4.5.2010 Suomen Koripalloliitto on langettanut Lappeenrannan NMKY:n entiselle amerikkalaispelaajalle Matthew Gibsonille kahden vuoden toimintakiellon. Gibson antoi positiivisen, nandrolonin aineenvaihduntatuotetta sisältäneen, dopingnäytteen 13. tammikuuta pelatussa Korisliigan ottelussa Kauhajoen Karhu – Lappeenrannan NMKY.
Matthew Gibsonin kausi päättyi loukkaantumiseen jo tammikuussa. Sitä ennen hän antoi kiellettyjä aineita sisältäneen dopingnäytteen. Kuva: Kimmo Metsälä.
Nandroloni luokitellaan anabolisiin steroideihin.
Gibson luopui Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n käsittelyn yhteydessä oikeudestaan B-näytteen analysointiin. Antidopingtoimikunnan valvontalautakunta totesi Gibsonin tapauksen dopingrikkeeksi 6.4.2010, jonka jälkeen tapaus siirtyi Koripalloliiton käsittelyyn.
Koripalloliiton päätöksen teki sääntö- ja kurinpitoyksikkö, jonka toimivallan puitteissa Gibsonille määrätty kahden vuoden toimintakielto on kovin mahdollinen rangaistus. Kahden vuoden toimintakielto oli myös ADT:n suositusrangaistus, kun kyseessä oli urheilijan ensimmäinen dopingrike. ADT asetti Gibsonin väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon 4.3.2010. Näin ollen Koripalloliiton langettama toimintakielto päättyy 3.3.2012.
Toimintakiellossa oleva henkilö ei saa osallistua liiton, alueen tai seuran toimintaan. Toimintakielto sisältää aina myös kilpailukiellon.
Kauhajoen Karhu voitti 13. tammikuuta pelatun ottelun Lappeenrantaa vastaan tuloksella 87-81. Koska LrNMKY hävisi ottelun, jää lopputulos Koripalloliiton sääntöjen mukaan voimaan. Koripalloliiton kilpailusääntöjen mukaan dopingrikkeeseen syyllistynyttä ja siten edustuskelvotonta pelaajaa peluuttanut joukkue tuomitaan hävinneeksi ottelu tuloksella 0-40 vain, mikäli joukkue voittaa kyseisen ottelun.
Matthew Gibson loukkaantui liigaottelussa 22.1., kun hänen kyynärluunsa ja ranteensa murtuivat. Gibsonin kausi päättyi kyseisiin vammoihin.
- Gibsonin tapaus on vakava ja valitettava, mutta toisaalta olemme tyytyväisiä dopingtestauksen tehokkuuteen. Urheilija on aina viime kädessä itse vastuussa elimistöönsä joutuvista aineista ja vääriä aineita käyttävien pitääkin jäädä kiinni, kommentoi Koripalloliiton toiminnanjohtaja Kenneth Lindholm.
Dopingrikkeet ovat koripallossa erittäin harvinaisia. Edellisen kymmenen vuoden aikana, vuosina 2000-09, koripalloilijoihin kohdistettiin Suomessa kaikkiaan 703 dopingtestiä. Positiivisia tapauksia kirjattiin kolme, joissa kaikissa oli kyse yhdysvaltalaispelaajien antamista dopingnäytteistä, jotka sisälsivät kannabiksen aineenvaihduntatuotteita. Vuoden 2009 lajikohtaisessa testaustilastossa koripallo oli sijalla kahdeksan suoritettujen dopingtestien määrässä.
- Tämä tuorein tapaus vain alleviivaa sitä, että Koripalloliiton viime vuosina suorittamat toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia, jatkaa Lindholm viitaten ”Heads Up!” –koulutusohjelmaan.
