12.12.2015 Suomalaisessa koripallossa kirjoitettiin perjantaina jälleen kerran historiaa, kun erotuomari Pekka Saros, 54, tuomitsi jo uransa 1000. Korisliiga-ottelun. Hämeenlinnassa asuva forssalaislähtöinen Saros on viheltänyt pääsarjaa yhtäjaksoisesti jo syksystä 1987.
Pekka Saroksesta tuli perjantaina Korisliigan ja suomalaisen palloilun ensimmäinen erotuomari, joka on tuominnut 1000 pääsarjaottelua.
Juhlapelissään Saroksella (kesk.) oli vierellään Johannes Sarekoski (vas.) ja Miltiadis Ioannidis (oik.).
Pitkään kestäneen "standing ovationin" saanut Saros poistui juhlaseremonioista syli täynnä lahjoja.
Saroksen juhlaotteluun oli matkannut paitsi suuri palkitsemisdelegaatio myös suuri joukko Saroksen erotuomarikollegoita (ei kuvassa).
Pekka Saros on viheltänyt Korisliigassa yhtäjaksoisesti syksystä 1987. Kuvat: Kai Kilappa & Koripalloliiton arkisto.
- Kausi kerrallaan on menty ja kiinnostus urheiluun on säilynyt. Jälkikäteen miettien vuodet ovat menneet aika huomaamatta, nauraa Saros kysyttäessä hänen pitkän uransa salaisuutta.
Hämeenlinnassa rehtorin virassa työskentelevä Saros toimi tuomariuransa alkuvaiheessa myös valmentajana, kunnes pilli vei mennessään. Lopulta Saros taipuu uransa pituutta pohtiessaan loogisimman mahdollisen selityksen kannalle.
- Työuran ja perhe-elämän aikana koripallo on pysynyt omana juttunani. Koripallo on omaa aikaani, ja saan sen parissa keskittyä johonkin aivan muuhun kuin siviili- ja työelämässä. Ehkä tästäkin syystä koripallo on pysynyt mielekkäänä toimintana koko ajan.
Saros vihelsi ensimmäiset liigaottelunsa syksyllä 1987, jolloin pääsarjakentillä viilettivät legendaariset nimet Kari-Pekka Klingasta Kari Kuloseen ja Larry Poundsista Gerald Lee senioriin. Moni asia on muuttunut sittemmin.
- Ammattimaisuuden ja vauhdin lisääntyminen on ollut käsittämätöntä. Tämän päivän koripalloilijat eivät ole vain koripalloilijoita, he ovat kokonaisvaltaisia urheilijoita. Niillä eväillä, jolloin itse aloitin tuomarin hommat melkein 30 vuotta sitten, ei tänä päivänä enää pärjäisi, Saros arvioi.
Suomalaisen tuomaritoiminnan kehittyminen on ollut pitkäjänteistä. Ensimmäiset askeleet kohti nykyaikaista tuomarikoulutusjärjestelmää otettiin 1990-luvun alussa.
- Nuoria miehiä opastivat silloin tavoille esimerkiksi Timo Niemi, Jorma Ovaska - joka oli toki silloinkin vielä itsekin nuori mies - Timo Haukilahti ja Alarik Vihersola. Rauno Nieminen oli myös legendaarinen hahmo, joka jaksoi opettaa aivan nuorimpiakin junioreita jämptisti ja kädestä pitäen.
Samoihin aikoihin Saroksen kanssa tarttuivat pilliin pääsarjassa myös lukuisat uuden sukupolven lupaukset, kuten Janne Muurinen ja Carl Jungebrand. Tästä ryhmästä nousi tuomarivitja, joka lähti määrätietoisesti kehittämään Suomi-korikselle omaa huipputuomarijärjestelmää.
- 1990-luvun alussa kokeilimme ensi kertaa kolmen tuomarin systeemiä, Carl Jungebrand alkoi pitää kesäklinikoitaan ja tuomaritoiminta ylipäätään muuttui kunnianhimoisemmaksi. Nykyisinhän kokeneemmat tuomarit kouluttavat Koripalloliitossa nuoria tuomareita säännönmukaisesti ja Kati Nynäsin saaminen erotuomarivastaavaksi on tuonut hurjan paljon uutta järjestelmään. Suunta on kaikin puolin oikea.
Tuhannen vihelletyn liigaottelun kokemuksella Saros on pääsarjakenttien ylivoimaisesti kokenein erotuomari, jopa kaikki palloilulajit yhteen laskien.
Jos kolmisenkymmentä vuotta sitten Saros katsoi ylöspäin Alarik Vihersolan ja Timo Haukilahden kaltaisia "esi-isiä", on tänä päivänä hänellä vastuu ohjeistaa nuoria tuomareita pääsarjan tavoille.
