19.11.2012 Suomen koripallomiehet pääsevät ensi vuoden EM-kisoissa haastamaan kirjaimellisesti arvovaltaista joukkoa. Susijengin tulevilla EM-kisavastustajilla on kaivaa palkintokaapeistaan yhteensä 27 arvokisamitalia, ja EM-vastustajista kolme on rankattu maailman seitsemän parhaan joukkoon.
Andrei Kirilenkon Venäjä juhli sensaatiomaista Euroopan mestaruuttaan 2007, jonka jälkeen maa on voittanut olympia- ja EM-pronssia.
Nikos Zizis ja Kreikka huuhtoivat EM-kultaa 2005.
Turkki koki riemunhetkiä kotikisoissaan 2010, joissa se saavutti MM-hopeaa.
Italialla on parhaimmillaan käytössään kolme NBA-miestä Andrea Bargnanin (kuvassa) johdolla.
Ruotsi on nousussa ja sen nimimiehiin kuuluvat NBA:ssa pelaavat Jonas Jerebko (kuvassa) ja Jeffery Taylor. Kuvat: FIBA Europe & FIBA & Getty Images / All Over Press.
Suomen EM-kisavastustajiksi D-lohkoon arvottiin sunnuntaina huippumaat Venäjä, Kreikka, Italia ja Turkki sekä nousua tekevä Ruotsi. D-lohkon ottelut käynnistyvät 4.9.2013 Slovenian rantakaupunki Kopterissa.
Lohkovastustajien menestys viime vuosilta ja viime vuosikymmeniltä ovat komeaa luettavaa. Lohkon neljä suurta ovat voittaneet mitaleja niin olympia-, MM- kuin EM-tasolla.
Venäjän menestys on tuoreinta sen voitettua Lontoon olympialaisissa sekä viime EM-kisoissa pronssia. Kreikka puolestaan venyi MM-hopealle vuonna 2006 ja Turkki kotikisoissaan vuonna 2010. Italian olympiahopeasta (2004) on vierähtänyt kohta kymmenen vuotta, mutta sen meriittilistalta löytyy myös 11 muuta arvokisamitalia.
Kansainvälisen koripalloliiton maailmanlaajuisessa rankingissa Kreikka, Venäjä ja Turkki majailevat sijoilla 4, 6 ja 7. Italia löytyy samaisesta rankingista sijalta 21 ja Suomi sijalta 48. Ruotsi saa ranking-pisteitä vasta pelattuaan Slovenian EM-kisoissa ja on siten jaetulla 83. sijalla muiden pisteettömien maiden kanssa.
Seuraavassa katsaus Suomen tuleviin EM-kisavastustajiin joukkue kerrallaan sekä yhteiseen maaotteluhistoriaan.
NBA-miesten Andrei Kirilenkon, Timofey Mozgovin ja Aleksei Shvedin, TsSKA:n Viktor Kryapan sekä Petteri Koposen seurakavereiden Vitali Fridzonin ja Sergei Monian johtama Venäjä rohmusi Lontoon olympialaisista pronssia. Alkusarjassa se kaatoi mm. hopealle lopulta venyneen Espanjan. Venäjää viimeiset seitsemän vuotta valmentanut David Blatt jätti tunteikkaat jäähyväiset muutama viikko sitten, eikä hänen seuraajaansa ole vielä nimetty.
Viimeksi Suomi on kohdannut Venäjän vuoden 2011 EM-kisojen jatkosarjassa. Huomattavasti kookkaampi, mutta silti erinomaisen liikkuvaa pelaamista esittänyt Venäjä voitti Susijengin lukemin 79-60.
Suomi on historian saatossa onnistunut kahdesti kaatamaan isoveli-Venäjän. Suomi järisytti ensimmäisen kerran koriksen valtarakenteita marraskuussa 1993 yllättämällä venäläiset Helsingin Urheilutalolla 98-96 Kari-Pekka Klingan (23/4/5 syöttöä), Sakari Pehkosen (22/3) ja Pekka Markkasen (21/8) johdolla. Kuuluisaksi noussut voitto petasi Suomen tien 1995 EM-lopputurnaukseen.
Toisen kerran Venäjä on kaatunut suomalaiskäsittelyssä vajaa kymmenen vuotta sitten, kun Teemu Rannikko järjesti kesäisessä Töölön Kisahallissa vuonna 2003 oman show’n. Rannikko upotti edelleen miehen maaotteluennätyksenä komeilevat 33 pistettä ja johdatti Suomen 97-81-voittoon.
