28.1.2020 12:00 Lähes neljällä vuosikymmenellä Korisliigaa pelannut Pussihukkien kasvatti ja Helsinki Seagulls-ikoni Timo Heinonen, 38, sai lauantaina kaulaansa pitkän uransa ensimmäisen kultamitalin, kun Seagulls peittosi Suomen cupin finaalissa Salon Vilppaan 94-93. Kolmesti SM-hopeaa hakeneen Heinosen katse on nyt vahvasti kevään 2020 tosipeleissä.
Timi Heinonen haki lauantaina uransa ensimmäisen aikuisten kultamitalin. Kuva: Ville Vuorinen.
Kun Töölön Kisahallin summeri soi lauantai-iltana jatkoajan päättymisen merkiksi ja Seagulls pääsi juhlimaan seuran historian ensimmäistä mestaruutta, Timo Heinosen olemus oli paljonpuhuva.
Yhtä vaille 850 Korisliiga-ottelun veteraani hymyili ja nauroi ja taputteli cup-pokaalia hyvillään, mutta hänen käytöksensä oli samalla ammattimaisen hillittyä; ikään kuin Heinonen olisi viestittänyt joukkueelleen ja Seagullsin kannattajille, että tämä mestaruus on koeponnistus ennen keväällä koittavaa varsinaista etappia.
- Ilman muuta oltiin koko joukkue tosi onnellisia mestaruudesta ja tyytyväisiä omaan suoritukseemme. Oli hauska päästä pelaamaan keskellä kautta matsi, jossa on tavallista tammikuun runkosarjamatsia enemmän panosta. Silti meidän lopullinen tähtäin on toukokuun peleissä, Heinonen kertoo.
Veteraanin mukaan kovatasoinen cup-finaali värikkäine käänteineen kävi kuitenkin mainiosta työnäytteestä pudotuspelejä odottaessa. Vaikka Seagullsilla oli välttävä heittopäivä, joukkue oli taivuttaa Vilppaan siltaan kolmannen jakson puolivälissä. Ja vaikka Vilpas johti minuutti ennen jatkoajan loppua ratkaisevan tuntuisesti 89-93, helsinkiläiset pitivät päänsä kylmänä ja kaivautuivat väkisin pisteen voittoon.
- Kyllähän se joukkueen paineidensietokyvystä kertoo, että pystyttiin ”one and done”-ottelussa kaivautumaan vaikeannäköisestä tilanteesta voittoon. Osattiin kaikissa tilanteissa reagoida siihen mitä Vilpas tekee ja meiltä löytyi laajuutta ja varmuutta hakea pytty kotiin. Ihan varmasti muistot cupin finaalista tuo itseluottamusta jatkoon.
Korisliigan kaikkien aikojen ikoneista puhuttaessa Timo Heinonen kuuluu listan kärkinimiin jo siitäkin syystä, että 2020-luvun taittumisen myötä hän on pelannut pääsarjassa kolmea viikkoa vaille neljällä vuosikymmenellä.
Vaikka monet Heinosen ikätoverit ja jopa vuosia nuoremmat ovat jo lyöneet tossut naulaan, on häneltä löytynyt vuodesta toiseen virtaa ja intoa jatkaa Pantteri-patsaan metsästystä.
- Ehkä pääsyy siihen on, että homma tuntuu edelleen hauskalta. Koris on niin sanotusti kivaa. Vaikka olen vuosien aikana iän myötä menettänyt joitain osa-alueita pelissäni, toisilla alueilla olen onnistunut kehittymään. Se on pitänyt koriksen mielenkiintoisena, Timi kuittaa.
Uransa alkuvuosina 33% tarkkuudella kolmosensa upottanut profiloitui 2010-luvun aikana yhdeksi Korisliigan pelätyimmistä heittäjistä. Nyt Heinosella onkin meneillään kolmas perättäinen kausi vähintään 42% kolmostarkkuudella.
- En pääse enää samoilla tilannenopeuksilla tai korkeuksilla heittotilanteisiin kuin joskus nuorempana, mutta heittoni lähtee nopeammin kuin aiemmin, osaan heittää pienemmästä tilasta ja jopa kauempaa kuin aiemmin, hän pohtii.
- Ja vaikken ole enää niin nopea, olen pystynyt muokkaamaan peliäni niin, että pystyn pelaamaan yhä fiksummin. Esimerkiksi korilleajotilanteissa, joissa olisin nuorempana pyrkinyt räjähtävään pomppuun, pikemminkin hidastan liikettäni, jolloin se on vaikeampi puolustaa. Kaikkia tällaisia vanhan miehen konsteja.
Heinosen pitää tuoreena myös hänen toinen intohimonsa, pyöräily. Sivutoimisesti pyöräverkkokauppaa pyörittävä Heinonen tapaa lentää kesäisin fillareineen mielenkiintoisiin maailmankolkkiin ja sotkea satojen ellei tuhansien kilometrien matkoja parhaimmillaan aina Helsinkiin vievään autolauttaan asti.
