30.1.2020 10:40 Sisäjoukkuepelien - futsalin, koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn - lajiliitot ovat julkistaneet lajien olosuhteiden nykytilaa sekä lajien yhteiskunnallista merkitystä käsittelevän keskustelupaperin opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.
Lajiliitot ovat yhteistyössä suunnitelleet valmiit konseptit harraste- ja nuorisoliikunnan sekä pääsarjatason palloiluhalleille. Konseptien tarkoituksena on toimia tukena hallihankkeita suunnitteleville kunnille. Konseptit julkaistaan 30.1.2020 ”Treeni- ja pelipaikat kuntoon” -keskustelupaperissa, jonka lajiliitot ovat toteuttaneet yhteistyössä tutkimusyritys Aula Researchin kanssa.
Suomessa on suuri pula laadukkaista palloiluhalleista niin harraste- kuin pääsarjatasolla. Palloiluhallien määrä on harrastajamäärien kehitykseen nähden liian pieni ja monet nykyisistä halleista eivät täytä 2020-luvun laatuvaatimuksia. Lajeja joudutaan harrastamaan monilla paikkakunnilla puutteellisissa olosuhteissa, ja huipputasonkin otteluita pelataan vielä koulujen jumppasaleissa.
”Sisäjoukkuepeleillä on yli 125 000 rekisteröityä harrastajaa ja ilman lisenssiä pelaavia harrastajia on moninkertainen määrä. Pelaajamäärät tulevat kasvamaan tulevaisuudessa entisestään erityisesti suurissa kaupungeissa ja myös kuntapäättäjät tunnistavat tämän. On erittäin tärkeää, että kunnat panostavat entistä enemmän sisäjoukkuepelien olosuhteisiin, jotta kunnallisista palloiluolosuhteista riippuvaiset urheiluseurat pystyvät liikuttamaan nuoria potentiaalinsa mukaisesti”, toteaa Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Myös kuntapäättäjät tunnistavat palloiluolosuhteiden heikon nykytilan. Osana selvitysprojektia toteutettuun kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 59 prosenttia on sitä mieltä, että heidän kuntaansa tarvitaan uusi palloiluhalli. Yli 100 000 asukkaan kuntien liikuntavaikuttajista peräti 73 prosenttia haluaa kuntaansa uuden, tämän päivän standardit täyttävän palloiluhallin.
Hallikonseptit ja lajiliittojen olosuhdeasiantuntijaryhmä tukevat palloiluhallihankkeiden suunnittelua
Palloiluhallihankkeet ovat kunnilta merkittäviä taloudellisia satsauksia. Huolellinen suunnittelutyö ja hallin käyttäjien kuuleminen on olennaisen tärkeää, jotta lopputuloksesta tulee laadukas ja kalliilta korjaustöiltä vältytään. Sisäjoukkuepelien lajiliitot ovat ryhtyneet historialliseen yhteistyöhön palloiluhalleja suunnittelevien kuntavaikuttajien tukemiseksi.
Lajiliitot ovat suunnitelleet yhteistyössä 2020-luvun vaatimukset täyttävät hallikonseptit harrastetason ja pääsarjatason palloiluhalleille. Hallikonseptit tuovat yksityiskohtaisesti ja selkeästi esiin eri sisäjoukkuepelien tarpeet sekä harraste- ja nuorisoliikuntaan että pääsarjatason ottelutapahtumiin tarkoitetuissa palloiluhalleissa.
Lajiliitot ovat myös perustaneet yhteisen olosuhdeasiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on tukea palloiluhallien rakennus- ja korjausprojekteja suunnittelevia kuntavaikuttajia ja paikallistasolla toimivia laji-ihmisiä.
Lajiliittojen näkemyksen mukaan jokaisessa Suomen kunnassa on oltava sisäjoukkuepelien harraste- ja nuorisoliikunnan edellytykset täyttävä halli ja kaikilla pääsarjatason joukkueiden paikkakunnilla pitäisi olla vähintään yksi pääsarjatason ottelutapahtumien vaatimukset täyttävä halli. Lisäksi Suomessa pitäisi olla 2-3 kansainväliset maaottelustandardit täyttävää palloiluhallia, joihin mahtuu 5000-6000 katsojaa.
Tutustu keskustelupaperiin tästä >
Lisätietoja:
Ari Tammivaara, toimitusjohtaja, Koripalloliitto, ari.tammivaara@basket.fi, 044-550 7707
Jari Kinnunen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Salibandyliitto, jari.kinnunen@salibandy.fi, 0400 529 000
Mikko Kaitanen, Senior Analyst, Aula Research, mikko.kaitanen@aularesearch.fi, 050 4122 752
Erityisesti junioripeleissä katsojilla on suuri merkitys nuorten pelaajien pelikokemukselle, itsetunnolle ja jopa urheiluharrastuksen jatkumiselle. Entiset huippupelaajat ja nykyiset korisvanhemmat muistuttavat, kuinka tärkeää on luoda kannustava ja kunnioittava ilmapiiri kentän laidalle ja osoittaa arvostusta niin vastustajaa, erotuomareita kuin toimitsijoita kohtaan.
Ensiapujoukkueen tavoitteena on, että noin 50 000 juniorijoukkuelaista on saanut ensiapukoulutuksen vuoden 2028 loppuun mennessä.
Forssan Alku on lauantaina 15.3. aamulla anonut ottelusiirtoa saman päivän naisten Korisliigan otteluun Vimpelin Veto–Forssan Alku. Kilpailujaos ei myöntänyt ottelusiirtoa, minkä jälkeen Forssan Alku ilmoitti luovuttavansa ottelun.
Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!
Joukkuepelit ovat julkaisseet yhteisen näkemyksen lapsuusvaiheen urheilusta joukkuepeleissä. Lasten harjoitus- ja kilpailutoimintaan esitetään merkittäviä muutoksia. Näkemyksen ytimessä ovat kehitysehdotukset harjoitus- ja pelitapahtumiin sekä yksilön huomioiva valmennus.
Huippu-urheilun instituutti KIHUn tutkimuskysely 15–19 -vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajasta 56 oli koripalloilijoita.
Koriskausi 2024–2025 saa arvoisensa kruunun, kun koko korisperhe kokoontuu Helsingissä lauantaina 17.5.2025. Tapahtuma tuo yhteen pelaajat, seuratoimijat, fanit ja alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii suomikorikselle.
Vuoden nuori seuratekijä -palkinto nostaa esiin nuorten tekemää seuratyötä. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa ja sen vastaanotti Tikkurila-Seuran Rianna Soppela. Palkinnon lahjoitti Tähtiseura-ohjelman pääyhteistyökumppani Cloetta.
Vantaan PuHu Juniorit -koripalloseura on saanut Suomen Paralympiakomitean ja Alkon yhdessä myöntämän, 1500 euron arvoisen Vuoden yhdenvertaisin seura -stipendin kategoriassa Yhdenvertaisuus valmennus- ja johtotehtävissä. Stipendi luovutettiin seuralle naisten I divisioonassa pelaavien Puhuttarien kotiottelun yhteydessä perjantaina 20.12. Vantaan Energia-Areenalla.
Suomen Koripalloliitto on hakenut vuoden 2029 miesten EM-kisojen järjestämisoikeutta. Uusi ponnistus olisi jatkoa suomikoriksen kotiarvokisaputkelle, jossa ovat ennen sitä tulossa ensi kesän miesten EM-kisat Tampereella ja vuoden 2027 naisten EM-kisat Espoossa.