Raimo "Spike" Lindholm muistelee uransa aloitusta TMP:n pesäpalloilijana. ”Kotini oli Hämeentiellä vastapäätä Haapaniemen kenttää, jossa pelasimme pesäpalloa. Kentälle ilmestyi yhtäkkiä koritelineet, joista tosin päätimme porukalla, ettemme tuollaista lasten peliä ruveta pelaamaan. Pikkuhiljaa aloimme kuitenkin pomputella palloa. Pesäpallojoukkueemme alkoi pelata talvella koripalloa ja kesäisin koripalloa. Kentällä Reiska Björn järjesti jonkinlaisia kesäsarjojakin 1940-luvun lopulla, joihin osallistuimme.”
Helsingin olympialaisten (1952) otteluista viimeinen oli ’Spikelle’ mieleenpainuvin: ”Meillä oli ratkaiseva ottelu Bulgariaa vastaan, joka olisi pitänyt voittaa päästäksemme jatkoon. Minulla oli mahdollisuus ratkaista ottelu. Pallo pomppi raudalla ja en aivan yltänyt siihen ja pallo pomppi raudan väärälle puolelle, joten hävisimme ottelun pisteellä. Tunnelma oli kuitenkin iloisen pettynyt, sillä pelasimme erittäin hyvin, vaikka tappio tulikin.”