Liettuan EM-kisoissa kuudenneksi sijoittunut ja olympiakarsintoihin päässyt Kreikka jäi niukasti Lontoon olympialaisten ulkopuolelle hävittyään karsintojen ratkaisuottelussaan Nigerialle pisteellä.
Vuoden 2011 EM-kisoissa Suomi ja Kreikka olivat samassa alkulohkossa. Suomi taipui Alytusissa Kreikan korinalusvoiman edessä Ioannis Bourousisin takoessa 19 pistettä.
Parhaimmillaan Kreikka pystyy kokoamaan erittäin nimekkään joukkueen Euroliiga-parketeilta. Maan tähtipelaajiin lukeutuvat mm. Vassileios Spanoulis, Dimitris Diamantidis, Nikolas Zisis, Konstantinos Papanikolaou, Antonio Fotsis, järkälemäinen Sofoklis Schortsanitis ja vielä ilman sopimusta oleva Theo Papaloukas.
Viimeksi Suomi on onnistunut voittamaan Kreikan vuonna 1984, jolloin Martti Sajantila (20) ja Pertti Marttila (18) heittivät Suomen Kisahallissa EM-karsintavoittoon 78-73-lukemin. Historian valossa temppu oli melkoinen, sillä kolme vuotta myöhemmin Kreikka voitti Euroopan mestaruuden.
Italia oli viime kesänä EM-karsintojen paras maa voitettuaan kaikki kahdeksan karsintakamppailuaan. Joukkueen tehomiehenä hääri NBA-tähti Danilo Gallinari. Suomelle vuosien 2008-10 karsinnoista tutut NBA-miehet Andrea Bargnani ja Marco Belinelli jättivät viime kesänä maaotteluedustukset väliin, mutta mm. Pietro Aradori ja Luigi Datome vastasivat huutoon ja kantoivat vastuuta Italian tehomiehinä.
Suomi otti EM-karsinnoissa 2009 ensimmäisen voittonsa Italiasta 44 vuoteen, kun Susijengi rynni Porto San Giorgiossa, Petteri Koposen 26 pisteen siivittämänä, 95-89-vierasvoittoon.
Viimeksi maajoukkueet kohtasivat menneen kesän valmistautumisjaksolla Italian voittaessa kotiturnauksessaan Trentossa 79-71.
Vuoden 2010 MM-hopeamitalisti Turkki joutui tekemään täyden päivätyön selviytyäkseen Slovenian EM-kisoihin. Ilman NBA-tähtiään pelannut Turkki varmisti kisalippunsa vasta voittamalla kahdessa viimeisessä karsintapelissään Portugalin ja Tshekin.
Turkilla pelaa NBA:ssa Ersan Ilyasova, Ömer Asis, Eners Kanter ja Hidayet Türkoglu, jonka lisäksi maa pystyy ammentamaan Euroopan rahakkaimpiin sarjoihin lukeutuvasta pääsarjastaan tukun tähtimateriaalia, mm. Semih Erdenin, Ömer Onanin, Emir Preldzicin ja Kerem Tuncerin muodossa.
Suomi kohtasi Turkin viime kesän valmistautumisjaksolla kahdesti. Istanbulin turnauksessa Turkki voitti 88-77, mutta joutui taipumaan kymmenen päivää myöhemmin Bambergissa 98-82, kun Susijengi äityi kolmosralliin 18 pistettä heittäneen Mikko Koiviston johdolla. Voitto oli Suomen ensimmäinen Turkista 20 vuoteen.
Ruotsi selviytyi viimeisenä joukkueena mukaan Slovenian EM-kisoihin päädyttyään kolmen joukkueen tasapistetilanteessa karsintalohkonsa kakkoseksi Bulgarian ja Azerbaidzanin nenän edestä. Tilanne on ruotsalaisille käytännössä sama kuin viime vuonna Suomella, jonka tuhkimotarina Liettuan EM-kisoissa alkoi selviytymisestä kisoihin lisäkarsintojen kautta.
NBA-pelurit Jonas Jerebko ja Jeffery Taylor johtavat Ruotsin potentiaalista sikermää, johon kuuluu joukkueellinen ammattilaisia ympäri Euroopan.
