhea-hallissa, Helsingissä.
Korisliiga ja naisten Korisliiga näkyy alkavalla kaudella Ruutu-palvelussa. Vuonna 2020 käynnistynyt yhteistyö jatkuu monivuotisella jatkosopimuksella.