12.4.2021 10:07 Awak Kuierin odottaessa WNBA:n varaustilaisuutta on syytä palata 20 vuoden taakse, jolloin Taru Tuukkanen huudettiin naisten taalaliigaan ensimmäisenä suomalaisvarauksena koskaan. Vaikka Tuukkanen oli osoittanut Xavier Musketeersissa olevansa yksi NCAA-liigan parhaita pelaajia, WNBA-varaus tuli hänelle itselleenkin yllätyksenä.
Kun Tuukkanen eteni 192-senttisenä ja 20-vuotiaana eurooppalaisen mittakaavan suurlupauksena Yhdysvaltain yliopistoliiga NCAA:han syksyllä 1997, oli amerikkalainen naisten huippukoripallo vielä pitkästi järjestäytymätöntä. WNBA:kin oli vasta ehtinyt pyöriä kahden kokonaisen kauden ajan, joten sinne yltäminen ei ollut Tuukkaselle varsinainen tavoite Atlantin taakse lähdettäessä.
- Yliopistoon lähtiessäni en ollut koskaan oikeastaan edes ajatellut, että musta voisi tulla koripalloammattilainen. Mä pelasin korista ja rakastin lajia, mutten nähnyt sitä mitenkään realistisena uravalintana. Menin Xavieriin pelaamaan ja kehittymään ja tekemään parhaani, mutten miettinyt sen pidemmälle, Taru kertoo.
Xavier Musketeersissa Tuukkanen osoitti kuitenkin jo tulokaskaudellaan pystyvänsä urotekoihin. Kauden 1999-2000 päätteeksi hänet palkittiin Atlantic 10 -konferenssin kehittyneimpänä pelaajana ja todellinen täysosuma nähtiin kaudella 2000-01, jolloin Tuukkanen yhdessä Nicole Levanduskyn, Jennifer Phillipsin ja Reetta Piiparin kanssa rymisteli Xavierin 31 voittoon 34 ottelussa ja koko NCAA:n lopputurnauksen kahdeksan parhaan joukkoon.
Tuukkanen nimettiin seniorikautensa päätteeksi konferenssin tähdistöviisikkoon, eikä suotta: hän oli kirjauttanut Xavierin historian yhden kauden piste- ja levypalloennätykset 19,1 pisteellään ja 8,4 riballaan ottelua kohden.
- Sen kauden aikana puheet vahvistuivat ja ajatus WNBA:sta tuli koko ajan todellisemmaksi. Vasta sen kauden aikana aloin tosissani miettiä koripalloammattilaisuutta ja tuli sellainen olo, että vau, mullahan on mahikset.
Pelikauden 2000–01 päättyessä Tuukkasen osakkeet olivat nousussa. Niinpä NCAA-kauden päättymisen jälkeen hänet lennätettiin yhdessä joukkuetovereidensa Levanduskyn ja Phillipsin kanssa Chicagoon WNBA:n vuotuisalle draftileirille.
Kolmipäiväisen katselmuksen aikana kaikkien WNBA-joukkueiden edustajat seurasivat silmä tarkkana valtakunnan parhaita yliopistopelaajia, jotka siirtyivät verenmaku suussa harjoitteesta ja testistä toiseen kilpaillessaan mahdollisuudesta esiintyä kansainvälisen naiskoriksen korkeimmalla tasolla.
- Mä olin siellä todella huono, Tuukkanen naurahtaa.
- Menin ihan jäihin, näytin ihan minitytöltä aikuisten pelissä. Se oli niin kauhea kokemus, että leirin jälkeen unohdin koko asian. En ikinä uskonut, että sen perusteella yksikään joukkue draftaisi minut.
Kuitenkin, kun draftipäivä 20. huhtikuuta 2001 koitti, Xavierin yliopiston valmennusjohto järjesti pienimuotoisen valvojaistilaisuuden, jonne Tuukkanenkin saapui kannustamaan joukkuetovereitaan. Ilo olikin ylimmillään, kun Los Angeles Sparks varasi Levanduskyn 32. numerolla ja Charlotte Sting Phillipsin kaksi pykälää myöhemmin.
Draftin neljännen kierroksen 57. sijalla New York Liberty järjesti Tuukkaselle yllätyksen.
