10.9.2012 Suomen koripallomaajoukkue petasi tiensä EM-kisoihin helsinkiläisyleisön edessä viime vuoden elokuussa kaatamalla EM-karsintojen ratkaisupeleissä Portugalin ja Unkarin. Helsingissä pelatut maaottelut ovat siivittäneet ”Susijengin” arvokisoihin myös vuosina 1977 ja 1993-94. Helsinkiin Suomi päättää karsintansa myös tiistaina ottelulla Sveitsiä vastaan varma kisapaikka hallussaan.
Suomen sensaatiomainen voitto Helsingissä Venäjästä matkalla vuoden 1995 EM-kisoihin lukeutuu suomalaisen koriksen huippuhetkiin. Kuvassa voittoa juhlii Kari-Pekka Klinga.
Vuoden 1977 EM-karsinnoissa Suomi teki Helsingissä Anssi Rauramon johdolla uskomattoman nousun Puolaa vastaan. Rauramo muuten vietti äskettäin 60-vuotispäiviään.
Heikki Kasko lukeutui vuoden 1977 maajoukkueeseen, jonka makean Puola-voiton ratkaisuhetket voi katsoa YLE:n Elävästä arkistosta.
Vuoden 2011 EM-kisapaikan Suomi petasi voittamalla EM-lisäkarsinnan puhtaalla pelillä. Kuvassa Kimmo Muurinen (vas.) ja Petteri Koponen (oik.) pistävät Unkarin ahtaalle.
Suomi selviytyy myös vuoden 2013 EM-kisoihin. Kisapaikan varmistumiseen vaikutti oleellisesti Helsingin Jäähallissa saavutettu murskavoitto Belgiasta, jota Susijengi kuvassa juhlii. Käynnissä olevat karsinnat päättyvät tiistaina Jäähallissa Sveitsiä vastaan. Kuvat: Koripalloliiton arkisto, Tomi Kaminen & Tytti Nuoramo.
Suomi voitti toukokuun 1977 EM-karsintojen viidestä ensimmäisestä ottelustaan kolme (Itävalta, Romania, Turkki), mutta kärsi harmittavat tappiot Ranskaa ja Kreikkaa vastaan. 20. toukokuuta pelatussa Puola-ottelussa Suomen EM-kisapaikka näkyi valuvan sormien välistä, kun vierasjoukkue ampaisi kuuden pisteen johtoon vajaa minuutti ennen varsinaisen peliajan loppua.
– Puola meni kuuden pisteen johtoon ja (päävalmentaja) Robert Petersen otti aikalisän. Yleisö alkoi kuitenkin olla siinä vaiheessa jo vähän luovuttaa, ja näin, kuinka ihmiset alkoivat pukea takkeja ylleen ja lähteä kohti uloskäyntiä, muistelee EM-karsintojen kuuluttajana ja tiskijukkana toiminut Jasu Laakso.
– Tartuin siinä sitten mikrofoniin ja totesin, ettei ole vielä mitään syytä pukeutua säkkiin, ripotella koivuntuhkaa ylle ja heittää kirvestä kaivoon. Vakuutin, että voimme yhdessä raivokkaasti kannustamalla auttaa vielä Suomea voittamaan tämän pelin, jos vaan kaikki uskomme yhdessä siihen, mitä olemme tekemässä, Laakso jatkaa.
Resepti puri. Suomalaisyleisö vastasi kuuluttajan huutoon eteläeurooppalaisella karnevaalitunnelmalla. Puola menetti pallon kolmessa peräkkäisessä hyökkäyksessään ja Suomi vastasi nopeilla vastahyökkäyksillä vieden varsinaisen peliajan viimeiset sekunnit 6-0. Suomi voitti jatkoajan 10-8 ja koko ottelun 96–94.
– Yleisö juhli vielä pitkään ottelun jälkeen. Matsin päätyttyä FIBA:n edustajat tulivat kysymään minulta, mitä oikein sanoin viimeisellä aikalisällä. Vastasin, että spiikkasin tulevia kappaleita, Laakso hymyilee.
Suomi päätti EM-karsintansa Hollanti-tappioon sekä lopullisesti kisapaikan varmistaneeseen Unkari-peliin.
Suomen vuoden 1977 EM-karsintajoukkueessa pelasi nuorena miehenä nyt Korisliiga-valmentajana tunnettu Jarmo Laitinen, jonka 23-vuotispäivät siinsivät karsintojen aikaan kuukauden päässä tulevaisuudessa. Laitinen muistaa edelleen vuoden 1977 EM-karsinta- ja -kisajoukkuetta eräänä Suomen kaikkien aikojen parhaimmista.