- Eipä tule sellaista iskutusta polville ja jäsenille kuin vaikka katukoriksen pelaaminen aiheuttaisi, mutta silti pysyn jonkinnäköisessä kondiksessa. Näen maailmaa, voin lomailla ja energiankulutuksen suuruuden vuoksi saan samalla syödä hirveitä määriä. Siinä pysyy pää tuulettuneena, Timi nauraa.
Korisliigan kevätkaudelle siirryttäessä liigassa on – etenkin Salon Vilppaan loukkaantumisten myötä – yksi suursuosikki yli muiden: tuore cupin mestari, kotikentällään tappioton liigajohtaja Helsinki Seagulls.
Heinonen pitää Seagullsin menestystä monen asioiden summana, mutta nostaa erikseen jalustalle korkean joukkuehengen.
- Me toimitaan hyvin yhteen sekä kentällä että pukuhuoneessa. Ollaan tosi erilaisia tyyppejä, mutta kaikki omalla tavallamme mielenkiintoisia ja välitetään toisistamme. Meistä on hauska pelata yhdessä.
Oma lukunsa on joukkueen ikärakenne: 38-vuotiaat Heinonen ja Tuukka Kotti sekä 35-vuotias Shawn Huff muodostavat Gullsin ”setäportaan”, ulkomaalaispelaajat sekä tarkkakätinen Antti Kanervo ovat iältään 25-29-vuotiaita ja pyramidin pohjalla Waxlaxin veljekset, Sakari Laakso, Sami Tahvanainen ja Daniel Lindner ovat parikymppisiä.
- Pelasin mäkin aikanaan parikymppisten kavereiden täyttämässä jengissä, kun aloitin uraani Pussihukissa, mutta meidän vanhimmat pelaajat oli korkeintaan viitisen vuotta vanhempia. Ehkä Gullsissa on käynyt niin, että me vanhat kaverit nuorrutaan ja nuorimmat kaverit puolestaan saa ammennettua jonkinlaista ajatonta viisautta meidän vanhojen ihmisten jutuista ja tavoista, Heinonen naurahtaa.
Heinosen tavoite kevään 2020 tosipeleistä on yksiselitteinen: viiden pronssi- ja kolmen hopeamitalin lisäksi palkintokaappiin se ensimmäinen kultainen.
- Ei runkosarjan voitto ole vielä merkki mistään, ei sarjaykköselle ole tiedossa automaattista vapaataivalta mestaruuteen asti. Meidän pitää pysyä nöyrinä ja jatkaa treenaamista että ollaan valmiina keväällä, kun ne oikeasti hauskat pelit alkaa.
Parin vuoden ajan näytti siltä, että suomalainen koripalloyleisö olisi unohtanut Dre’n. HBA-Märskystä lähdettyään Andre Gustavson viihtyi peräti kuuden kauden ajan Richmondin yliopistossa, josta viimeisen kauden kokonaan pelaamatta. Valencian olympiakarsinnat palauttivat kuitenkin ihmisten mieliin Gustavsonin vahvuudet koripalloilijana ja syyskausi on näyttänyt, että Gustavsonista tulee olemaan pitkään iloa niin Suomi-korikselle.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Korisliiga-illassa nähtiin pelkkiä vierasvoittoja. Andre Gustavson repi riistoja ja juoksi, kun taas Hannes Pöllä otti mittaa Jeremiah Woodista, joka "pelasi jo silloin, kun tyrannosaurukset vaelsivat planeetalla".
Kotimaiset nuoret johtivat joukkueitaan voittoihin pitkien tappioputkien jälkeen, ja Helsinki Seagulls nousi tasoihin sarjakärjen kanssa. Valmentaja Greg Gibson ärähti Nokialle heikoista peliesityksistä.
Korisliiga-illan voittajia olivat Bisons Loimaa ja KTP-Basket.
Illan voittajia miesten Korisliigassa olivat Salon Vilpas, Bisons Loimaa ja taas sarjan kärkeen palannut Kataja Basket.
Korisliiga jatkui kahdella ottelulla. Voitot kirjattiin vieraille, kun Pyrintö ja Seagulls kasvattivat voittosaldojaan.
Neljän ottelun Korisliiga-illassa voittoja juhlivat sarjakärki Kataja Basket, Bisons Loimaa, Korihait ja Tampereen Pyrintö.
Illan otteluvoittajia miesten Korisliigassa olivat BC Nokia ja Helsinki Seagulls.
Kaudella 2024–25 Korisliigan kuukauden parhaimmat luvut tarjoaa Suomen johtava talous- ja palkkahallintoalan asiantuntijaorganisaatio Rantalainen.