1.10.2024 13:41 Korihait nousi viime kaudella kertaheitolla liigan häntäpäästä kärkikahinoihin. Osa kiitoksesta kuuluu Mikael Aallolle, joka takoo tulosta yhtä aikaa sekä koripallokentälle että päivätyössään finanssialalla
Kuva: Ville Vuorinen
Korihaiden 30-vuotias Mikael Aalto on noussut Korisliiga-yleisön tietoisuuteen kunnolla vasta parin viime kauden aikana. Iso laitahyökkääjä alkoi herättää huomiota nopeasti tehtyään näyttävän paluun Kristikan divarijoukkueesta Korisliigaan syksyllä 2022.
Pääsarjauransa hän on kuitenkin aloittanut jo vuonna 2015. Syy siihen, että Aalto halusi siirtyä kolmen KTP-vuotensa jälkeen neljäksi kaudeksi pelaamaan divaripalloa Turussa, oli ennen kaikkea hänen arkielämässään: Aallon vaimo on turkulainen, ja samasta kaupungista mies itsekin oli löytänyt mieluisan ja lupaavan työpaikan finanssialalta. Elämän palat oli helpointa sovittaa yhteen siirtymällä tuplatuplia takovaksi ykköstykiksi divariin.
– Kyllä divarissa muutama kommentti tuli ympäriltä, että olisikohan sinun, Aalto, aika palata liigaan, mutta minä vastasin niihin aina, että antakaa minun nyt vain pelata, hän nauraa.
Aalto kokeekin, että ratkaisu oli oikea myös hänen peliuransa ja -kykynsä kannalta. Vaikka 1. divisioona A:n ja Korisliigan välillä onkin tasoeroa, hän pääsi kehittymään pelaamalla kovia vastustajia vastaan ja kohtaamalla itselleen oikeantasoisia haasteita.
Kun Aalto sitten syksyllä 2022 teki sopimuksen Uudenkaupungin Korihaiden kanssa, hän huomasi, että Korisliiga-paluu vaati jälleen omat järjestelynsä. Hänen tasoiselleen pelaajalle ei ole kovinkaan tavanomaista, että urheilua tehdään niin sanotusti puoliammattilaisena.
– Erityisesti viime kausi oli todella vaikea näiden kahden työn yhdistämisen osalta. Vaihdoin hieman toimenkuvaa saadakseni ajan riittämään molempiin, Aalto kertoo.
Vaikeaa tai ei, hän on tehnyt silti huikeaa tulosta. Keväällä päättyneellä kaudella hänen ottelukeskiarvonsa olivat 13,1 pistettä ja 4,8 levypalloa, joista puolet tuli hyökkäyspäässä. Lisäksi Korihait koki hänen avullaan hurjan nousun liigan pohjamudista aina sarjataulukon kolmannelle sijalle saakka, vaikkei menestystä pudotuspeleissä lopulta tullutkaan.
Aalto paljastaakin tässä vaiheessa, että viime kauden loputtua hän teki päätöksen lähteä kokeilemaan, aukeaisiko hänelle vielä tässä iässä ovia jopa ulkomaanammattilaisena.
– Katsoin sen kortin vihdoin tänä kesänä. Palkkasin agentin ja sain maailmalta muutaman tarjouksen, mutta pitkään pohdittuani päätin, että en niitä tarjouksia käytä. Tulin siihen tulokseen, että se elämä ei ole minua varten, enkä minä sitä elämää varten.
Aallon päätös oli tarkkaan harkittu. Kahdeksan kuukauden koripallokausi on yhtäältä pitkä aika mutta toisaalta taas lyhyt. Se on niin pitkä, että se pakottaisi luopumaan stabiilista asemasta päätyössä, mutta samalla niin lyhyt, ettei avaisi kuin rajallisia mahdollisuuksia tulevaisuuden osalta. Hän nimittäin tietää hyvin, että urheilijan parasta ennen -päiväys tulee vastaan merkittävästi montaa muuta ammattia aikaisemmin.
– Omat unelmani ja tavoitteeni ovat nyt juuri Suomessa. Kannustan kaikkia, joille tällainen mahdollisuus siunautuu, käyttämään sen hyödykseen, mutta tulin silti itse siihen tulokseen, ettei sellainen urapolku soveltunut elämäntilanteeseeni eikä luonteeseenikaan. Olen nyt ottanut asiasta selvää, ja sen ansiosta tiedän, mikä on itselleni paras ratkaisu.
