22.11.2019 09:55 Kun ToPon kasvatti Henri Kantonen, 22, rankaisi edellisessä liigaottelussaan Kataja Basketia kahta syöttöä vaille tripla-tuplan tilastosarakkeella, moni kotimaista koripalloa viime vuosina seurannut totesi Kantosen ottaneen viimein odotetun kehitysloikan. Toisella kaudellaan Salon Vilppaassa on Kantonen kohonnut määrätietoisesti Korisliigan parhaiden kotimaisten pelaajien joukkoon.
Kantosen nimi kohosi kotimaisten koripallon ystävien huulille toden teolla keväällä 2018, jolloin hän avitti peliä rakentavana ja kovaa puolustavana roolipelaajana Karhu Basketin seuran historian ensimmäiseen Suomen mestaruuteen.
Hänen ensimmäinen kautensa 2018-19 Salon Vilppaassa oli rikkonainen ja kului vielä pitkälti sopeutumisen ja opettelun merkeissä, mutta syksy 2019 on ollut Kantosen juhlaa. Kantonen on kannatellut liigakärkeä 10,7 pisteen, 5,3 levypallon ja 4,2 syötön ottelukohtaisilla keskiarvoillaan ja kuulunut joukkueensa tehokärkiin.
ToPo-kasvatti herätti Vilppaan kokeneen jaoston pelaajien kuten Teemu Rannikon, Mikko Koiviston ja Juho Nenosen huomion jo saapuessaan Saloon puolitoista vuotta sitten, mutta tänä syksynä on tärkeästä roolipelaajasta kasvanut vastuunkantaja, joka saa joukkuetovereiltaan varauksettoman hyväksynnän järjestää peliä parhaansa mukaan joukkueen konseptin puitteissa.
- Viime kauden aikana emme joukkueena yltäneet tavoitteeseemme enkä itsekään ottanut sellaista kehitysaskelta kuin olisin toivonut, missä osasyyllisenä olivat tietysti loukkaantumiset. Kokeneemmat pelaajat antoivat paljon apua ja (ex-päävalmentaja) Joonas Iisalon kanssa käytiin pelin teoreettisia seikkoja huolella läpi, Kantonen kertoo.
- Rikkonaisen kauden jälkeen pyrkimys oli saada hyvä treenikesä alle ja tulla uuteen syksyyn vahvempana kuin ennen.
Eräs merkittävimpiä tekijöitä Kantosen uuden vireen takana oli Ville Tuomisen saapuminen Vilppaan penkin päätyyn yksivuotisella sopimuksella.
- Kun ensimmäisen kerran kesällä näimme, Ville kertoi heti laskevansa paljon mun varaan ja valitsevansa jopa amerikkalaiset pelaajat sillä periaatteella, että Vilppaan pelinjohto on suomalaispelaajien harteilla. Onnistumiset ovat ruokkineet positiivista kierrettä ja pyrkimys on parantaa vähitellen, peli peliltä.
Vilppaan kokeneesta kalustosta erityisenä mentorina Kantonen mainitsee suomalaisen koripallon elävän legendan, ensi syksynä 40 vuotta täyttävän Teemu Rannikon. Suomi-koriksen kaikkien aikojen pelinrakentajiin ja syöttäjiin kuuluva Rannikko on Kantosen mukaan auttanut häntä avartamaan perspektiiviään pelinrakennuksessa.
- Kun tulin Saloon, esitin Teemulle sellaisen kysymyksen, että miten puolen kentän hyökkäyksessä löydät vapaan pelaajan, periaatteessa hyökkäys on ”kuollut", eli miten luot heittopaikan ”tyhjästä”. Teemu hyvin kädestä pitäen ohjeisti, että katseharhautus tuonne, askel toiseen suuntaan – yhtäkkiä puolustuksessa on ihan eri tavalla tilaa, Kantonen kuvailee.
Rannikko on auttanut Kantosta valtavasti myös peliin valmistautumisessa.
