6.5.2017 Lauantaina Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt kaudelle 2017-18. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ns. home grown -säännöstön käyttöönotto, jolla pyritään tukemaan pitkäjänteistä pelaajien kehitystä.
Säännön mukaisesti home grown -pelaajaksi lasketaan pelaaja, joka voi edustaa Suomea kansainvälisessä kilpailussa tai on ennen 22 ikävuotta pelannut Koripalloliiton alaisissa sarjoissa vähintään kolmena eri pelikautena.
Tavoitteena on rakentaa pelaajien kehittämiseen ja kasvattamiseen pitkäjänteisyyttä ja selkeyttää vastuuta suomalaisten pelaajien kasvattamisesta. Sääntö tulee toimimaan Koripalloliiton ohjausmekanismina pelaajien kasvattamiseksi.
Vuodesta 2007 lähtien aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoihin osallistuvat joukkueet ovat sopineet ulkomaalaispelaajien määrästä sarjakohtaisesti ns. herrasmiessopimuksella.
- Herrasmiessopimus on ollut vuosittainen keskustelunaihe seurojen kesken ja uudella säännöllä pyritään nyt pitkäjänteisempään ja suunnitelmallisempaan toimintaan. Home grown –sääntö on laajasti käytössä eurooppalaisissa liigoissa ja myös FIBA kunnioittaa kansainvälisissä sarjoissaan maakohtaisia home grown –sääntöjä, kertoo Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm.
Samalla liittovaltuusto hyväksyi rinnakkaislisenssin yläikärajaksi 24 vuotta aikaisemman 22 vuoden sijaan. Tulevalla pelikaudella vuonna 1994 ja myöhemmin syntyneet pelaajat voivat rinnakkaislisenssin lunastettuaan edustaa kahta eri sarjatasolla pelaavaa joukkuetta, kun toinen joukkueista pelaa huippu- tai kilpakoripallosarjoissa.
- Näiden sääntömuutosten avulla pelaajien kasvattaminen on entistä pelaajalähtöisempää, ja pelaajan liikkuminen sarjatasojen välillä helpottuu, Westerholm lisää.
Pelikaudesta 2017-18 lähtien aikuisten huippu- ja kilpakoripallosarjoissa pelaavassa joukkueessa tulee yhdessä ottelussa olla merkittynä home grown pelaajia ottelupöytäkirjaan vähintään seuraavasti:
Pöytäkirjassa | Korisliiga | Naisten Korisliiga | M1DA | M1DB | N1D |
12 pelaajaa | 8 | 9 | 9 | 10 | 10 |
11 pelaajaa | 7 | 8 | 8 | 9 | 9 |
10 pelaajaa | 6 | 7 | 7 | 8 | 8 |
9 pelaajaa | 5 | 6 | 6 | 7 | 7 |
8 pelaajaa | 4 | 5 | 5 | 6 | 6 |
Kansainvälinen koripalloliitto, FIBA, on muuttanut koripallokenttää koskevia sääntöjään. Sääntöuudistuksen myötä useampi kentällä olevien rajamerkintöjen paikka muuttuu. Suomessa uudet kentän viivoja koskevat säännöt tulevat voimaan 1.7.2010 alkaen.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on muuttanut koripallon pelisääntöjä, jotka Suomen Koripalloliiton liittohallitus on päättänyt ottaa käyttöön 1.8.2003 alkaen. Keskeisimmät sääntömuutokset koskevat 24 sekunnin sääntöä, aikalisiä ja ylösheittoja.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt sarjapaikat pelikaudelle 2017-18. Korisliigaan myönnettiin 11, miesten Divisioona A:han 12, Divisioona B:hen 12 sarjalisenssiä sekä Naisten Korisliigaan sekä naisten I divisioonaan kymmenen sarjalisenssiä kumpaankin. Kaikkiaan aikuisten valtakunnallisia koripallosarjoja pelataan 27 eri kaupungissa ympäri Suomen.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikkoja pelikaudelle 2016/17. Liittohallituksen päätöksien ja sarjalisenssiyksikön esitysten mukaisesti Korisliiga ja Naisten Korisliiga pelataan ensi kaudella kymmenen joukkueen sarjoina. Samalla vahvistettiin Korisliigojen pelitavat kaudella 2016/17.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt sarjapaikkoja pelikaudelle 2015-16. Maanantai-iltana Helsingissä kokoontunut liittohallitus sekä Koripalloliiton sarjalisenssiyksikkö myönsivät kymmenen sarjalisenssiä Korisliigaan, kahdeksan miesten Divisioona A:han, peräti 14 Divisioona B:hen ja yhdeksän sarjalisenssiä Naisten Korisliigaan sekä kymmenen naisten I divisioonaan. Samalla liittohallitus vahvisti pelikauden 2015-16 sarjaformaatit.
Lauantaina Suomen Koripalloliiton valmennuskeskuksessa Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt pelikaudelle 2015-16. Sääntöihin tuli merkittäviä muutoksia, jotka koskivat viime aikoina koripallopiirejä puhuttaneita kilpailusääntöjen rangaistuspykäliä koskien edustuskelvottoman pelaajan peluuttamista sekä pelaamisoikeuden laajentamista rinnakkaislisenssillä.
