4.9.2017 Suomi napsi tärkeitä päänahkoja 1967 kotikisojen alkulohkossa. Yllättävä käänne nähtiin pelissä Jugoslaviaa vastaan.
Koripallon EM-kisat järjestettiin vuonna 1967 Helsingissä ja Tampereella Kuva: Koripallomuseo
Juttusarja Koripallon EM-kisat 1967 Helsingissä ja Tampereella
Suomen maajoukkueen oli määrä kohdata kotikisojen avauspelissään 28.9.1967 melko helppona vastuksena pidetty Hollanti. Monille pelaajista avausottelun aamu ei juuri normaalista poikennut. Uolevi Manninen, Pertti Laanti, Kari Lahti ja Kari Rönnholm viettivät ainakin aamupäivän työpaikoillaan. Opiskelevilla pelaajilla oli murheita: miten selvitä kisojen aikaisista tenteistä? Kisojen päämajassa Merihotellissa yöpyivät pelaajista ainoastaan Pyrinnön Olli Ahonen ja KTP:n Ville Vainio. Helsinkiläisille ja espoolaisille oli tarjolla oman kodin majoitus.
Noin 10 minuuttia ennen jokaista ylösheittoa päävalmentaja Kallu Tuominen komensi pukukoppiin täyden hiljaisuuden, niin myös ennen EM-kisojen avausottelua. ”Kaikki pelaajat istuivat täsmälleen samassa asennossa, pää alhaalla ja täysin hiljaa kunnes kuljin ympäri ja nostin vuoronperään pelaajien päät ylös. Sitten avasin pukukopin oven ja sanoin pelaajille käskyn hoitaa homma kotiin.”
Hollanti oli Suomelle sopiva avausvastustaja ja pelistä kirjattiin lopulta 83-70 voitto. Päävalmentaja Kalevi Tuominen oli pelin jälkeen tyytymätön puolustuspeliin. ”Suomen voitto perustui vastustajia parempaan fysiikkaan. Hollantilaisten kunto petti ja siksi he joutuivat ottamaan niin paljon virheitä”, summasi Kallu pelin jälkeen.
Suomi kohtasi toisessa pelissään Romanian, joka oli selkeä ennakkosuosikki. Yleisesti lehdissä toivottiin perjantai-illan huumaa ja sellaista myös koettiin, kun Suomi voitti Romanian 57-51 johdettuaan peliä kaiken aikaa.
Hollanti-voiton ansioista jäähalliin oli saapunut yli 5000 katsojaa, jolle lehdistö antoi kiitoksen. ”Yleisön kannustus toi puolustukseen sellaista ryhtiä, ettei Romanian nopea peli missään vaiheessa onnistunut. ” Pelin jälkeen Suomen pukukopissa vallitsi huikea tunnelma, kun pelaajat halailivat toisiaan rajusti – jopa niin rajusti, että pukuhuoneen kattoon tuli jälkiä, kun pitkien miesten päät siihen kolisivat.
Kolmantena päivänä Suomi sai vastaansa kovaksi joukkueeksi tiedetyn Puolan. Puola oli koko ottelun ajan hiukan edellä, vaikka Suomi muutamaan otteeseen peliä johtikin, parhaimmillaan 32-29. Siitä Puola sitten karkasi tehtyään yhdeksän pistettä peräkkäin juuri ennen taukoa. Lopputulokseksi kirjattiin Puolan 80-68 voitto, jota yleisesti pidettiin oikeudenmukaisena.
Seuraavissa peleissä Suomi pelasi hurmoksessa ja napsi kaksi merkittävää päänahkaa voittamalla sekä Tshekkoslovakian että etukäteen pahaksi vastukseksi tiedetyn Espanjan. Mutta kiihkein peli oli vielä edessä.
Siitä keskiviikosta 4.10.1967 tuli päivä, jota ei ole kaikilta osin mukava muistella. Vastaan asteli Jugoslavia ja pelin aikana nähtiin yllättäen riehumista ja katsomoväkivaltaa. Mitä siis oikein tapahtui?
Pelistä oli odotettavissa tiukka vääntö ja näinhän siinä kävi: ”Jugoslavian pitkät pelaajat pakottivat Suomen heittämään kaukaa ja kun osoite ei ollut aivan entisen mallinen, oli seurauksena Suomen toinen tappio koripalloilun EM-kisoissa. Jugoslavian nykäisy tapahtui ensi jakson viimeisellä minuutilla ja piste-etumatka säilyi Suomen vimmatusta yrityksestä huolimatta.” Ottelu päättyi Jugoslavian voittoon 68-59.
Peli kuitenkin muistetaan tapahtumasta, joka alkoi kun taululla olivat Jugoslavian johtolukemat 61-53 ja aikaa oli jäljellä minuutti 45 sekuntia. Valmennusjohdon oli pakko aloittaa tappioasemassa virhepeli, jossa palloa yritettiin saada pois vastustajalta kaikin keinoin. Olli Ahonen teki työtä käskettyä, mutta sai toisen tahallisen virheen ja joutui ulos kentältä – niin kuin sen ajan säännöt edellyttivät.