– Monni Sarkalahti ja Anssi Rauramo olivat silloin kantavia voimiamme, ja Klaus Mahlamäki armoitettu pelintekijä, Laitinen pyörittelee.
– Poikkeuksellista oli se, että meillä oli koossa harvinaisen pitkä joukkue. Sarkalahti oli parimetrinen, ja siihen päälle Heikki Kasko (205 cm), Heikki Taponen (205 cm) ja Antti Zitting (205 cm). Meillä oli korinaluskalustoa, joka saattoi kilpailla Euroopan isoimpien joukkueiden kanssa.
Laitinen näkee selviä yhtäläisyyksiä Suomen vuoden 1977 EM-kisajoukkueen ja 2010-luvun Susijengin kanssa.
– Aivan kuten nykyisinkin, meillä oli kasassa ryhmä, jonka pelaajat olivat parhaassa peli-iässä ja pelanneet jo yhteen muutaman vuoden ajan. Tunsimme toisemme kentällä ja meille oli ehtinyt muodostua oikea joukkueidentiteetti, miettii Laitinen.
Anekdoottina Laitinen muistaa myös, että toukokuussa ’77 maajoukkueen virallinen ”suojelija” tuli aivan valtakunnan korkeimmalta taholta asti.
– Jonkin karsintaottelun alkaessa Urho Kekkonen tuli sisään halliin ja pelaajat odottivat asennossa parketilla siihen asti, kunnes Kekkonen istuutui. Siinä oli suuren maailman meininkiä, Laitinen nauraa.
Helsingissä jännitettiin EM-karsintojen tuloksia myös 1993 ja 1994, jolloin nuori päävalmentaja Henrik Dettmann luotsasi maajoukkuetta ensimmäisiä vuosiaan.
Suomi rypisti kesäkuun 1993 EM-alkukarsinnoissa Unkarissa viikon sisään pelatuista maaotteluista viisi voittoa pedaten tiensä EM-karsintalohkoon Venäjää, Bosnia & Hertsegovinaa ja Ukrainaa vastaan.
Varsinaiset EM-karsinnat alkoivat saman vuoden marraskuussa Suomen osalta ikimuistoisesti, kun tuore EM-hopeamitalisti Venäjä kaatui täytenä mylvineen Helsingin Urheilutalon kotiyleisön edessä 98–96 vieraiden Sergei Basarevitsin viimeisen heiton osuessa rautoihin.
– Se oli yksi kaikkien aikojen ikimuistoisimmista voitoista, myös draaman kaaren kannalta: Venäjä tuli viidentoista pisteen takaa kiinni ja sai viime sekunneilla mahdollisuudet voittoheittoon, joka osui rautoihin, muistelee ottelua Suomen ”Mr. Koripallo” Pentti Salmi.
Suomi jatkoi vakuuttavaa menoaan jyräämällä Ukrainan vieraissa ja viimeisteli ”hattutemppunsa” kukistamalla Bosnia & Hertsegovinan kotonaan 75–73. Vuotta myöhemmin Suomi taipui molemmissa karsintojen vierasotteluissaan, mutta Helsingin kotitaika säilyi: Ukraina kaatui Urheilutalolla 12. marraskuuta 1994 pistein 97-92, varmistaen Suomen paikan Ateenan EM-kisoissa.
Susijengi varmisti EM-kisapaikkansa käytännössä jo karsintojen kolmannessa kotiottelussaan 24. elokuuta pommittamalla Belgian nurin pistein 97–60.
Suomen edellistä kotiottelua Puolaa vastaan todisti Helsingin Jäähallissa 6540 hengen kotikatsomo, ja nyt Susijengin pelaajat toivovat saavansa mahdollisimman monta silmäparia ”sudenpesän” lehtereille siivittämään kotijoukkueen parhaista mahdollisista asetelmista vuoden 2013 EM-kisoihin.
- Kotiyleisön edessä on aina kiva pelata. Puolaa vastaan oli hyvin meteliä hallissa. Siitä lähdetään, että Sveitsi-otteluun tulisi vähintään saman verran jengiä, toivoo Susijengin syömähampaisiin kuuluva Sasu Salin.
Sveitsi-otteluun on myyty maanantaiaamuun mennessä noin 3000 lippua. Kaikkia otteluun mieliviä kehotetaan ostamaan paikkansa ennakkoon Lippupalvelusta. Lipun paikan päältä ostavien suositellaan saapuvan hallille vähintään tuntia ennen ottelun alkua.
EM-karsintojen päätösottelu Suomi-Sveitsi käynnistyy Helsingin Jäähallilla tiistaina 11. syyskuuta klo 19:00. Ovet avataan yleisölle kahta tuntia aikaisemmin.
