30.1.2020 10:40 Sisäjoukkuepelien - futsalin, koripallon, käsipallon, lentopallon ja salibandyn - lajiliitot ovat julkistaneet lajien olosuhteiden nykytilaa sekä lajien yhteiskunnallista merkitystä käsittelevän keskustelupaperin opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.
Lajiliitot ovat yhteistyössä suunnitelleet valmiit konseptit harraste- ja nuorisoliikunnan sekä pääsarjatason palloiluhalleille. Konseptien tarkoituksena on toimia tukena hallihankkeita suunnitteleville kunnille. Konseptit julkaistaan 30.1.2020 ”Treeni- ja pelipaikat kuntoon” -keskustelupaperissa, jonka lajiliitot ovat toteuttaneet yhteistyössä tutkimusyritys Aula Researchin kanssa.
Suomessa on suuri pula laadukkaista palloiluhalleista niin harraste- kuin pääsarjatasolla. Palloiluhallien määrä on harrastajamäärien kehitykseen nähden liian pieni ja monet nykyisistä halleista eivät täytä 2020-luvun laatuvaatimuksia. Lajeja joudutaan harrastamaan monilla paikkakunnilla puutteellisissa olosuhteissa, ja huipputasonkin otteluita pelataan vielä koulujen jumppasaleissa.
”Sisäjoukkuepeleillä on yli 125 000 rekisteröityä harrastajaa ja ilman lisenssiä pelaavia harrastajia on moninkertainen määrä. Pelaajamäärät tulevat kasvamaan tulevaisuudessa entisestään erityisesti suurissa kaupungeissa ja myös kuntapäättäjät tunnistavat tämän. On erittäin tärkeää, että kunnat panostavat entistä enemmän sisäjoukkuepelien olosuhteisiin, jotta kunnallisista palloiluolosuhteista riippuvaiset urheiluseurat pystyvät liikuttamaan nuoria potentiaalinsa mukaisesti”, toteaa Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Myös kuntapäättäjät tunnistavat palloiluolosuhteiden heikon nykytilan. Osana selvitysprojektia toteutettuun kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä 59 prosenttia on sitä mieltä, että heidän kuntaansa tarvitaan uusi palloiluhalli. Yli 100 000 asukkaan kuntien liikuntavaikuttajista peräti 73 prosenttia haluaa kuntaansa uuden, tämän päivän standardit täyttävän palloiluhallin.
Hallikonseptit ja lajiliittojen olosuhdeasiantuntijaryhmä tukevat palloiluhallihankkeiden suunnittelua
Palloiluhallihankkeet ovat kunnilta merkittäviä taloudellisia satsauksia. Huolellinen suunnittelutyö ja hallin käyttäjien kuuleminen on olennaisen tärkeää, jotta lopputuloksesta tulee laadukas ja kalliilta korjaustöiltä vältytään. Sisäjoukkuepelien lajiliitot ovat ryhtyneet historialliseen yhteistyöhön palloiluhalleja suunnittelevien kuntavaikuttajien tukemiseksi.
Lajiliitot ovat suunnitelleet yhteistyössä 2020-luvun vaatimukset täyttävät hallikonseptit harrastetason ja pääsarjatason palloiluhalleille. Hallikonseptit tuovat yksityiskohtaisesti ja selkeästi esiin eri sisäjoukkuepelien tarpeet sekä harraste- ja nuorisoliikuntaan että pääsarjatason ottelutapahtumiin tarkoitetuissa palloiluhalleissa.
Lajiliitot ovat myös perustaneet yhteisen olosuhdeasiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on tukea palloiluhallien rakennus- ja korjausprojekteja suunnittelevia kuntavaikuttajia ja paikallistasolla toimivia laji-ihmisiä.
