Forssan Alun Petra Noponen: ”Tuntuu, että olen vasta vähän aikaa keskittynyt kokonaisvaltaiseen urheiluun”

23.9.2020 12:30 Alkavan naisten Korisliiga-kauden yksi mielenkiintoisimmista nimistä on Forssan Alun Petra Noponen, 24, jonka uraan mahtuu kaikenmoista. Yleisöäänestyksen vuoden kuudes pelaaja ja Viron mestari on kulkenut vuoristoratamaisen matkan tavoitteelliseksi urheilijaksi.

Noposen kasvu naisten maajoukkuetta kolkuttelevaksi Korisliiga-pelaajaksi on ollut ailahteleva. Vaikka nykypäivänä hän asettaakin tavoitteekseen ulkomailla pelaamisen, niin koris on joskus maistunut vähän kitkerältä. Tapiolan Hongassa vietetyt junnuvuodet poikivat edustuksia nuorisomaajoukkueissa, mutta uraan mahtuu myös lopettamisaikeita ja jäähdyttelyitä.

Noponen ehti jo tehdä junnuna debyyttinsä Korisliigassa Hongassa, mutta siirtyi pariksi kaudeksi Puhuttariin ykkösdivariin. Edessä on vasta kolmas täysipäiväinen Korisliiga-kausi, koska hän vietti kolme vuotta Tallinnassa opiskelemassa.

– Ura on lähtenyt vasta viime vuosina nousuun. Jotenkin tuntuu, että olen pelannut vasta vähän aikaa tosissaan ja keskittynyt kunnolla koripalloon ja kokonaisvaltaiseen urheiluun, Noponen kertoo.

Vaikka motivaatio on ajoittain lopahtanut, niin koripallo on aina kuitenkin pysynyt mukana elämässä. Tallinnan yliopisto-opiskeluissa hän pelasi kolme kautta Viro-Latvia-liigaa, jossa viimeisellä kaudella hän juhli Viron liigan mestaruutta ollen Tallinna Ülikoolin paras pistenainen.

Tuonkaan kauden jälkeen koripallon jatkaminen ei ollut selviö.

– Vaikka pääsin pelaamaan mahtavia pelejä esimerkiksi nykyistä Euroliiga-joukkuetta TTT-Riikaa vastaan, ja meillä oli Tallinnassa todella hyvä valmennus, olin kuitenkin viimeisellä Tallinnan kaudella siinä mindsetissä, että lopetan siihen kauteen. Keskityin etenkin urheilijan elämäntapoihin, ja aloin kiinnittää huomiota ravintopuoleen ja lepoon. Heitin kaiken peliin ja keskityin täysillä siihen kauteen, koska se oli mielessäni viimeinen, joten siitä kannattaa tehdä hyvä. Kesälläkin vielä ajattelin, etten enää pelaisi, Noponen aloittaa.

– Haksa (Mika Haakana) otti Catzista yhteyttä ja pohdinnan jälkeen halusin kokeilla pelaamista Korisliigassa. Olin hieman yllättynytkin, että joku Korisliiga-joukkue otti yhteyttä, sillä olin jo vähän "kadonnut" Tallinnaan. Kun viimeinen vuosi kuitenkin meni hyvin ja nautin pelaamisesta Virossa, niin ajattelin, että katsotaan, miltä koris Suomessa tuntuu, Noponen hymyilee.

Catz ja universiadit kasvattivat nälkää

Lappeenrantalaisessa Catzissa palaset loksahtivat kohdalleen. Noponen pelasi reilut 33 minuuttia ottelua kohden 7,7 pisteen ja 3,5 levypallon keskiarvoilla eli valtavassa roolissa joukkueessa, joka ylsi hopeamitaliin saakka.

– Todella hyvät muistot tuolta kaudelta, siitä miten noustiin joukkueena runkosarjan 5. sijalta taistelemaan mestaruudesta. Kausi Catzissa oli nousujohteinen niin joukkueena kuin yksilönäkin, ja nälkä pelaamiseen kasvoi. Ne tunteet, mitä koki kauden aikana, muistuttivat taas siitä kuinka kivaa koris onkaan. Kun selvisi, että pääsen Turkuun opiskelemaan, niin oli selvää, että haluan jatkaa pelaamista nimenomaan Korisliigassa. Universiadit toki vielä vahvistivat motivaatiota ja jatkamispäätöstä. 

Kesällä 2019 Suomen naisten haastajamaajoukkue osallistui Napolin universiadeihin. Noponen oli pitkästä aikaa maajoukkueleirillä, jossa hän oli yhdessä nykyisen joukkuetoveri Ella Salmisen kanssa altavastaajina – pelaajina, jotka eivät olleet kulkeneet perinteistä maajoukkueputkea, vaikka Noposelta löytyykin 26 ottelua 16-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueesta.

– Ella on nykyään yksi läheisimmästä ystävistäni ja meillä on samantyyppinen tarina: olemme kehittyneet paljon aikuisiällä ja molemmat ovat käyneet läpi urheilijan elämäntaparemontin. Lähdimme leiritykseen sillä fiiliksellä, että yritetään vain parhaamme ja ollaan kiitollisia että saadaan mahdollisuus treenata hyvien pelaajien kanssa. Kun päästiinkin molemmat kisajoukkueeseen, niin tuntui, että laadukas harjoittelu tuottaa hedelmää.