Koripalloliitto on syksystä 2008 lähtien järjestänyt ulkomaalaispelaajille kohdistettua ”Heads Up!” -koulutusohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on toisaalta perehdyttää ulkomaalaispelaajat etukäteen Suomessa odotettavissa oleviin, heille uusiin asioihin ja toisaalta informoida heitä dopingvalvonnasta ja dopingtestien suoritustavasta.
Tilaisuuksissa on ensimmäisen osion pitänyt jo pitkään Suomessa asunut ja sekä pelaajana että valmentajana toiminut Bernard Harris (Get In the Game ry). Jälkimmäisen osion on käyttänyt ADT omaan tietoiskuunsa.
Koripalloliitto järjesti sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 neljä Heads Up! –koulutusta. Jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti Koripalloliitto järjestää tilaisuuksia tulevalla pelikaudella 2010-11 kaikkiaan 12. Osallistujajoukkoa laajennetaan siten, että koulutuksiin osallistuvat kaikkien Korisliigan joukkueiden kaikki pelaajat, valmentajat ja myös seurajohto. Asiasisältöä laajennetaan käsittelemään aikaisempien aiheiden lisäksi myös muun muassa verotus- ja vakuutusasioita sekä ulkomaalaisten työlupia koskevaa neuvontaa.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikat pelikaudelle 2025–2026. Korisliigaan myönnettiin 12 ja naisten Korisliigaan 9 sarjalisenssiä.
Kauhajoki on solminut vuoden sopimuksen takamies Fiifi Aidoon kanssa. 189-senttinen Visa-Basketin kasvatti siirtyy Kauhajoelle Nokialta, jossa hän on pelannut kaksi edellistä kautta ja oli voittamassa BC Nokian kanssa mestaruutta keväällä 2024.
Salon Vilppaan Samu Adler voitti päättyneellä Korisliiga-kaudella sekä Vuoden tulokkaan että Vuoden kuudennen pelaajan palkinnot. Miten saavutus oikein onnistui nuorukaiselta, joka ei ole vielä ehtinyt edes täysi-ikäiseksi?
Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen etsii uransa huipulla seuraavaa ammattilaissopimusta mutta valmistautuu samalla myös urheilu-uran jälkeiseen elämään. Aloittelevaa oikeustieteiden opiskelijaa kiinnostavat edelleen ulkomaiden koripalloparketit.
Koriskauden 2024–25 parhaat pelaajat ja toimijat on palkittu lauantaina Superlauantain yhteydessä pidetyssä vuosittaisessa palkintogaalassa. Vuoden pelaajina loistivat Helsinki Seagullsin Lassi Nikkarinen ja Torpan Poikien Taru Tuukkanen. Koripallon kunniagalleria Hall of Fame kasvoi neljällä uudella legendalla.
Helsinki Seagullsin Shawn Hopkins kävi pohjalla ja kuluneen vuoden aikana syntyi uudelleen. Nyt hän pääsi juhlimaan mestaruutta Kauhajoella, josta kehityksen polku sai alkunsa.
"Ei tämä ole ihan niin helppoa ollut kuin miltä se on saattanut näyttää", totesi kultamitalin pokannut pelinjohtaja Lassi Nikkarinen, kun Helsinki Seagullsin ja Kauhajoen välinen finaalisarja ratkesi otteluvoitoin 4–0.
Kauhajoki isännöi Helsinki Seagullsia tiistaina kotikentällään IKH Areenalla. Helsinkiläiset johtavat ottelusarjaa 3–0 ja ovat voiton päässä seurahistorian toisesta Suomen mestaruudesta.
Helsinki Seagulls otti Korisliiga-finaaleissa 3–0-johtoaseman. Seuraava, mahdollisesti ratkaiseva, ottelu pelataan tiistaina Kauhajoella.
Korisliigan finaalisarjassa on pelattu kaksi ottelua ja Helsinki Seagulls johtaa finaalisarjaa 2–0. Kolmas finaali pelataan lauantaina 3.5. Helsingissä Töölön Kisahallissa klo 15:00. Ottelu on vapaasti katsottavissa Neloselta.