- Vastustajia pitää osata lukea. Peliin tullessani tiedän, mistä vastustaja auttaa puolustuksessa, ja pelin aikana vähitellen opimme, miten vastustaja mukauttaa puolustustaan toimiviin hyökkäyspeleihimme. Silloin pelinlukutaito, oikea-aikaisuus ja syöttöjen täsmällisyys ovat avainasemassa. Pelin loppuun mennessä tiedän jo milloin vaikkapa Aatu Kivimäki on vapaana kulmassa tai Juho Nenonen takaovessa, vaikka en edes katsoisi heitä kohti.
Kantosen urakaaren tarkastelu kertoo myös nuoren aikuisiän tasaisesta kehityksestä vuodesta toiseen. Kaudella 2015-16 Kantonen oli ToPon A-junioreiden tehopelaaja, seuraavalla kaudella Korikouvojen Divari B-joukkueen kantava tähti. Korikouvoista tie vei Karhu Basketiin, Suomen mestaruuteen ja Korisliigan kehittyneimmän pelaajan kiertopalkintoon, ja Salossa vietetyn ensimmäisen totuttelukauden jälkeen hän on ottanut taas uuden kehitysloikan.
Kysymys herääkin, onko Kantosella läppärinsä kovalevyllä jokin Excel-taulukko, johon hän luonnostelee kehityskaartaan.
- Mulla oli itse asiassa vihko, johon olin kirjoittanut kausikohtaisia tavoitteitani, Kantonen nauraa.
- Kauden 2017-18 tavoitteeni olivat Suomen mestaruus joukkueena ja kehittyneimmän pelaajan palkinto henkilökohtaisella tasolla, mutta ekalla kaudella Vilppaassa opettelin irti tosi tarkasta tavoitteellisesta asenteesta. Juttelin tosi paljon joukkueen henkisen valmentajan kanssa ja keskityttiin yhdessä siihen, että pystyn suuntaamaan fokukseni pelaamiseen sen sijaan, että stressaisin, miten viimeiset kaksi viikkoa ovat tilastojen valossa menneet.
Kantosen läpimurto Korisliigan eliittiin nostaa pintaan myös kysymyksen ammattilaisuudesta ulkomailla. Topias Palmi ja Ilari Seppälä siirtyivät 2018-19 kauden jälkeen ammattilaisiksi, Palmi Italiaan ja Seppälä Ranskaan, osoittaen että Korisliiga on varsin käypä ponnahduslauta kehittyville pelaajille.
Kantonen ei vielä tahdo mennä asioiden edelle.
- Tietenkin ajattelen, että jos pystyn olemaan avainpelaajien joukossa Korisliigan mestarissa tai mestarisuosikissa, mahdollisuuksia siirtyä parempiin sarjoihin on olemassa. En kuitenkaan anna sen vaivata päätäni nyt. Fokukseni on täydellisesti siinä, miten olisimme mahdollisimman hyviä kauden lopussa.
Samalla tavalla hillitysti Kantonen suhtautuu myös väkisinkin esille nousevaan kysymykseen Susijengin edustamisesta helmikuun 2020 EM-karsintaikkunassa. Erityisesti, koska Kantonen debytoi miesten maajoukkuetasolla jo syyskesän 2018 valmistavissa maaotteluissa.
- Susijengi-debyytti tuli omiin papereihini verraten jopa yllättävän aikaisin ja tuntui hämmentävältä päästä esimerkiksi puolustamaan Petteri Koposta, jota olen pitänyt omana pelillisenä esikuvanani niin kauan kuin olen korista pelannut, Kantonen kertoo.
- Takamiehen paikoilla Susijengin kilpailutilanne on kova, joten sinne nouseminen on aina iso juttu. Keskityn nyt kuitenkin tähän päivään ja ehkä korkeintaan ihan ensi viikkoon ja yritän kasvaa päivä päivältä paremmaksi pelaajaksi. Ja jos helmikuussa kutsu tulee, sitten otetaan haaste vastaan.