– Se on kyllä yksi tähänastisen urani kohokohtia, ja sellaisia urheilutapahtumia ei montaa pääse kokemaan. Itse kisatkin menivät loppua kohden hyvin ja joukkue hitsaantui yhteen. Sieltä jäi ihan mielettömiä muistoja ja oli mahtavaa päästä pelaamaan maaotteluita pitkän ajan jälkeen. 

Suomi sijoittui universiadeissa yhdeksänneksi voittaen viimeisessä ottelussaan Unkarin.

Opiskelut Turussa, koris Forssassa

Universiadien jälkeen Noponen liittyi Forssan Alun kokoonpanoon, jossa hän pelaa myös tulevalla kaudella. Koronaviruspandemian keskeyttäneellä kaudella Alku oli koonnut varsinaisen tähdistöjoukkueen: löytyi Taru Tuukkasta, Anni Mäkitaloa, Meral Bedretdiniä ja Laura Saarista. Noponen painoi vajaat 24 minuuttia ottelua kohden yhdistäen asumisen ja opiskelut Turussa sekä treenaamiseen Feeniksissä. Päivittäisiä tunnin ajomatkoja lievensivät aamutreenit Turun Akatemiassa.

– Välillä oli todella haastavaa ehtiä treenaamaan kaksi kertaa päivässä, käydä koulua ja levätäkin siinä välissä. Viime kausi oli aikamoista sykkimistä, kun halusin saada kaikki läsnäolokurssit tehtyä, ettei tarvitse tällä kaudella ravata koululla. Opiskelut tuovat silti hyvää vastapainoa korikselle. On toinenkin asia, johon käyttää energiaa, nykyisin Forssassa asuva Noponen sanoo.

Alkavaksi kaudeksi Alku ei ole aivan samanmoinen tähtisikermä, mutta joukkueesta löytyy runsaasti orastavia tulevaisuuden lupauksia. Noposen lisäksi suurta roolia uumoillaan Ella Salmiselle ja Heta Äijäselle. Edelliskauden kokeneemmasta kaartista mukana on enää Mäkitalo.

– Tuntuu, että meillä on oikea määrä pelaajia oikeille pelipaikoille ja meillä on monipuolinen rosteri. Heta ja Anni tuovat hyvää kansainvälistä kokemusta Saksasta, ja junnuissa on muutama todella lupaava pelaaja. Uskon, että tulemme pelaamaan suhtnopeaa korista, sillä meillä on hyvin liikkuva joukkue. Onnistumiset eivät ole vain yhden pelaajan harteilla, vaan ratkaisuvalmiutta löytyy useammalta pelaajalta.

Forssa nauttii harvinaisesta luksuksesta, jossa joukkueen molemmat ulkomaalaisvahvistukset Mia Loyd ja Keondria Calloway ovat jo ennestään pelanneet Korisliigaa ja nimenomaan Forssassa. Pelaajina he tietävät mihin tulevat, mutta myös joukkue tietää, minkälaisen persoonan ja pelaajan he saavat.

– Heillä tulee totutusti olemaan tärkeä rooli ja tiedämme, mitä odottaa molemmilta. Mia on johtajatyyppi, jonka vahvuudet ovat monipuolinen, vahva hyökkääminen ja levypallopelaaminen. Keke (Calloway) taas tuo erinomaista heittotaitoa ja hän on hieman rauhallisempi Miaan verrattuna. Molemmat ovat mahtavia tyyppejä, ja heidän persoonansa ovat hyvällä tavalla erilaisia tasapainoisen joukkuedynamiikan kannalta. 

Myös Alun valmennuksessa on nähty vaihdos, kun kolmivuotisen pätkän Forssassa valmentanut Risto-Matti Rousku siirtyi ToPon miesten edustusjoukkueen valmentajaksi. Päävalmentajan paikan nappasi edelliskauden apuvalmentaja Aleksi Suominen.

– Näen, että Aleksi on juuri oikea valmentaja, jotta oma ratkaisuvalmius ja luotto omiin kykyihin kasvaisi. Hän on todella paljon boostannut itseluottamustani, että en pelkäisi ottaa ratkaisuja ja roolia hyökkäyksessä. Sen, mitä treeneissä on nähnyt, niin hän on saanut tästä joukkueesta yhtenäisen joukkueen näköisen. Hän on myös todella vastaanottavainen valmentaja ja kuuntelee paljon pelaajien mielipiteitä.

Noposelle itselle koripallo tällä hetkellä maistuu ja ne ajat, jolloin hän on ollut kahden vaiheilla lopettamisen ja jatkamisen välillä ovat takanapäin. Tavoitteekseen hän asettaa ulkomaat ja naisten maajoukkuedebyytin, kun sille on oikea aika.

– Tärkeimpänä asiana on saada henkinen puoli siihen kuntoon, että pystyy käsittelemään ne haasteet, jotka ulkomailla pelaaminen tuo. Tällä hetkellä keskityn kuitenkin sata lasissa tähän kauteen ja toivon, että kaikki pysyvät terveenä ja saadaan hyvä kausi pelattua. Mutta ulkomailla pelaaminen sekä naisten maajoukkuedebyytin tekeminen tulevaisuudessa ovat selkeät tavoitteet, joita kohti mennään. Tärkeintä minulle on aina kuitenkin ollut pelaamisesta nauttiminen; että koris on kivaa ja oppii jotain uutta jatkuvasti.