Miten Korihaiden työ sitten jatkuu viimekeväisestä? Uudenkaupungin kotiyleisö odottaa vesi kielellä, että tasoaan roimasti nostanut joukkue rynnistää jälleen playoffeihin ja antaa katsomoille viihdettä niin sanotusti pitkän kaavan kautta. Minkälainen tunnelma pukukopissa sen ansiosta vallitsee?
Aallon mukaan ilmassa on odotusten myötä positiivista painetta.
– Kotiyleisön tuki pitää ottaa voimavarana. Kun joukkueella vain klikkaa, se kantaa todella pitkälle. Haemme yhä vähän omaa identiteettiämme, mutta meillä on joukkueessa paljon kokeneita ja viisaita kavereita: Sarcevic, Herrala, Peltonen ja niin edelleen. Toivottavasti se näkyy kentälläkin.
Korihaiden pelaajarunko on pysynyt pitkälti ennallaan. Kolme uutta ulkomaalaisvahvistusta on saapunut mukaan, mutta kotimaisten pelaajien osalta naamat ovat pääosin tuttuja. Se on auttanut valmistautumisessa, mutta työtä on tehtävänä.
– Viime kauden päättyessä meillä olisi ollut vielä bensaa tankissa jäljellä, joten loppu oli tavallaan kuitenkin pettymys. Kukaan ei voi tässä preseasonin aikaan olla liian valmis, mutta omaan silmääni näyttää jo aika hyvältä. On ollut menneisyydessä sellaisiakin kausia, joiden alkaessa on tuntunut paljon keskeneräisemmältä, Aalto pohtii.
Kesän aikana Mikael Aalto itse on käynyt mittaamassa taitojaan muun muassa maajoukkueen haastajaringissä, mikä oli hänelle kokemuksena ensimmäinen laatuaan. Osallistuminen vaati aikaa ja energiaa, mutta se tuotti myös tulosta. Ei ole kysymystäkään, etteikö kesän aikana olisi tehty pelivalmiuden eteen raskaasti töitä.
– Aina on kehitettävää, mutta olen myös kehittynyt ja vienyt omaa pelaamistani eteenpäin. Sitten kun ei halua enää kehittyä, se on merkki, että on aika lyödä kengät naulaan, hän tiivistää.
Parin vuoden ajan näytti siltä, että suomalainen koripalloyleisö olisi unohtanut Dre’n. HBA-Märskystä lähdettyään Andre Gustavson viihtyi peräti kuuden kauden ajan Richmondin yliopistossa, josta viimeisen kauden kokonaan pelaamatta. Valencian olympiakarsinnat palauttivat kuitenkin ihmisten mieliin Gustavsonin vahvuudet koripalloilijana ja syyskausi on näyttänyt, että Gustavsonista tulee olemaan pitkään iloa niin Suomi-korikselle.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Korisliiga-illassa nähtiin pelkkiä vierasvoittoja. Andre Gustavson repi riistoja ja juoksi, kun taas Hannes Pöllä otti mittaa Jeremiah Woodista, joka "pelasi jo silloin, kun tyrannosaurukset vaelsivat planeetalla".
Kotimaiset nuoret johtivat joukkueitaan voittoihin pitkien tappioputkien jälkeen, ja Helsinki Seagulls nousi tasoihin sarjakärjen kanssa. Valmentaja Greg Gibson ärähti Nokialle heikoista peliesityksistä.
Korisliiga-illan voittajia olivat Bisons Loimaa ja KTP-Basket.
Illan voittajia miesten Korisliigassa olivat Salon Vilpas, Bisons Loimaa ja taas sarjan kärkeen palannut Kataja Basket.
Korisliiga jatkui kahdella ottelulla. Voitot kirjattiin vieraille, kun Pyrintö ja Seagulls kasvattivat voittosaldojaan.
Neljän ottelun Korisliiga-illassa voittoja juhlivat sarjakärki Kataja Basket, Bisons Loimaa, Korihait ja Tampereen Pyrintö.
Illan otteluvoittajia miesten Korisliigassa olivat BC Nokia ja Helsinki Seagulls.
Kaudella 2024–25 Korisliigan kuukauden parhaimmat luvut tarjoaa Suomen johtava talous- ja palkkahallintoalan asiantuntijaorganisaatio Rantalainen.