Ruotsi on tulevista EM-kisavastustajista ainoa, jota vastaan Suomella on historian saatosta voitokas saldo keskinäisistä kohtaamisista. Suomi ja Ruotsi ovat vuosien varrella kohdanneet peräti 133 kertaa, joista Suomi on vienyt nimiinsä 75. Tiuhasta ottelutahdista huolimatta Suomi ja Ruotsi ovat iskeneet aiemmin yhteen EM-kisoissa ainoastaan kerran, vuonna 1953 Moskovassa.
Suomi voitti Ruotsin Sundsvallin PM-kisoissa 2011, joka on joukkueiden tuorein keskinäinen mittelö. Susijengi juoksi tuolloin 85-63-voiton Gerald Lee Juniorin hassuttaessa ruotsalaispuolustusta ennätyspisteidensä (27) arvoisesti ja voitti Pohjoismaiden mestaruuden. Ruotsin aliarvioimiseen ei ole Suomella varaa, eikä siihen ole syytäkään; Ruotsi on kahdeksasta viimeisestä Suomi-kohtaamisesta napsinut viisi voittoa.
Elämys Group vastaanotti parhaan kuluttajatapahtuman palkinnon Evento Awards -gaalassa.
Suomalainen koripalloperhe sai rutkasti aihetta juhlaan torstai-iltana Suomen Urheilugaalassa, kun yhteisvoimin ja suurella sydämellä rakennetut EM-kotikisat nimettiin vuoden urheiluilmiöksi ja kotiyleisön hurmannut Susijengi vuoden joukkueeksi. Susijengin ja Chicago Bullsin Lauri Markkanen palkittiin vuoden nuorena urheilijana sekä vuoden läpimurtona.
Asiakastyytyväisyyskyselyissä huippuarvosanoja keränneet koripallon EM-kotikisat olivat menestys myös taloudellisia vaikuttavuuslukemia tarkasteltaessa. Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) teettämän tutkimuksen mukaan EM-kisat toivat Helsinkiin 41,3 miljoonan euron suuruisen vaikutuksen.
2017 jää historiaan vuotena, jolloin koripallo nousi Suomessa koko kansan huulille. Lauri Markkasen uroteot Arizona Wildcatsissa ja Chicago Bullsissa, Susijengin hurmokselliset otteet EM-kotikisoissa sekä suomalaisen koripallohistorian ensimmäinen kansainvälinen arvokisamitali 16-vuotiaiden poikien olympiafestivaaleilla olivat tapahtumarikkaan koripallovuoden kohokohdat.
Susijengi ja sen pääyhteistyökumppani PostNord pyrkivät yhteistyössä jatkuvasti tilanteeseen, jossa molemmat voittavat. Yhteistyössä vallitseva hyvä tiimihenki on ollut avain hyviin tuloksiin molemmin puolin.
Helsingissä pelattujen koripallon EM-kotikisojen asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kävijöistä peräti 99,2 prosenttia suosittelisi Susijengin ottelutapahtumaa ystävälleen. EM-kisaotteluiden tunnelma hipoi asiakkaiden mielestä täydellisyyttä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutti Sport Business School Suomen Koripalloliiton toimeksiannosta.
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.
Viime sunnuntaina Istanbulissa päättyneiden koripallon EM-kilpailuiden katsojatilastot olivat suomalaisittain ilahduttavaa luettavaa. Helsingin EM-huumassa koettiin muun muassa kisojen korkein yleisömäärä. Kaikkiaan Susijengin EM-kotikisoja seurasi Hartwall Arenalla 87.806 katsojaa.
Susijengin EM-taival sai päätöksensä Istanbulin yössä neljännesvälieriin, kun avausneljänneksellä tulikuumana heittänyt Italia karkasi 57-70 (29-48) -voittoon. Susijengi kiri italialaisten kahteenkymmeneen pisteeseen venyneen johdon kalkkiviivoilla vielä yhdeksään pisteeseen, mutta sen lähemmäksi Suomi ei yltänyt.
Ammattilaisuriensa aikana pitkän päivätyön Italiassa tehneet pitkäaikaiset Susijengi-takamiehet Teemu Rannikko ja Petteri Koponen kertovat joukkueensa tekevän lauantaina kaikkensa saadakseen Italian pelaamisen mahdollisimman vaikeaksi. Ottelun voittaja etenee EM-kisojen kahdeksan parhaan joukkoon, minne Suomi on viimeksi yltänyt 1967.