Nostan Ilelle (Palviainen) hattua siitä, että hän pystyi tuomaan puolustusintensiteetin ja taktiset valinnat Tampereelle sen oheen, mitä heillä siellä jo oli. Meidän pääteemoistamme ensimmäinen tähän kauteen lähdettäessä oli se, että haluamme olla sarjan aggressiivisin puolustusjoukkue. Sitä kautta meille valikoitui nuo kolme “pikkujenkkiä”. Toinen teema oli se, että pitää olla pelaajia, jotka pystyvät puolustamaan Teemu Rannikkoa ja Damon Williamsia. Ja niin siinä kävi, että Williams tuli finaaleissa vastaan, ja meillä oli siihen pelaaja: David Gonzalvez. Kolmas teema oli, että haluamme työntää palloa, pelata yleisöystävällistä peliä, jossa saadaan panna pallo radalle silloin kun rengas näkyy. Ihmiset voivat puhua, mitä haluavat, mutta sarjan taso nousi tällä kaudella siihen, että pudotuspeleissä ainoastaan äärimmäisen hyvät suomalaispelaajat pystyy laittamaan kentälle.

  Jos jollain tavalla Suomen mestaruus pitää hävitä, niin häviää sen sitten tällä tavalla, ettei jää mitään seliteltävää. Kouvot pelasi tänään fantastisen ottelun. Suomen parhaalla koriksella ansaitsee voittaa Suomen mestaruuden, se on niin simppeliä. Jyri Lehtonen on tehnyt upeaa duunia usean vuoden ajan. Jyri on valmentaja, joka on edelläkävijä monissa etenkin hyökkäyspään asioissa. Olen tosi ylpeä jokaisesta pelaajastani. Sitkeitä kavereita. Ollaan tultu kauden aikana pitkä matka. Nostan Antero Lehdon esiin. Kova taistelija, joka heitti tämän joukkueen finaaliin neljällä ekan puoliajan kolmosella Seagullsia vastaan heittokäden peukalo murtuneena.