30.9.2024 14:00 Omaa kasvattajaseuraansa valmentava Tero Hassinen luottaa raakaan tekemisen tasoon ja haluaa pitää huolen, ettei urheilumenestyksestään tunnetulla Tampereella koripallo jää paitsioon.
Kuva: Joonas Cavén
Työmoraali. Se on Tampereen Pyrinnön alkavan kauden avainsana.
– Ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että työmoraalia omaavia pelaajia meiltä löytyy, toteaa päävalmentaja Tero Hassinen.
Lähtökohta on siis toivotunlainen. Sen sijaan se vie vielä aikansa, että Hassinen ja hänen apuvalmentajansa saavat kaikki kokoonpanossa samalle sivulle ja koko kentällisen osallistumaan aktiiviseen pelitapaan molemmissa päissä kenttää.
– Emme ole valinneet helpointa tietä. Olemme asettaneet tässä haasteen sekä valmennukselle että joukkueelle, mutta se on mielenkiintoinen haaste, jonka haluamme kohdata. Raaka tekemisen taso on teemamme, ja kaikki muu on toissijaista, Hassinen summaa.
Sinänsä Tero Hassisen valitsema avainsana ei tule yllätyksenä. Hänen kova vaatimustasonsa nostettiin viime talvena esille Aamulehdessäkin. Toisaalta hän myös kertoo kehittyneensä valmentajana nuorten päiviensä jälkeen eikä näe itseään minään armeijakurin ylläpitäjänä.
– En minä nyt aikuisia ihmisiä pompota, mutta totta kai, jos oman toimintansa takia mokaa, niin pitäähän siitä jonkinlainen huomautus tulla. Niinhän se toimii yhteiskunnassa kaikkialla. Kun ollaan kentällä tai harjoitussalissa, se on sentään meidän työmme, ja työntekoon pitää suhtautua vakavasti.
Onneksi asia ei Pyrinnössä aiheuta hänelle kummoista päänvaivaa, sillä joukkueen sisäinen vaatimustaso on korkealla. Siitä pitävät huolen hänen kokoonpanonsa kokeneemmat avainpelaajat, joille työnteko tulee luonnostaan.
– Riku Laine on hyvä esimerkki pelaajasta, jota ei todellakaan tarvitse potkia suorituksiin, ja Antero Lehto jaksaa vielä nelikymppisenäkin painaa sata lasissa, Hassinen mainitsee.
Kokoonpanon konkreettisesta valmiustasosta ja roolien tasapainosta Hassinen ei vielä lähde puhumaan. Alkusyksystä on keskitytty lähinnä kuntopuolueen ja pistämään itsensä koville. Aikuisten sopimuspelaajien ohelle on nostettu harjoitusrinkiin nuoria akatemiasta, eikä tosipaikan näyttöjä ole vielä kertynyt merkittävästi.
Tilanne Pyrinnössä on kokonaisuudessaan aiempiin vuosiin nähden poikkeuksellinen. Kun Hassinen aloitti päävalmentajana viime marraskuussa, joukkueen tavoitteena oli vaikean alkukauden jälkeen katkaista tappiokierre ja taistella tiensä pudotuspeleihin. Sitä ennen tamperelaiset oli nähty playoffeissa 17 vuotena putkeen – ja jyrkästä noususta huolimatta 17:ään putki myös jäi.
– Kyllä lähtökohtainen tavoitteemme on päästä taas pudotuspeleihin. Sen jälkeen kaikki on auki, ja mietitään uusi. Kun Pyrintö alkoi 2000-luvun alussa menestyä tasaisesti, kulttuuri muuttui menneistä paljon, ja nyt siihen on totuttu, että kuulumme Suomen parhaimmistoon. Tampere on iso urheilukaupunki, kun ottaa huomioon jääkiekon, jalkapallon, salibandyn ja nyt vielä pesäpallonkin. Emme anna koripallon olla mikään mustalammas.