- Mä menin ihan shokkiin. Siis aivan täysin! Tuukkanen nauraa.
- Koulun urheiluosaston lankapuhelimeen soitti joku Libertyn edustaja. Mä olin ihan puulla päähän lyöty. En muista, että olisin ollut samanlaisissa tiloissa koskaan ennen tai jälkeen sitä. Se tyyppi varmaan piti minua ihan tampiona, kun se kyseli suurin piirtein mun kengännumeroa tai vaatteiden kokoa, enkä osannut vastata.
Mahdollisuus kilpailla paikasta WNBA:ssa oli Tuukkaselle niin suuri yllätys, että New Yorkin leirille lähtiessäänkin hän yritti lähinnä parhaansa mukaan sisäistää tapahtunutta.
- Olisi voinut kuvitella, että New Yorkiin lähtiessä olisin ollut jotenkin innoissani, mutta yliopistossa pelaaminen oli ollut mulle elämän isoin juttu ja takana oli niin makea seniorivuosi, että tuntui pahalta lähteä kampukselta kesken lukuvuoden, Taru kertoo.
- Se oli nuorelle, ujolle suomalaistytölle uusi maailma. Limusiini haki mut lentokentältä johonkin ökyhotelliin Madison Square Gardenia vastapäätä, missä kaikki ovimiehet ja respat ja hissipojat pokkuroi ja availi ovia. Sitten mä makasin mun hotellin sängyllä ja mietin että tällaistako tämä on. Ikävä Xavieriin oli kova.
Vaikka Tuukkanen oli kuinka painanut jälkensä pohjoisamerikkalaiseen naisten yliopistokoripalloon, New York Libertyn pelikautta 2001 edeltävä harjoitusleiri osoitti matkan kaikista korkeimmalle tasolle olevan vielä pitkä.
- WNBA:ssa oli siihen aikaan ihan kourallinen joukkueita ja kun joukkueessa oli ne 10–11 kokoonpanopaikkaa vapaana, uuden pelaajan vastaanotto ei ollut mitenkään pohjattoman innostunut. Treenit kestivät aamuyhdeksästä kahteen iltapäivällä eikä rookieilla ollut juuri minkäänlaisia taukoja, Taru kertoo.
- Yksittäisenä positiivisena hetkenä jäi mieleen se, kun Becky Hammon tuli juttelemaan ja kannustamaan. Becky selitti, miksi muut olivat vähän kylmiä ja tsemppasi jaksamaan.
Harjoitusleirin päättyessä Tuukkanen sai kuulla jääneensä ilman pelipaikkaa Libertyssä. Viimeiseen leiripäivään mahtui kuitenkin kohtaaminen, joka auttoi Tuukkasta piirtämään tulevan ammattilaisuransa suuntaviivat.
- Libertyn valmentaja Richie Adubato jutteli mulle ummet ja lammet. Se oli hirveän ystävällinen ja jotenkin huolissaan. Se halusi varmistella, etten vain lopeta koripalloa. Se hoki, että mulla olisi iso tulevaisuus lajin parissa edessä ja jos olisin aggressiivisempi, mulla olisi parin vuoden päästä saumat pelata WNBA:ssa.
Ei kauaakaan New Yorkin keikkansa jälkeen Taru kirjoitti ensimmäisen ammattilaissopimuksensa Ranskan liigan Caláisin kanssa. Vuotta myöhemmin tie vei Teneriffaan Espanjan liigaan, jossa Taru ansaitsi elantoaan kaikkiaan yhdentoista kauden ajan.
Keväällä 2003 New York Liberty olisi tahtonut Tuukkasen uudelleen leirilleen, mutta keskusteltuaan agenttinsa kanssa Tuukkanen valitsi näytön paikan Cleveland Rockersin leirillä.
- Voisi sanoa, että 2001 en ollut vielä henkisesti alkuunkaan kypsä kilpailemaan WNBA-paikasta. Clevelandin leirillä olin jo paljon valmiimpi ja olin sen jälkeen paljon tyytyväisempi omiin suorituksiini, vaikka sopimusta ei silloin syntynytkään, Taru pohtii.
