17.5.2023 08:13 Timo Heinosen ja Antti Kanervon pitkien pääsarjaurien ensimmäiset mestaruudet, Rene Rougeaun siirtymä Kauhajoelta Helsinkiin mestaruuden perässä, Lassi Nikkarisen kasvu kotikaupunkinsa ykkösjoukkueen johtajaksi – Helsinki Seagullsin mestaruuskausi 2022-23 tarjosi valtavan määrän tarinoita, joita tunnelmoida vielä vuosikymmenten päässä.
Timo Heinosen mittava Korisliiga-ura alkoi kaudella 1999-2000 PuHun riveissä. Nyt 975 ottelun ja kymmenen himmeämmän mitalin jälkeen Pantteripatsas on löytänyt tiensä Timin käsivarsille. Kuva: Veera Suihko
Läpi Korisliigan finaalien Antti Kanervo näytteli rauhoittajan roolia tilanteissa, joissa hänen joukkuetoverinsa alkoivat tuuletella ennen aikojaan. Syykin tähän on selvä. Syksyllä 2008 alkaneen miesten pääsarjauransa aikana Äänekosken Huiman kasvatti on edennyt joukkueineen Korisliigan finaaleihin kolme kertaa vain vetääkseen lyhyemmän korren ja päättänyt kautensa pronssimitaleihin viisi kertaa.
Korisliigan kevään 2023 finaalit ratkaisseessa kuudennessa osaottelussa Kanervo uskalsi lopulta puhjeta tuuletuksiin, kun Lassi Nikkarisen kolmen pisteen heitto vei Seagullsin 88-63-johtoon minuutti ja 23 sekuntia ennen loppua.
- Moni aloitti juhlat jo minuuttia, pari aikaisemmin, mutta mä toppuuttelin, että ei vielä, ettei munata tätä hommaa. Kun Lassi pisti kolmosensa sisään, sitten padot aukesivat, eikä voinut enää pidätellä, Kanervo kertasi ottelun loppuhetkien tunnereaktiotaan.
Viimeisen viiden pudotuspelikevään aikana Seagulls päätti neljään kertaan kautensa pronssimitaleihin. Vuoden takaisen pronssin jälkeen organisaatio taustavoimineen lähti rakentamaan päämäärätietoisesti joukkuetta, jonka päätarkoitus oli peitota Karhu Basket seuraavan kevään finaaleissa.
Vaikka Kanervollakin on liipannut uransa aikana monesti mestaruus läheltä, talven 2022-23 kylmimpinä hetkinä hänestä alkoi tuntua siltä, että Seagulls voisi mennä päätyyn asti.
- Tämä on äärimmäisen hyvin koottu joukkue. Ihan kauden alussa pelimme ei toiminut ollenkaan, mutta keräännyttiin treenisalille ja tehtiin itsestämme vähitellen Korisliigan paras joukkue, hän uhkuu.
- Näissä finaaleissa me oltiin mun mielestäni viidessä pelissä kuudesta parempi joukkue, mutta pakko antaa isot krediitit Karhulle, joka ei suostunut antamaan periksi. Tänään olikin sitten sellainen näytös, ettei jäänyt jossiteltavaa.
Kuudennen finaalin ensimmäisen viisitoistaminuuttisen aikana kentällä oli vain yksi joukkue, kun Seagulls mylläsi johtonsa parhaimmillaan 26 pisteeseen.
Vielä ennen pitkää taukoa Karhu Basket nosti fyysisyystasoaan pykälällä ja alkoi kuroa hiljalleen eroa umpeen. Vielä neljännen jakson puolenvälin tuntumassa kauhajokiset olivat kivunneet kummittelemaan kymmenen pisteen päähän. Urallaan kolme kautta Karhu Basketia edustanut ja viime syksynä Seagullsiin siirtynyt Rene Rougeau kertoi tuntevansa ylpeyttä siitä, miten hänen joukkueensa pystyi lopulta kellistämään hallitsevan mestarin.
- Sanoin finaalisarjan aikana kavereille monta kertaa, että ei väliä, kuinka paljon eroa on taulussa tai kuinka vähän aikaa kellossa on jäljellä, Karhu puree, jos heille antaa tilaisuuden. Tämäkin voitto tuli taistelun kautta ja joukkuetoverini ansaitsevat kaiken tunnustuksen siitä, että he pysyivät päättäväisinä vaikeinakin hetkinä.
37-vuotias Rougeau voitti mestaruudet Karhu Basketin kanssa vuosina 2017 ja 2018 ja palasi kahden Ranskassa vietetyn kauden jälkeen lakeuksille kaudeksi 2021-22, jolloin Karhu Basket peittosi Seagullsin Korisliigan välierissä ja haki ja kolmannen mestaruuden.
Rougeaun ällistyttävä mestaruusputki jatkui myös Helsingissä.
- Juuri näin tämän pitikin mennä. Aloitin Suomen vuoteni Jussin (Laakso) alaisuudessa Kauhajoella ja kun hän tahtoi minut Helsinkiin viime kesänä, en epäröinyt hetkeäkään. Tämä oli hänen viimeinen kautensa Seagullsin päävalmentajana ja olen onnellinen siitä, että sain auttaa häntä taas yhteen Suomen mestaruuteen.
Korisukkaa saatiin leikata edellisen kerran Helsingissä keväällä 1998, kun Kari-Pekka Klingan edustama ToPo haki kolmannen perättäisen mestaruutensa peitottuaan finaaleissa Kouvot.
