13.10.2020 10:15 Divisioona B käynnistyy tällä viikolla ja viikonlopun jälkeen jokainen joukkue on saanut tulikasteensa kauteen 2020/21. Sarjaennakossa käydään alkavaa kautta lävitse piskuisen Karkkilan näkökulmasta asiantuntijanaan päävalmentaja Kimmo Tolvanen.
Karkkilassa riittää koripallokulttuuria, kuva talvelta 2020. Kuva: KaU Koris.
Divisioona B kasvoi täksi kaudeksi tusinallisesta joukkueesta 14 joukkueen jättisarjaksi, jossa pelataan ennen pudotuspelejä kaksi ottelua (kotona ja vieraissa) kutakin joukkuetta vastaan. Edustusta löytyy myös ympäri Suomen: pohjoisimmillaan kaksi äänekoskelaista eli Äänekosken Huima ja Koiviston Kipinä, itäisimmän paikkaa pitää Lappeenrannan NMKY ja läntisimmän kaarinalainen Ura Basket.
Vaikka sarja koostuukin pääosin sekoituksesta seurojen edustusjoukkueita ja kehitysjoukkueita, niin luvassa on ennakkoon tasainen ja hyvälaatuinen sarja. Kokoonpanoista löytyy sekä konkareita pääsarjataustoja myöten että tulevaisuuden tähtiä.
– Muutaman edellisenä vuotena näin ei ole ollut, mutta nyt vaikuttaisi, että voisi olla tasainen sarja. Divisioona B on kehityssarja, mutta muutamalta joukkueelta löytyy pari ulkomaalaista. Se muuttaa aina joukkueen rakennetta, kun otetaan mukaan ammattilaispelaajia. Se ei ole sarjan kannalta välttämättä huono juttu, Tolvanen kertoo.
Tolvasen mukaan selkeää ennakkosuosikkia ei ole muodostunut. Monella joukkueella on mahdollisuudet hamuta sarjanousua.
– Piikkipaikalle on aika monta joukkuetta tyrkyllä. PuHu Juniorit, PeU-Basket, Raholan Pyrkivä vaikuttavat hyviltä. Vaikka Äänekosken Huimalta meni muutama pelaaja JBA:han, niin he tulevat varmasti olemaan laadukas joukkue, Tolvanen aloittaa.
– Jyväskylästä Weikot pelasivat jo viime kaudella hyvää korista. FoKoPo on kysymysmerkki, mutta jos heillä on hyvät ulkomaalaisvahvistukset, niin he varmasti pärjäävät.
Viljavassa joukossa erottuu kaksi seuraa ja joukkuetta, jotka ponnistavat pieniltä paikkakunnilta: perniöläinen PeU-Basket sekä Karkkilan edustusjoukkue KaU Koris. Perniö vie pienimmän paikkakunnan tittelin nimiinsä vähän vajaalla 6 000 asukkaallaan. Pienoisena erona PeU tekee kuitenkin tiivistä yhteistyötä Korisliiga-joukkue Salon Vilppaan kanssa.
Vajaan 9000 asukkaan Karkkila taas selviää, tai ehkä jopa joutuu selviämään, pitkälti omillaan. Ei ole isoveljeä, johon tukeutua. Tässä mielessä Karkkila on tällä sarjatasolla jopa vähän kummajainen.
– Ei täällä ole muuta tavoitteellista joukkueurheilua kuin meidän miesten joukkue. Onhan täällä jonkin sortin perinteet koripallolle, mutta ne on aikanaan rakennettu isojen tehtaiden rahoilla, Tolvanen kertoo.
Yksi näistä on Componentan valimotehdas. Karkkilan koripallon edustusjoukkue kantoi valimon sponsorinimeä Team Componenta pelatessaan Korisliigassa 2000-luvulla. Sitä kautta heinäveteläinen Tolvanenkin on alun perin päätynyt Karkkilaan; pelaamaan Korisliigaa Team Componentassa.
Syksyllä julkaistussa koripallon lisenssitutkimuksessa Karkkila erottui vetovoimaisimpana poikapuolen paikkakuntana koko maassa: kaudella 2018/19 paikkakunnalla asui 166 koripallon harrastajaa ja poikapuolen vetovoimaluku oli peräti 12% eli suurin koko maassa.
Ikäluokkakohtaiset määrät kuitenkin vaihtelevat 1-9 välillä, mutta hämmentävästi Karkkilasta kumpuaa pelaajia myös pääsarjaan. Viimeisimpinä niminä Aatu Kivimäki, Samuli Mäkelä sekä Hannes Koskinen ja Miikka Luosmaa, jotka molemmat pelaavat Karkkilassa tulevalla kaudella.
– Kyllä sitä on kyselty, miksi nyt on alkanut tulemaan pelaajia Karkkilasta. Olen aina sanonut, että välittäminen on hirmutärkeää. Isossa seurassa ei välttämättä tunneta kaikkia pelaajia, mutta täällä on pakko pitää jokaisesta pelaajasta huolta, että tulee harjoituksiin aina. Muuten ei ole joukkuetta. Aikamoisia sattumien summia nämä pelaajat ovat lopulta olleet.
– Helposti voisi antaa selityksiä, ettei miksei pärjätä pikkuseurana, mutta minä en oikein hyväksy sitä. Silloin ei kasvateta lapsia hyviksi työntekijöiksi, missä urheilulla on valtava vaikutus. Uskon, että jos on käynyt hyvän juniorimyllyn lävitse, niin on ahkera ja pärjää varmasti muuallakin kuin koripallossa.