Suomen Koripalloliiton hallitus on kokouksessaan päättänyt aikuisten pääsarjojen pelitavat seuraavalle kolmelle pelikaudelle. Samalla liittohallitus aikaisti mm. Korisliigaan suunnitteilla olevia muutoksia. Korisliiga täydennetään 12-joukkueiseksi jo pelikaudelle 2015-16 ja runkosarjaotteluiden määrä pudotetaan 34:een. Päätöksillä halutaan tukea kansainvälisiin sarjoihin osallistuvia joukkueita sekä pelaajakehitystä korjaamalla harjoittelun ja pelaamisen suhdetta.
Suomen Koripalloliitto tiukensi ja laajensi sarjalisenssikäsittelyään myöntäessään sarjapaikkoja pelikaudelle 2013-14. Torstai-iltana Helsingissä kokoontunut liittohallitus myönsi käsittelyn päätteeksi sarjalisenssit 12 seuralle Korisliigaan, kymmenelle seuralle naisten Korisliigaan, 15 seuralle miesten I divisioonaan ja kymmenelle seuralle naisten I divisioonaan. Yhden sarjalisenssin liittohallitus jätti miesten Divisioona A:han ehdolliseksi vaatien lisäselvityksiä.
NBA:sta ja Euroliigasta liikkeelle lähteneet reilun pelin säännöt rantautuvat kauden 2012/13 aikana myös suomalaiseen koripalloon kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n linjausten mukaisesti. Uusilla sääntötarkennuksilla halutaan rohkaista pelaajia, valmentajia sekä erotuomareita kitkemään peliin kuulumatonta huonoa käytöstä ottelutapahtumista.
Pitkän, 17 vuotta kestäneen päivätyön Uudenkaupungin Korihaissa tehnyt Tom Westerholm on valittu Suomen Koripalloliiton kilpailutoiminnan johtajaksi. Westerholm, 39, aloittaa uudessa tehtävässään 1.9.2012.
Suomen Koripalloliitto ottaa valtakunnallisissa sarjoissaan käyttöön valmentajien sarjakohtaiset koulutustasovaatimukset. Päätöksen myötä valmentajalta edellytetään kullakin sarjatasolla tietyn koulutustason suorittamista, jonka lisäksi saavutettua koulutustasoa pidetään täydennyskoulutuksella. Vaatimustason nosto koskee niin aikuisten kuin nuortenkin sarjoja.
Suomen Koripalloliitto on avannut uuden tilastopalvelunsa. Pelikaudella 2006-07 tilastopalvelu kattaa miesten ja naisten kaksi ylimmäistä sarjatasoa eli mestaruussarjat ja I divisioonat. Laajan tilastovalikoiman lisäksi palvelu tarjoaa live-seurannan Korisliigan ja naisten SM-sarjan otteluista.
Koripallokauden 2005-06 ulkomaalaiskiintiöt eri sarjatasoilla olivat Suomen Koripalloliiton liittohallituksen esityslistalla perjantaina (13.5.). Hallitus päätti säilyttää ulkomaalaiskiintiöt ennallaan Sparliigassa, naisten SM-sarjassa sekä naisten I divisioonassa. Sen sijaan miesten I divisioonan kiintiöön tuli muutos, kun sarjassa sallitaan tulevalla kaudella kaksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolista vahvistusta.
Koripalloliiton liittohallitus on Helsingissä pitämässään kokouksessa päättänyt miesten ja naisten SM-sarjojen uusista ulkomaalaiskiintiöistä. Miesten SM-Koriksessa sallitaan pelikaudella 2004-05 kaksi ja naisten SM-sarjassa yksi EU- ja ETA-alueiden ulkopuolinen vahvistus. Samat säädökset koskevat myös Suomen Cup –kilpailuita.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2023–24. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä. Kaikkiaan viidessä pääsarjassa nähdään tulevalla kaudella 64 joukkuetta.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2022–23. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Kaikkiaan viidessä pääsarjassa nähdään ennätykselliset 64 joukkuetta.
Aluehallintovirastot ovat tehneet tai ovat tekemässä päätöksiä koskien yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämistä koronapandemian aikana. Tilaisuuden järjestäjä voi ottaa käyttöön koronapassin, jolloin aluehallintoviraston määräämiä rajoituksia ei tarvitse noudattaa.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2021–22. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 10 sarjalisenssiä. Suurin muutos nähdään miesten I divisioona B:ssä sekä naisten I divisioonassa, joiden joukkuemäärät kasvavat.
Mikael Aalto valittiin I divisioona A:n parhaaksi pelaajaksi, I divisioona B:n paras oli Eemi Luukkonen. Naisten I divisioonan Vuoden pelaajaksi valittiin Sanni Salonen. Mestaruutta juhlineen Salon Vilppaan toiminnanjohtaja Marko Vihiniemi palkittiin Vuoden seurajohtajana.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on hyväksynyt aikuisten pääsarjaryhmän esitykset naisten Korisliigan, miesten I divisioona A ja B:n sekä naisten I divisioonan seurakokousten muutosehdotukset liittyen sarjasta putoamiseen.