Sylkykupiksi joutunut unkarilainen erotuomari Ervin Kassai toimi siis sääntöjen mukaan, vaan ei täpötäyden jäähallin yleisön mielestä. Ja sitten kentälle lensi vaikka mitä; ensisijaisesti kolikoita, painavia ja teräviä, mutta myös avaimia ja jopa mustepulloja. Jugoslavian Simonovic sai kolikosta silmäkulmaansa sellaisen ventin, että tie vei pukusuojaan neulottavaksi. Peli jouduttiin keskeyttämään ja sitä päästiin jatkamaan vasta reilun vartin jälkeen.
Jo ennen peliä myös itä-länsi vastakkainasettelu nousi esiin. Tuntui kovin isolta asialta että ottelun tuomitsisi kaksi itäblokin tuomaria eli Kassain lisäksi Itä-Saksan Leubert. Lehdet kiehuivat pelin jälkeen Kassain ”kummallisesta tulkinnasta, jossa Ahonen ajettiin jo toisesta virheestä ulos”. Tuomaritoimintaa arvioitiin monessa artikkelissa tarkasti, eikä huomiotta jäänyt, että Suomi sai ottelussa vain 12 vapaaheittoa, kun Jugoslavialle niitä annettiin 34.
Yleisöä Jugoslavia-pelissä riitti. Maksaneita saapui Nordenskiöldinkadulle 9869, joten taas oli tehty suomalaisen koripallon yleisöennätys.
Kymmenen vuotta vuoden 1967 EM-kisojen jälkeen pelattiin taas Helsingissä. Toukokuussa Helsingin messukeskuksessa oteltiin kiivas karsintaturnaus, jossa Suomi voitti kahdeksasta pelistä viisi ja varmisti kisapaikkansa EM-lopputurnaukseen, joka pelattiin syyskuussa Belgiassa. Kaikkiaan mestaruudesta kamppaili tuolloin 12 joukkuetta.
Suomi sijoittui 1967 kotikisojen alkulohkossaan kolmanneksi ja matkasi jatkopeleihin Tampereelle. Siellä ratkottiin pelit sijoista 5-8.
Suomi sai historiansa ensimmäiset koripallon EM-kisat pelimenestyksen ja hyvin suhteiden ansiosta.
Jos Kroatia todellakin taktikoi Susijengin EM-neljännesvälierävastustajakseen, olisi sen kannattanut miettiä kahdesti. Lauri Markkanen rynni tauluun 43 pistettä, Sasu Salin ja Edon Maxhuni löysivät heittoranteensa ja roolipelaajat Henri Kantosesta Miro Littleen näyttivät parastaan, kun Susijengi eteni historiallisesti Euroopan kahdeksan parhaan joukkoon!
Susijengin aika Prahassa sai voitokkaan päätöksen torstai-iltapäivänä, kun lohkojumbo Hollanti kaatui O2 Arenalla pistein 88–67 (48–31). Susijengi dominoi kenttätapahtumia joukkuepuolustuksellaan ja kolmen pisteen heittopelillään ja piti huolen siitä, etteivät oranssipaitojen korisepät saaneet tilaisuutta syttyä liekkeihin.
Susijengi varmisti paikkansa EM-kisojen huipennuksessa Berliinissä peittoamalla kiihkeäksi käyneessä tiistaiottelussa kisaisäntä Tshekin 98–88 (51–45). Eikä talon isännästä ollut kahta sanaa. Lauri Markkanen ja Sasu Salin välkehtivät pääosissa, kun Susijengi otti ohjat jo varhain ja kohosi jokaisen vaikean hetken partaalta takaisin ruoriin.
Susijengi sai EM-kisojen kolmanteen ottelunsa suurta ennakkosuosikkia Serbiaa vastaan salama-alun, kun Edon Maxhuni upotti kymmenen pistettä neljään minuuttiin. Valmentajavelho Svetislav Pesicin komentama Serbia nykäisi kuitenkin seuraavan kolmeminuuttisen 14–0 ja petasi siten tiensä vastaansanomattomaan 100–70 (62–34) -voittoon.
Parempaa ottelua Susijengi ei olisi pystynyt pelaamaan EM-avauspäivän Israel-tappion jälkeen! Koko lauma puri raateluhampaansa syvälle Puolan pelisuunnitelmaan ja ammensi maailmanluokan puolustuspään esityksestä iloa ja energiaa hyökkäyspäähän. Susijengi sai huudattaa kotihallikseen muuttunutta Prahan 02 Arenaa 89–59 (44–30) -ilotulituksella.
Susijengin seitsemän ottelun pituinen karsinta- ja arvokisavoittojen putki katkesi perjantaina Prahan EM-kisa-avauksessa, kun Israel hyvitti viikon takaisen MM-karsintatappionsa 89–87 (40–40, 77–77) -jatkoaikavoitolla. Susijengillä oli voiton avaimet tassussaan varsinaisen peliajan viimeisillä minuuteilla, mutta jatkoajalla Israelin rutiini kesti.
Kari Liimo olisi poissa kokoonpanosta ja peli alkaisi tavallista aikaisemmin (15.30), jotta joukkueet ehtisivät Helsinkiin seuraamaan loppuottelua sekä osallistumaan päättäjäisiin.