- Onhan se aikuisempana jäänyt vähän harmittamaan, etten nuorempana ymmärtänyt, että olisin voinut käyttää mulle tarjoutuneet mahdollisuudet paremmin hyödykseen, koska ei WNBA-paikka hirveän kaukana ollut. Silloin mulla oli kuitenkin erilaiset prioriteetit.
Vertaansa vailla olevan ammattilaisuran päätteeksi Tuukkanen on kotiutunut viime vuosina Suomeen ja päässyt katsomaan aitiopaikalta nuoren Awak Kuierin paraatimarssia ensiksi Suomen ja sittemmin eurooppalaisen koripallon parrasvaloihin.
Kevään 2021 WNBA-draftin lähestyessä Tuukkanen painottaakin, että Kuierin asetelmat ovat aivan eri maailmasta hänen kahdenkymmenen vuoden takaisiinsa verrattuna.
- Awak on haaveillut WNBA:sta monta vuotta ja puhunut haaveistaan ääneen, toisin kuin minä aikanani. Draftipäivästä tulee varmasti Awakille aivan ainutlaatuinen. Toivon, että hän osaa nauttia siitä ja sen myötä avautuvista mahdollisuuksista.
Susiladiesin huippulupaus Awak Kuier on ehdolla WNBA:n varaustilaisuudessa, joka järjestetään torstaina 15. huhtikuuta. Basket.fi seuraa ja taustoittaa Awakin tietä WNBA:n varaustilaisuuteen ja sen läpi tulevien viikkojen aikana.
Tuore WNBA:n kakkosvaraus Awak Kuier, 19, kertoi varaustilaisuuden jälkimainingeissa omista tunnelmistaan, pelillisistä esikuvistaan sekä sopeutumisestaan Dallas Wingsin pelaamiseen ja WNBA:han.
WNBA:n varaustilaisuuden kynnyksellä Awak Kuier, 19, odottaa jännityksellä, mitä tulevan odottaa. Susiladiesin nuorta tähteä ja Peli-Karhut-kasvattia veikkaillaan yhdeksi varaustilaisuuden kärkinimeksi, mutta hän on itse tyytyväinen jo pelkästään siitä, jos hänet varataan.
Helmi Tulonen, 26, pelaa neljättä kauttaan Italiassa, kun hän teki sopimuksen sarjanousija Alpo Basketin kanssa. Sekä Tulosen että seuran alkukausi on ollut haastava.
Niko Kuusi, 35, sai tänä vuonna hienon mahdollisuuden, kun Saksan Bundesliigassa pelaava Angels Nördlingen palkkasi hänet uudeksi päävalmentajakseen. Samalla suomalaisvalmentaja hyppäsi kohti uutta ja osin tuntematonta.
Lotta-Maj Lahtinen, 24, vaihtoi seuraa viime viikolla, kun belgialainen Castors Braine vaihtui espanjalaiseen Ardoihin. Lahtinen on saanut hyvän startin uudessa joukkueessa.
Saksan Bundesliigassa Saarlouis Royalsin riveissä pelaava Roosa Lehtoranta, 27, pääsee hyvässä iskussa tuleviin EM-karsintoihin. Lehtorannalla on takanaan vahva alkukausi seurajoukkueessaan.
Kaikki näytti hyvältä, kun Sara Bejedi, 24, paukutti Euroliigan karsinnoissa kolmen pisteen heittoja sisään ja auttoi joukkueensa himoitun kilpailun porteille. Sen jälkeen kaikki kuitenkin muuttui.
Ruotsissa pudotuspelit ovat jo startanneet ja Sofia Pelanderin Norrköping Dolphins on jo selkä seinää vasten. Pelander on kuitenkin luottavaisena, että Norrköping selvittää esteet tieltään ja taistelee vielä mestaruudesta.
Espanjan cup-mestaruus ratkaistaan viikonloppuna, kun arvostetun Copa de la Reinan finaaliturnaus on edessä. Cup-pokaalista on taistelemassa myös Anniina Äijäsen ja Marianne Kalinin Ferrol.
Naisten Saksan Bundesliigassa alkavat pudotuspelit tulevana viikonloppuna. Mestaruustaistelussa nähdään Stars Kelternin Linda-Lotta Lehtoranta ja Elina Koskimies, Lions Hallen Anissa Pounds sekä Angels Nördlingenin Roosa Lehtoranta.