Parin vuoden ajan näytti siltä, että suomalainen koripalloyleisö olisi unohtanut Dre’n. HBA-Märskystä lähdettyään Andre Gustavson viihtyi peräti kuuden kauden ajan Richmondin yliopistossa, josta viimeisen kauden kokonaan pelaamatta. Valencian olympiakarsinnat palauttivat kuitenkin ihmisten mieliin Gustavsonin vahvuudet koripalloilijana ja syyskausi on näyttänyt, että Gustavsonista tulee olemaan pitkään iloa niin Suomi-korikselle.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Andre Gustavson kolkutteli 2010-luvun viimeisinä vuosina Susijengin portteja yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista suomalaispelaajista. Vaikka viimeiseen neljään vuoteen Gustavsonia ei ole maajoukkuepaidassa nähty, on hänen tähtäimensä kuusivuotiseksi venähtäneen NCAA-uran ajan ollut koko ajan ammattilaisurassa ja Susijengissä.
Vaikka Joel Mäntynen, 21, onkin tehnyt itsestään nimeä ennen kaikkea pisteidentekijänä, hän yllätti jopa itsensä kohotessaan viime kaudella Korisliigan parhaiden pistemiesten kategoriaan. Puhjettuaan kukkaan pääsarjatasolla Mäntynen hakee nyt uralleen seuraavaa nostetta. Susijengi Rising Stars -leiritys palvelee tässä kokonaisuudessa useampaa tarkoitusta.
Eemi Luukkonen, 200 cm ja 20 vuotta, kasvoi vuosi sitten kesällä ikäluokkamaajoukkueensa keulakasvoksi ja nosti vajaamiehisen ryhmänsä altavastaajan asemasta B-divisioonan mitalipeleihin. Nyt Lahti Basketballin juniorimyllyn kasvatti nauttii ensimmäisestä kesästään aikuisten maajoukkueympyröissä ja tähtää seuraavalle kehitysaskeleelleen.
Perttu Blomgren, 21, sai seurajoukkuekaudesta 2022–23 sen, mitä tavoittelikin: runsaasti peliminuutteja ja mahdollisuuden jatkaa nousuaan Korisliigan kärkipelaajien joukkoon. Nyt edessä on Blomgrenin uran toinen susikesä ja jo ensimmäisessä ottelussa Latviaa vastaan hän osoitti, miksi häntä pidetään kansainvälisen tason pelaajalupauksena.
Perinteikkään kotkalaisseuran KTP:n kasvatti Vili Nyman, 25, kuului oman ikäluokkansa juniorimaajoukkueen ehdottomiin kärkinimiin. Määrätietoinen harjoittelu auttoi Nymania tekemään läpimurtonsa Korisliigan kotimaiseen eliittiin 2022-23-kaudella ja nyt mies on palannut puolen vuosikymmenen jälkeen Suomi-paitaan Susijengi Rising Stars -leirityksessä.
KTP:n juniorimyllyn kasvatti Thomas Tumba, 22, on tunnettu koripallopiireissä yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista koripalloilijoista. Joensuussa vietetty ensimmäinen ammattilaiskausi toi mukanaan Suomen cupin mestaruuden, SM-pronssia ja Korisliigan vuoden tulokkaan palkinnon. Susikesä 2023 on ”Masille” taas mahdollisuus ottaa yksi kehitysloikka.
Helsinki Seagulls näytti Korisliigan viidennen finaalin neljännen jakson alussa liitelevän vastustamattomasti kohti mestaruutta Kauhajoen IKH Areenalla, mutta Henri Kantosen johtama Karhu Basket tuli rinnalle ja nipisti voiton. Kantosen ja Karhu Basketin teema tiistain kuudenteen finaaliotteluun on selvä: iso ryöstö.
Susijengiä viimeiset kuusi vuotta edustanut Kataja Basketin pelinrakentaja Jamar Wilson, 37, saavutti syksyllä merkittävän rajapyykin valmistuttuaan urheilujohtamisen maisteriksi Southern New Hampshiren yliopistosta. Wilson keskittyy vielä täysillä koripallouraansa, mutta uskoo koulutuksen olevan apuna yhteisön auttamisessa pelivuosien jälkeen.