Lajiliittojen näkemyksen mukaan jokaisessa Suomen kunnassa on oltava sisäjoukkuepelien harraste- ja nuorisoliikunnan edellytykset täyttävä halli ja kaikilla pääsarjatason joukkueiden paikkakunnilla pitäisi olla vähintään yksi pääsarjatason ottelutapahtumien vaatimukset täyttävä halli. Lisäksi Suomessa pitäisi olla 2-3 kansainväliset maaottelustandardit täyttävää palloiluhallia, joihin mahtuu 5000-6000 katsojaa.
Tutustu keskustelupaperiin tästä >
Lisätietoja:
Ari Tammivaara, toimitusjohtaja, Koripalloliitto, ari.tammivaara@basket.fi, 044-550 7707
Jari Kinnunen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Salibandyliitto, jari.kinnunen@salibandy.fi, 0400 529 000
Mikko Kaitanen, Senior Analyst, Aula Research, mikko.kaitanen@aularesearch.fi, 050 4122 752
Koripalloliitolle on myönnetty Erasmus+ Sport -rahoitus hankkeelle, joka edistää yhdenvertaisuutta liikunnan ja urheilun keinoin.
Et ole yksin järjestää webinaarisarjan, joka on suunnattu seurojen ja liittojen työntekijöille ja käsittelee vanhempien osaa turvallisessa toimintaympäristössä.
Koripalloliitto viestii laajasti suomalaisen kilpa- ja harrastekoripallon tapahtumista, ihmisistä ja ilmiöistä.
Alunperin helmikuulle kaavaillut naisten ja miesten Suomen Cupin finaalit jäävät tällä kertaa pelaamatta. Suomen Cupin kehitystyö kuitenkin jatkuu ja tavoitteena on ottaa se taas seuraavina vuosina osaksi Koripalloliiton kilpailujärjestelmää.
19-vuotiaiden tyttöjen ja poikien SM-karsintojen sekä 16-vuotiaiden valtakunnallisen I divisioonan karsinnan lohkot on tehty rankingien mukaisesti ja lohkoille on arvottu järjestäjät. Samalla on vahvistettu 15-vuotiaiden Robert Petersen Cupin sekä 17-vuotiaiden valtakunnallisten I divisioonien pelaamistavat.
Vuoden päästä Tampereella pelattava miesten EuroBasket 2025 -alkulohko tuli jättiaskeleen lähemmäksi viimeisen puolentoista viikon aikana pelatun 18-vuotiaiden miesten EM-turnauksen aikana. Kisojen pääsihteerin Ari Tammivaaran mukaan tapahtumaorganisaation saama palaute ja yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa kuuluivat nuorten EM-kisojen täysonnistumisiin.
Suomalaisen koripallon nousujohde on noteerattu myös kansainvälisen koripalloliitto FIBA:n päämajassa, ja viime viikolla Suomessa nähtiinkin varsin korkea-arvoinen vieras: FIBA:n pääsihteeri Andreas Zagklis. Zagklis nautti Suomessa Susijengin Uusi-Seelanti -ottelusta ja vieraili pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urheassa.
Koripalloliiton kevätliittokokous järjestettiin 25.5. Kulttuurikasarmilla Helsingissä. Liittohallitukseen saatiin uusi jäsen, kun Susijengin entinen kapteeni Shawn Huff äänestettiin liittohallituksen jäseneksi.
Toukokuun 16. päivä 2024 tulee kuluneeksi 96 vuotta Robert "Petteri" Petersenin syntymästä. Amerikkalaissyntyisen valmentajan perintö elää suomalaisessa koripallossa vahvana, ja esimerkiksi 15-vuotiaiden SM-sarja on nimetty hänen mukaansa Robert Petersen Cupiksi.
Superlauantai tuo yhteen pelaajat ja fanit, erotuomarit ja seuratoimijat, huippusarjat ja junnut sekä alumnit – kaikki, joiden sydän sykkii korikselle. Varmista paikkasi heti - tätä yhteistä päivää et halua missata!