Klinga oli puolestaan manttelinperijä Anssi Rauramolle, joka johdatti ToPon mestaruuksiin 1970- ja 80-luvuilla.
Tässä kontekstissa on vain osuvaa, että helsinkiläisen mestaruusjoukkueen kotimaiseksi tehokärjeksi kohosi helsinkiläislähtöinen ToPon kasvatti Lassi Nikkarinen, joka tyylitteli 16 pistettä, poimi viisi levypalloa ja jakoi seitsemän syöttöä Rauramon ja Klingan katsoessa ottelua paraatipaikoiltaan.
- Kyllähän se lämmittää mieltä, että joukkue uskoi minuun (pelinrakentajana) ja että olin luottamuksen arvoinen. Pitkän kauden vaikeissa hetkissä saattoi toisinaan nousta mieleen epäilyksiä, mutta palkinto on nyt makea, Nikkarinen hymyili.
- Erityisen paljon lämmittää se, että Karhulla oli koossa kaikkien aikojen joukkueensa, todella hieno ryhmä, joka pääsi europeleissäkin pitkälle. Heidän kaatamisensa kertoo paljon meistä.
Suomen mestaruus oli Lassi Nikkariselle aikuisissa ensimmäinen ja se tuli hänen toisella Seagulls-kaudellaan. Koripalloperheen kasvattina ja historiansa tuntevan nuorena miehenä hän ymmärsi, mitä mestaruus merkitsi niin joukkueelle kuin helsinkiläiselle koripalloyhteisöllekin.
- Kyllä tähän mestaruuteen toi ekstralatauksen se, että sain olla mukana pelaamassa Timi Heinoselle ja Antti Kanervolle heidän ensimmäisiä kultamitalejaan tietoisena siitä, mitä se heille merkitsee. Tai Rene Rougeaulle mestaruutta sen jälkeen, kun hän siirtyi Kauhajoelta Helsinkiin. Hieno tunne.
Jos Antti Kanervo on jahdannut Suomen mestaruutta pitkään, vielä pidemmän korren vie ensi marraskuussa 42-vuotispäiviään viettävä Timo Heinonen, joka debytoi Korisliigassa kaudella 1999-2000, jolloin Martti Ahtisaari oli vielä Suomen presidentti ja maan valuutta oli markka.
Kolmen SM-hopean ja seitsemän SM-pronssimitalin jälkeen Pussihukkien kasvatti sai palkintokaappiinsa sen kirkkaimman mitalin.
- Vihdoinkin! ”Timi” tuuletteli ystävien ja lähipiirin ympäröimänä varttitunti ottelun taukoamisen jälkeen.
Peräti 975 pelatun pääsarjaottelun jälkeenkin Heinonen kertoo pelaavansa koripalloa siitä yksinkertaisesta syystä, että laji merkitsee hänelle niin paljon.
- Koris on kivaa ja tässä vaiheessa jo aika elämäntapa. Olen ollut sikäli onnekas, että olen päässyt pelaamaan tosi hyvien tyyppien kanssa ja tänäkin vuonna olen pysynyt nuorekkaana, kun olen pyörinyt treeneissä noiden 2002-03 syntyneiden kanssa, Heinonen naureskeli viitaten Seagullsin junioriketjun pelaajiin.
- Useimmiten uralla on ollut tosi kivaa, välillä on ollut ihan hirveää, mutta jostain on aina löytynyt se energia jatkaa.
Seagulls aloitti ensi kauden joukkueensa rakentamisen tutusta miehestä, kun Heinonen allekirjoitti maaliskuussa 1+1-vuotisen sopimuksen.
- Nyt ainakin nautitaan rauhassa muutama päivä, Heinonen naurahti kysyttäessä tulevasta kesäharjoittelusta.
Kotijoukkue pelasi Lapualla varmoin ottein päästämättä vieraita alkumetrien jälkeen rinnalle kertaakaan.
Korisliiga-illan voittajia olivat Bisons Loimaa, Kouvot, Kauhajoki, Kataja Basket ja Helsinki Seagulls.
Tampereen Pyrintö, Kataja Basket, Salon Vilpas ja Kauhajoki keräsivät tänään tarjolla olleet Korisliigan sarjapisteet.
Bisons Loimaa otti vahvan vierasvoiton ja tarjoili Kouvoille kauden toisen tappion.
Edes Mikael Aallon tuliset korilleajot eivät herättäneet Korihaita, kun Helsinki Seagulls vei mittelön ja Korisliigan paalupaikan kirkkaasti.
Ainoana joukkueena puhtaalla pelillä kauden aloittanut Uudenkaupungin Korihait saa keskiviikkona vieraakseen sarjakakkosen Helsinki Seagullsin.
Korihait kaatoi vieraskentällä hallitsevan Suomen mestari BC Nokian 81–98 (41–57). Voiton arkkitehtina toimi viime kaudella Nokialla pelannut Kalle Peltonen.
Loimaalaiset aiheuttivat Tampereen Pyrinnölle kauden kolmannen tappion. Helsinki Seagulls, Salon Vilpas ja Kobrat aiheuttivat vastustajilleen kauden avaustappiot.
Korisliigan keskiviikkoilta tarjosi neljä kamppailua. Kaikki kierroksen ottelut päättyivät kotiyleisöiden riemuksi kotivoittoihin.
Korisliiga-illan voittajia olivat viimeisimmät sarjanousijat Bisons Loimaa ja Tapiolan Honka.