Yle on hankkinut kansainväliseltä koripalloliitolta FIBAlta oikeudet miesten maajoukkuekoripalloon vuoteen 2021 asti. Sopimus sisältää myös oikeuden näyttää kahdet seuraavat EM-kisat, MM-kisat Kiinassa vuonna 2019 ja karsintaottelut sekä vuoden 2019 MM- että 2021 EM-kisoihin.
Sudenpentujen superkesän EM-kisojen lohkoarvonnat suoritettiin tänään Saksan Münchenissä. 20-vuotiaiden miesten kesän kotikisojen alkulohkossa pelaavat Suomen lisäksi huippumaat Espanja, Ranska ja Israel. 20-vuotiaiden EM-kisat pelataan Helsingissä 16.-24.7.2016.
Suomalaisen koripallon jännitysviikonloppu sai varhaisen ja lentävän lähdön, kun kansainvälisen koripalloliiton (FIBA Europe) hallitus myönsi Suomelle 20-vuotiaiden miesten EM-kilpailujen järjestelyoikeuden. Kisat pelataan Helsingissä heinäkuussa 2016. Suomi on hakenut myös miesten EM-kilpailuiden 2017 yhtä alkulohkoa, jonka kohtalosta odotetaan päätöstä lauantaina.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) hallitus on Kuala Lumpurissa pitämässään kokouksessa päättänyt merkittävistä miesten maajoukkuekilpailujen järjestelmäuudistuksista. FIBA on päättänyt laajentaa MM-kisoja, aloittaa erilliset MM-karsinnat, avata maajoukkueille sarjakaudelle karsintaikkunoita sekä siirtää maanosien mestaruuskilpailut pelattavaksi neljän vuoden välein nykyisen kahden vuoden asemesta.
Suomen miesten maajoukkuetta mm. vuoden 1964 Tokion olympialaisissa sekä vuoden 1967 EM-kotikisoissa valmentanut Kalevi Tuominen, 85, on yli 40 vuoden ajan ollut miesten maajoukkuehistorian voittoisin päävalmentaja. Viikko sitten tiistaina valmentajalegenda seurasi hyvillään, kuinka ”Susijengin” tämän päivän päävalmentaja Henrik Dettmann kiilasi hänen rinnalleen voittotilastossa.
Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmannin johtamat joukot saavuttivat toisen peräkkäisen EM-kisapaikkansa viime viikolla päättyneistä EM-karsinnoista. Lisäksi Dettmann nousi Kalevi ”Kallu” Tuomisen rinnalle Suomen kaikkien aikojen voitokkaimmaksi maajoukkuevalmentajaksi. Dettmannin, 54, katse on kuitenkin jo tulevaisuudessa ja kovenevissa tavoitteissa.
Kansainvälinen koripalloliitto on julkaissut karsintaformaatin Sloveniassa 2013 järjestettäviin miesten EM-kilpailuihin. Uusi karsintajärjestelmä on jatkoa jo aiemmin julkaistulle päätökselle, jonka mukaisesti A- ja B-divisioonajaottelu poistetaan ja kaikille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet selviytyä EM-lopputurnaukseen.
Liettuassa 31.8.-18.9.2011 pelattavan koripallon EM-lopputurnauksen alkulohkojen arvonta suoritettiin Vilnassa sunnuntaina. Elokuussa pelattavista EM-karsinnoista kisalippuja metsästävää Suomea odottaa mielenkiintoinen savotta, jos paikka kisoihin aukeaa. Vaihtoehtoina on paikka ex-Jugoslavian maiden valloittamassa C-lohkossa tai alkulohkossa A hallitsevan Euroopan mestarin Espanjan ja isäntämaan Liettuan kanssa.
Kansainvälinen koripalloliitto (FIBA Eurooppa) on päättänyt aikaistaa EM-lopputurnauksen laajentamispäätöstään. Istanbulissa tehdyn päätöksen mukaisesti jo vuoden 2011 EM-kisoissa pelaa 24 joukkuetta. Suomen maajoukkueelle päätös avaa tuhannen taalan paikan edetä EM-kisoihin ensi vuonna pelattavista EM-lisäkarsinnoista.
Kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) Euroopan hallitus on päättänyt tehdä maajoukkuekilpailujen suurremontin. Uudistuksen kokevat niin miesten kuin naistenkin Euroopan mestaruuskilpailut ja niihin liittyvät karsinnat. Muutosaikataulu on nopea ja mm. Suomen suunnitelmat menevät niin miesten kuin naistenkin maajoukkueiden osalta uusiksi.