13.2.2023 09:00 Suomalaisessa koripallossa on jälleen tehty uusi lisenssiennätys. Tällä kaudella lajissa on nähty harrastajia lajin ennätysmäärä, kun lisenssimäärässä ylitettiin aiempi, viime vuonna tehty lisenssiennätys.
Viime kauden päätteeksi lisenssejä oli kaikkiaan 21 701. Tuo raja rikkoutui kuluneen lauantaina 11. helmikuuta. On huomioitavaa, että viime kaudella tammikuun lopun jälkeen lunastettiin vielä noin 1 500 pelaajalisenssiä, joten lopullinen lisenssiennätys tarkentuu vielä kesäkuun loppuun mennessä.
Koripallo rikkoi 20 000 lisenssin ensimmäisen kerran rajapyykin kaudella 2017–18. Koronapandemia tiputti lukeman alle 20 000 lisenssiin ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen, mutta laji toipui koronakuopasta nopeasti tehden uuden ennätyksen kaudella 2021–22. Kyseessä on toinen vuosi putkiin, kun koripallo tekee kaikkien aikojen lisenssiennätyksensä.
- Suurin kiitos kuuluu meidän upeille seuroillemme, jotka ovat jatkaneet upeaa ja sitoutunutta työtä rakkaan lajimme eteen. Seuroissa oleva mahtava henki on myös tarttunut harrastajiin, joiden piirissä sana on alkanut leviämään hienosti, kiittelee Koripalloliiton toimitusjohtaja Kati Packalén.
- Urheilussa puhutaan aina esikuvien merkityksestä. Lisenssimäärän kehityksessä ei voi vähätellä Susijengin upeita otteita EM-kisoissa tai Lauri Markkasen upeaa nousua maailman kirkkaimpaan tähtijoukkoon NBA:n puolella. Koripallo tulee olemaan otsikoissa tiukasti, kun tulevan kesän MM-kisat lähestyvät – unohtamatta vuoden 2025 EM-kotikisoja. Arvokisat ovat aina suoraan heijastuneet myös uusien harrastajien määrään positiivisesti, Packalén summaa.
Pelaajamäärän nousu perustuu junioripelaajien ja erityisesti 11–16 –vuotiaiden määrän kasvuun. Poikapuolella 2010- ja 2011-syntyneet ovat ylittäneet tuhannen pelaajan rajapyykin ja kilpailevat kaikkien aikojen suurimman kausikohtaisen ikäluokan asemasta. Tyttöpuolella 2011-syntyneet ylittää toisena kautena peräkkäin ja toistaiseksi kautta-aikain ainoana ikäluokkana 700 pelaajan rajapyykin.
Sen sijaan aikuispelaajien määrä ei ole vieläkään palautunut ennen koronaa olleelle 5000 aikuispelaajan tasolle. Lisenssitilastot kertovat, että tällä hetkellä huolestuttavalta näyttää aiempia vuosia korkeammat lopettamisasteet U17-, U18- U19- ikäluokkien osalta.
Seuroista suurin on Helsingin NMKY liki 1500 lisenssillä. Seura kasvatti määrää viime kaudesta vajaalla 100 lisenssillä. Toisena Tapiolan Honka 1130 lisenssillä. Kovaa nousua tehnyt Leppävaaran Pyrintö (794) on jo lisenssimäärällä mitattuna Suomen kolmanneksi suurin seura.
Kolmikon lisäksi kymmenen kärkeen mahtuvat Tampereen Pyrintö, PuHu Juniorit, Espoo Basket Team, HoNsU, ToPo Juniorit, BC Nokia ja Lahti Basketball Juniorit.
Alueittain suurinta kasvu on ollut Pohjois-Suomessa, jossa esimerkiksi Oulun NMKY:ssä kasvua lisenssimäärin mitattuna on ollut yli 25 %. Valtaosa lajin harrastajista on Etelä-Suomesta.
Lisenssimääriä seura- tai liittotasolla voi tarkastella lisenssiraportointityökalussa, jossa voi vertailla esimerkiksi yhden ikäluokan lisenssimäärän kehitystä kausittain. Seura-, ikäluokka-, lisenssityyppi- ja sukupuolitasolla olevia lisenssitietoja on vertailtavissa kaudesta 2017–18 lähtien; lisenssiraportointityökalu.
Palautteen avulla kehitetään suomalaista koripalloa entistä paremmaksi kokemukseksi eri sidosryhmille.
Kevään ensimmäinen Parempaa korista -webinaari järjestetään 18.4., jolloin aiheen keskiössä ovat lapset ja nuoret psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta.
Verkkopalvelu VertaaEnsin.fi teki laajan lasten ja nuorten harrastusten kustannusvertailun, jossa vertailtiin yhtätoista suosittua liikuntaharrastusta pääkaupunkiseudulla. Vertailussa laskettiin harrastuksien vuosikustannukset ikäryhmän ja panostustason mukaan. Koripallo oli vertailussa halvin joukkuelaji.
Koripalloliiton liittokokous käsitteli lauantaina liiton edellistä tilikautta. Koripalloliitto sai historiansa 13. kunniajäsenen, kun Pentti Hilke valittiin kunniajäseneksi mittavasta ja monimuotoisesta päivätyöstään koripallon parissa.
Alkukauden lisenssi- ja katsojatilastot ovat rohkaisevaa luettavaa koripalloperheelle. Lisenssimäärät ovat palanneet samalle tasolle kuin ennen koronapandemiaa, ja yleisö on löytänyt myös takaisin liigakatsomoihin.
Suomalainen tyttö- ja naiskoripallo on kovassa nosteessa. Tyttöjen maajoukkueet kilpailevat parhaillaan korkeimmalla A-tasolla Euroopassa. Naisten maajoukkue on samaan aikaan alkanut ottaa harppauksia kohti kärkeä ja naiskorikselle on syntymässä uusi supertähti. Entistä valoisamman tulevaisuuden selkänojana toimii Susiladies-strategia.
Koripalloliitto on tuottanut oman lisenssitilastointisivuston palvelemaan jäsenseurojaan. Tilastosivuilta seurat pystyvät hyödyntämään kerättyä ja suodatettua lisenssidataa oman kehityksensä arviointiin ja tulevaisuuden suunnitelmien laatimiseen.
Koripalloliitto on toteuttanut oman digitaalisen ottelupöytäkirjan, joka korvaa jatkossa paperiset pöytäkirjat. Nettiselaimessa toimiva eSCO on kaikkien Koripalloliiton jäsenseurojen käytössä veloituksetta. Kaikki sarjat siirtyvät digitaaliseen pöytäkirjaan ensi kauden aikana.
Koripalloliiton laajassa lisenssiselvityksessä tutkittiin lukuja drop out -ilmiön takaa. Lisäksi lisenssilukuja verrattiin Tilastokeskuksen julkaisemiin lukuihin väestörakenteesta ja piirrettiin lajin tulevaisuuden näkymiä pohjautuen väestömuutoksen ennusteisiin.
Koripalloliitolle on myönnetty Erasmus+ Sport -rahoitus hankkeelle, joka edistää yhdenvertaisuutta liikunnan ja urheilun keinoin.