- Juuri totesin pari päivää sitten, että oman sukupolveni tuomarien ensimmäisistä liigavuosista ei voi puhua samana päivänä kuin nykypäivän nuorista tuomareista, jotka ovat käyneet monivuotisen koulutus-, tarkkailu- ja palauteputken ja ovat fyysisesti ensiluokkaisessa kunnossa, Saros kehuu.
- Yritän auttaa siinä, missä voin, on kyse sitten pelikäsityksen jakamisesta tai tiettyihin pelitilanteisiin reagoimisesta. Aina saa kysyä.
Saros jakaa päätteeksi anekdootin yhdestä ensimmäisistä pääsarjaotteluistaan:
- Garcia Hopkins oli tyytymätön vihellykseeni ja pelin tuoksinassa totesi jotain "rookie-tuomarista", johon minä vastasin, että "jokainen on rookie joskus". Hopkins ymmärsi yskän heti ja käsitti, että tässä me olemme yhdessä oppimassa ja tekemässä, muistelee Saros.
- Tämä toimii hyvänä esimerkkinä siitä, että vaikka ollaan pelaajina tai tuomareina vaativassa paikassa, on oppiminen sallittavaa ja kannukset täytyy itse kunkin hakea. Nuoren tuomarinkin on hyvä muistaa, ettei heti voi osata kaikkea.
Parin vuoden ajan näytti siltä, että suomalainen koripalloyleisö olisi unohtanut Dre’n. HBA-Märskystä lähdettyään Andre Gustavson viihtyi peräti kuuden kauden ajan Richmondin yliopistossa, josta viimeisen kauden kokonaan pelaamatta. Valencian olympiakarsinnat palauttivat kuitenkin ihmisten mieliin Gustavsonin vahvuudet koripalloilijana ja syyskausi on näyttänyt, että Gustavsonista tulee olemaan pitkään iloa niin Suomi-korikselle.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Suomen Koripalloliitto on ottanut erotuomaritoiminnassa uuden askeleen matkallamme tavoitetta saattaa suomalainen erotuomaritoiminta maailmanluokan tasolle. Uudessa tehtävässä aloittaa Ari Mikkola.
Andre Gustavson kolkutteli 2010-luvun viimeisinä vuosina Susijengin portteja yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista suomalaispelaajista. Vaikka viimeiseen neljään vuoteen Gustavsonia ei ole maajoukkuepaidassa nähty, on hänen tähtäimensä kuusivuotiseksi venähtäneen NCAA-uran ajan ollut koko ajan ammattilaisurassa ja Susijengissä.
26 erotuomarivuoden jälkeen Miltos Ioannidis pistää pillin pussiin ja antaa hyvillä mielin tilaa nuoremmalle erotuomaripolvelle. Pitkän uran kulmakiviä ovat olleet koripallon kautta syntyneet ystävyyssuhteet, solidaarisuus ja positiivinen ajattelu.
Korisliigakausi huipentuu perjantaina alkaviin pudotuspeleihin, jotka ovat kauden kohokohta myös erotuomareille. Tänä vuonna pudotuspelikierrokset hoidetaan yhteensä 17 erotuomarin voimin.
Helsinki Seagullsin ja Salon Vilppaan perjantaisessa Korisliiga-ottelussa nähdään harvinaisuus, kun ottelun ovat tuomitsemassa isä ja poika. Yli lajirajoen kyseessä on harvinaisuus: ensimmäinen isä-poika-erotuomaripari oli Rauno ja Juha-Petri Nieminen kaudella 1984-85. Tapahtuma on harvinainen pääsarjatasolla myös kansainvälisesti.
Vaikka Joel Mäntynen, 21, onkin tehnyt itsestään nimeä ennen kaikkea pisteidentekijänä, hän yllätti jopa itsensä kohotessaan viime kaudella Korisliigan parhaiden pistemiesten kategoriaan. Puhjettuaan kukkaan pääsarjatasolla Mäntynen hakee nyt uralleen seuraavaa nostetta. Susijengi Rising Stars -leiritys palvelee tässä kokonaisuudessa useampaa tarkoitusta.
Eemi Luukkonen, 200 cm ja 20 vuotta, kasvoi vuosi sitten kesällä ikäluokkamaajoukkueensa keulakasvoksi ja nosti vajaamiehisen ryhmänsä altavastaajan asemasta B-divisioonan mitalipeleihin. Nyt Lahti Basketballin juniorimyllyn kasvatti nauttii ensimmäisestä kesästään aikuisten maajoukkueympyröissä ja tähtää seuraavalle kehitysaskeleelleen.
Perttu Blomgren, 21, sai seurajoukkuekaudesta 2022–23 sen, mitä tavoittelikin: runsaasti peliminuutteja ja mahdollisuuden jatkaa nousuaan Korisliigan kärkipelaajien joukkoon. Nyt edessä on Blomgrenin uran toinen susikesä ja jo ensimmäisessä ottelussa Latviaa vastaan hän osoitti, miksi häntä pidetään kansainvälisen tason pelaajalupauksena.