Tulevan kauden joukkue on jälleen vahvasti karkkilalainen, vaikka vaihtuvuus onkin ollut suurta. Täksi kaudeksi joukkueesta vaihtui 11 pelaajaa. Merkittävimmät uudet pelaajat ovat Korisliigaa aiemmin pelannut Miikka Luosmaa ja Divisioona A:ssa pelannut Hannes Koskinen. Molemmat Karkkilan omia kasvatteja.
– Hyvä etten ole polttanut siltoja, vaan tuollaiset pelaajat vielä palaavat joukkueeseen. Miikan ammattilaisuran olen elänyt viereltä ja auttanut, jos olen pystynyt ja hän on auttanut minua, jos olen apua tarvinnut. Hänestä saamme aikamoisen liiderin, mikä varmasti auttaa meitä.
Luosmaa onkin ’94-syntyneenä joukkueen nestori, jonka lisäksi ’90-luvulla ovat syntyneet vain Koskinen (’98), Väinö Haajanen (’97) ja Matias Nyman (’99). Muut ovat syntyneet vuosituhannenvaihteen jälkeen.
– Tämän vuoden joukkue on omasta mielestäni äärimmäisen valmennettava. Itse haluan, että voisi ohjata nuoria pelaajia ja antaa heille mahdollisuuksia kehittyä. Meillä on nuori takakenttä, mikä on isoin haaste tällä hetkellä.
Jos jokin on taattu, niin Karkkilan liikuntahallissa nähdään tulevallakin kaudella ainutlaatuinen tunnelma, joka on mahdollista vain pienellä paikkakunnalla. Edelliskauden katsojamäärät heiluivat jo 300 paremmalla puolella ja jo treenimatseissa syksyllä on nähty yli kahtasataa silmäparia.
– Jos meillä jonkinlainen valttikortti on, niin se, että täällä ainakin pääsee pelaamaan yleisön edessä, Tolvanen nauraa.
Karkkilan kausi alkaa sunnuntaina 18.10. vierasottelulla Forssan Koripoikia vastaan. Ensimmäinen kotiottelu pelataan sunnuntaina 25.10. PuHu Junioreita vastaan.
Miesten I divisioona A huipentuu torstaina käynnistyvään finaalisarjaan HBA-Märskyn ja Ura Basketin välillä. Joukkueiden päävalmentajat uskovat, että finaalisarjassa kohtaa kaksi samanhenkistä joukkuetta.
Miesten I divisioona A:n mestaruuden voittaneen Espoo Unitedin pelin moottori Jeb Ivey kertoo oppineensa paljon sarjanousuun päättyneellä kaudella. Vastoinkäymiset ja uusien asioiden opettelu kasvattivat Iveystä johtajan.
Jonkinlainen aikakausi nuoren koripallon huippulupauksen elämässä umpeutui joulukuussa, kun neljät nuorten EM-kisat kolunnut Edon Maxhuni, 18, pomputti viimeisen kerran palloa joulukuussa poikamaajoukkueen riveissä Turkin 18-vuotiaiden EM-kisoissa. HBA-Märskyn ja Divari A:n pistekärki Maxhuni tähtää nyt yliopistoon, 20-vuotiaiden maajoukkueeseen, Susijengiin ja vielä pidemmälle.
Suomen Koripallon Pelaajayhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu tulevaksi kaudeksi I divisioonan Tapiolan Honkaan siirtyvä maajoukkuetakamies Tuomas Iisalo, 29. Loviisalaislähtöisen Iisalon mukaan Pelaajayhdistys on aktivoitunut kiitettävästi viime vuosien aikana.
Anniina Äijänen, 29, otti uralleen uuden suunnan, kun Italian Serie A2:ssa pelaava Treviso nappasi Susiladies-pelaajan riveihinsä. Samalla Äijänen on saanut totuttautua hieman uudenlaiseen rooliin.
Elias Valtonen, 25, on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut konkari Euroopan kovilla ammattilaiskentillä. Espanjan kovassa ACB-liigassa Granadan joukkueessa pelaava Valtonen on kehittynyt vuosien varrella eliittitason pelaajaksi.
Helmi Tulonen, 26, pelaa neljättä kauttaan Italiassa, kun hän teki sopimuksen sarjanousija Alpo Basketin kanssa. Sekä Tulosen että seuran alkukausi on ollut haastava.
Sasu Salin, 33, otti kesällä uuden suunnan urallaan, kun yhdeksän Espanjassa vietetyn vuoden jälkeen hän siirtyi Romanian suurseura Cluj-Napocan joukkueeseen. Salin on ollut maisemanvaihdokseen tyytyväinen.
Niko Kuusi, 35, sai tänä vuonna hienon mahdollisuuden, kun Saksan Bundesliigassa pelaava Angels Nördlingen palkkasi hänet uudeksi päävalmentajakseen. Samalla suomalaisvalmentaja hyppäsi kohti uutta ja osin tuntematonta.
Harva suomalainen koripalloilija on kyennyt nostamaan osakkeitaan puolessa vuodessa yhtä paljon kuin Samu Adler, 17. Tapiolan Hongan kasvatteihin lukeutuva Adler teki ensin loppukesällä läpimurtonsa U18 poikien EM-kotikisoissa Tampereella, on syyskaudella lukeutunut Korisliigan kotimaisiin tehonimiin Salon Vilppaassa ja juoksee sunnuntaina Tbilisi Arenan parketille Susijengi-debyytissään.