22.4.2025 10:44 Suomen Koripalloliitolla on kevätliittokokouksen päättämä määrä alueita, joiden toimintaa ohjaa kunkin alueen aluekokous, johon on osallistumisoikeus kaikilla kyseisellä alueella toimivilla seuroilla. Alueet toimivat liiton alueellisina rekisteröimättöminä yhteistyöeliminä.
Varsinainen aluekokous kokoontuu joka kolmas vuosi toukokuussa aina sinä vuonna, jona liittohallituksen puheenjohtaja on erovuorossa sekä esitys strategiaksi ja toiminnan tavoitteiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle päätetään.
Suomen Koripalloliiton aluekokoukset järjestetään:
Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu alkaa 30 minuuttia ennen kokouksen alkua (17.30).
Varsinaisessa aluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1 kokouksen avaus
2 koripalloliiton kuulumiset
3 kokouksen puheenjohtajan valinta
4 kokouksen sihteerin ja pöytäkirjantarkastajien sekä ääntenlaskijoiden valinta
5 edustettuina olevien seurojen ja niiden äänimäärien toteaminen
6 kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
7 esityslistan hyväksyminen
8 aluehallituksen selostus alueen kuluneen kolmivuotiskauden toiminnasta
9 aluehallituksen esitys toiminnan tavoitteiksi seuraavalla kolmivuotiskaudelle
10 aluehallituksen puheenjohtajan vaali toimikaudeksi, joka kestää seuraavat kolme toimintavuotta
11 aluehallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali
12 muut kokouskutsussa mainitut asiat sekä
13 muut seurojen tai aluehallituksen esittämät asiat, jotka aluekokous päättää ottaa käsiteltäväkseen.
Ääni- ja edustamisoikeus
Aluekokouksessa seuralla on yksi varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni kutakin koripallolisenssiä kohti, kuitenkin enintään 200 ääntä. Äänimäärä lasketaan seuran viimeksi päättyneen toimintavuoden maksettujen koripallolisenssien perusteella. Seura voi nimetä aluekokoukseen korkeintaan neljä edustajaa, joista yksi käyttää seuran koko äänimäärää. Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä seuraa ja seuran edustajalla tulee olla seuran antama valtakirja, jossa ilmoitetaan, kuka edustajista käyttää äänivaltaa. Äänioikeus on seuralla, joka on maksanut edellisen toimintavuoden jäsenmaksunsa.
Sekä liitto- että aluehallituksen jäsenillä sekä liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Aluekokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.
Vaalitapa
Aluekokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa. Jokainen äänestyslippuun merkitty ehdokas saa yhtä monta ääntä kuin on seuran koko äänimäärä. Äänestyslippuun on merkittävä enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.
19-vuotiaiden tyttöjen ja poikien SM-karsintojen sekä 16-vuotiaiden valtakunnallisen I divisioonan karsinnan lohkot on tehty rankingien mukaisesti ja lohkoille on arvottu järjestäjät. Samalla on vahvistettu 15-vuotiaiden Robert Petersen Cupin sekä 17-vuotiaiden valtakunnallisten I divisioonien pelaamistavat.
Kevätkauden sarjailmoittautumiset alueen sarjoihin on avattu eLSA-sarjanhallintajärjestelmässä. Ilmoittautuminen kevätsarjaan on mahdollista 3.12.2023 asti. Vain kokonaan uudet joukkueet ilmoittautuvat järjestelmän kautta, sarjaa vaihtavat joukkueet ilmoittavat sarjavaihdoksesta sarjan järjestäjälle.
Kaudella 2023-24 Koripalloliiton sarjanhallinnan käyttöliittymiä on edelleen olemassa kaksi; tilastointia vaativat sarjat hallinnoidaan vanhemmassa FIBA Organizer -sarjanhallintaympäristössä. Kaikki muut sarjat hallinnoidaan jo tutuksi tulleessa eLSA-sarjanhallintajärjestelmässä.
Kevätkauden sarjailmoittautumiset on avattu eLSA-sarjanhallintajärjestelmässä, joka on käyttöliittymältään sama kuin eSCO-pöytäkirjasovellus. Järjestelmät helpottavat joukkueen yhteyshenkilön kauden aikaista otteluiden hallintaa. Ilmoittautuminen kevätsarjaan on mahdollista 4.12.2022 asti.
Kaudella 2022–23 Koripalloliiton sarjanhallinnan käyttöliittymiä on olemassa kaksi. Tilastointia vaativat sarjat hallinnoidaan edelleen tutussa FIBA Organizer -sarjanhallintaympäristössä. Kaikki muut sarjat siirtyvät uuteen sarjanhallintajärjestelmään, jonka käyttöliittymä seura-, joukkue- ja erotuomarikäyttäjille näkyy eLSA-nimisenä palveluna.
Alueelliset viranomiset ovat tehneet tai ovat tekemässä rajoituspäätöksiä, jotka vaikuttavat Suomen Koripalloliiton alaisten sarjojen otteluiden järjestämiseen. Näitä päätöksiä ovat tartuntatautilain 58 g mukaisesti joukkueurheiluun, ryhmäliikuntaan, kontaktilajien harrastamiseen ja muuhun vastaavaan urheiluun tai liikuntaan käytettävien sisätilojen sekä kuntosalien ja muiden vastaavien sisäliikuntatilojen sulkeminen viranomaisen määräämäksi ajaksi. Suljettavaksi määrättyjä tiloja voi kuitenkin käyttää vuonna 2004 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ja nuorten ohjattuun harrastustoimintaan sekä ammattiurheiluun.
Koripalloliiton alueiden kevään sarjoihin ilmoittautumiset on nyt avattu FIBA Organizer -sarjanhallinnassa. Kevään sarjailmoittautuminen on mahdollista 1.12.2021 asti. Läntisellä alueella pilotoidaan mikro- ja mini-ikäisten sekasarjoilla sekä nuorten aikuisten U22-harrastesarjoilla.
Digitaalinen ottelupöytäkirja eSCO tuli täksi kaudeksi korvaamaan paperiset pöytäkirjat kaikissa korissarjoissa. Huolimatta täysin vapaaehtoisesta käytöstä siirtymävaiheen aikana, peräti 97 prosentissa kauden otteluista on ollut jo käytössä uusi ottelupöytäkirja.
Koripalloliitto järjestää eSCO digitaalisen pöytäkirjan käyttökoulutusta kaikille joukkueille ja seuroille syksyn 2021 aikana. Varaa aika koulutukseen ja tule tutustumaan helppokäyttöiseen eSCO:on.
Koripalloliiton kaikkien alueiden nuorten ja aikuisten sarjat sekä nuorten valtakunnallisten sarjojen SM-karsinnat on avattu ilmoittautumiseen pelikaudelle 2021-22. Nuorten valtakunnallisten sarjojen ilmoittautumisten eräpäivä on 1.8.2021, alueelliset ilmoittautumispäivät vaihtelevat alueen mukaan.