Pyrinnön menestys on Hassiselle merkittävä asia muutoinkin kuin vain nykyistä nelivuotista valmentajapestiä ajatellen. Hän on paljasjalkainen tamperelainen ja kulkenut seuran junioripolun A-poikiin asti. Harvinaislaatuiseen tapaan hän alkoi tehdä siirtymää valmentamisen puolelle jo 17-vuotiaana.
– Aluksi oli tarkoitus vain vähän paikata kolmosvalmentajana 89-pojissa, mutta kun ensin poistui kakkosvalmentaja ja sitten hyvin nopeasti päävalmentajakin, niin yhtäkkiä minulla olikin 25 itseäni vain kuusi vuotta nuorempaa poikaa johdettavana.
Se käynnisti uran, joka on vienyt Hassista nuortenjoukkueiden kautta ensin BC Nokiaan pitkäksi ajaksi ja yhdeksi kaudeksi Uudenkaupungin Korihaihin, josta hän palasi Tampereelle kasvattajaseuransa peräsimeen.
Kentän laidalla hän ei käytä energiaansa miettien, ketä ja mitä hän valmentaa, vaan suhtautuu työhön intohimolla ympäröivistä olosuhteista riippumatta.
– Työtilanteiden ulkopuolella kuitenkin sitä joskus yllättäen pysähtyy miettimään, että hemmetti, minähän olen Pyrinnön edustusjoukkueen päävalmentaja. Seuran, jota olen edustanut lapsesta alkaen. Erityisesti silloin, kun joutuu kysymään itseltään, onko se kaikki sen arvoista, niin tajuaa, kuinka etuoikeutettu onkaan.
Korisliiga-kauden 2024–25 avajaisillassa nähtiin kovia tilastoesityksiä niin pitkän linjan ammattilaisilta kuin nousevilta nuorisotähdiltäkin.
Korisliiga käynnistyy perjantaina 4.10. viidellä ottelulla. Löydät alapuolelta pähkinänkuoritiedot, otteluohjelmat sekä joukkuekohtaiset ennakkohaastattelut.
Kauhajoen kokoonpano on uudistunut monin tavoin, mutta tähtäimet ovat yhä korkealla. Tuore kotimainen tähtikiinnitys Andre Gustavson aikoo pelata joukkueessa sitä roolia, mitä häneltä milloinkin tarvitaan.
Kotkalaisseura KTP hakee viimekautisen pettymyksen jälkeen nousua takaisin ylempään jatkosarjaan. Laituri Juho-Matti Henttonen näkee ympärillään lupaavan joukkueen.
Kobrat on muutamalla viime kaudella jumiutunut Korisliigan keskikastiin. 29-vuotias Timi Puittinen kertoo, että alkavalla kaudella on luvassa aggressiivisempi pelityyli.
Korisliigan vakiovahvistus Thomas Gipson III aloittaa jo viidennen kautensa Kouvoissa. Vuosien varrella on kaulaan ilmestynyt mitaleja ja kertynyt reppu täyteen elämänoppeja.
43-vuotias Tuukka Kotti haluaa rakentaa Tapiola Hongan miesten edustusjoukkueelle vakaampaa pohjaa tulevaisuuteen riippumatta siitä, onko hän itse mukana jatkossa vai ei.
Ohiossa kasvaneen Jeremiah Woodin pahin kilpailija varhaisnuoruudessa oli 2000-luvun lähes virallisesti paras koripalloilija LeBron James. Nyt 39-vuotias korinalusjyrä tähdittää Korisliigaan vuosi sitten noussutta Bisons Loimaata.
Erik Sajantila jatkaa töitä siitä, mihin rikkonaisella viime kaudella jäi. Harppaus sarjaputoajasta toissa kauden mestariin on suuri.
Susijengin vahvuuteen vuoden 2017 EM-kotikisoissa kuulunut Tapiolan Hongan kasvatti Carl ”Calle” Lindbom lopettaa pelaajauransa. 206-senttinen ja 32-vuotias Lindbom pelasi urallaan 63 miesten maaottelua, voitti kaksi miesten Suomen cupin mestaruutta ja pelasi ammattilaisena Saksassa, Puolassa, Kroatiassa, Liettuassa, Ranskassa ja Islannissa.