Suomen ”Mr. Koripallo” Pentti Salmi maisteli kisatunnelmaa nuorena erotuomarina jo 1952, jolloin päävalmentaja Pentti Mattila keräsi 14 pelaajan lauman Moskovassa järjestettyihin Euroopan mestaruuskisoihin. Salmi hymyilee muistellessaan tunnelmaa, kun Suomen pelaajat ryhmittyivät alkulämmittelyyn historiansa ensimmäiseen otteluun.
– Aika kovaan paikkaan joutuivat. Ottelu pelattiin ulkokentällä Dynamo Stadionin tiilimurskakentällä. Aika lailla jokaista Suomen ottelua seurasi 20 000 katsojaa, Salmi verestää.
Suomi voitti Moskovan kisojen viidestä ottelustaan yhden. Vaikka turnaus meni pitkälti opettelun merkeissä, tähti oli jo syttymässä: 175-senttinen Helsingin Tarmon kasvatti Hilkka Hakola voitti neljä vuotta myöhemmin Prahan EM-kisojen korikuningattaruuden 23,4 pisteellään ottelua kohden. Hakola heitti Prahan kisoissa Sveitsiä vastaan 41 pistettä, joka on naisten maajoukkueen yhden ottelun ennätys yhä tänä päivänä.
– Kyllähän Hilkka Hakola oli teknisesti ja lajitaidollisesti todella kova pelaaja. Hakolan ja sittemmin Lea Hakalan pistetehtailut EM-kisoista ovat jääneet ikuisiksi ajoiksi mieleen, jatkaa Salmi.
Naarassudet ovat kautta historiansa pelanneet EM-kisoissa viidesti: vuosina 1952, 1956, 1980, 1981 sekä 1987. Joukkueen kaikkien aikojen paras EM-kisasijoitus on vuosilta ’52 ja ’56, jolloin Suomi sijoittui yhdenneksitoista.
Tuttuun tapaansa Salmi katsoo historian lisäksi myös tulevaisuuteen. Parin viikon takainen juhannusottelu Suomen ja Latvian kesken teki ”Mr. Koripalloon” syvään vaikutuksen.
– Pakko se on myöntää, että Latvia-voitto on yksittäiset ottelut mukaan lukien eräs Suomen naisten maajoukkuehistorian kaikkien aikojen otteluista. Mielenkiintoista nähdä, miten karsinnat jatkuvat, Salmi jatkaa.
Hakala kattaa yli puolen maajoukkuehistorian
Suomalaisen naiskoriksen ylivoimainen kaikkien aikojen huippunimi on Lea Hakala, 52, jonka maaotteluhistoria on sanalla sanoen uskomaton: 251 ottelua, 4140 pistettä sekä kolmet aikuisten EM-kisat.
– Nauroin itsekseni, että jos naiset ovat pelanneet kautta aikojen 500 maaottelua, silloin olen ollut mukana niistä yli puolessa, hymyilee marraskuussa 1975 – vasta 15-vuotiaana! – naisten maaotteludebyyttinsä tehnyt Hakala.
Hakala muistelee hyvällä erityisesti 1980-lukua, jonka aikana Suomi selviytyi kolmasti EM-kisoihin: 1980, 1981 ja 1987.
– 1980-lukua hallitsi Neuvostoliitto, joka voitti EM-kultaa kaikissa järjestetyissä kisoissa. Heidän pelaajistaan erityisesti 212-senttinen Uljana Semjonova jäi mieleen, mutta koko joukkue oli kautta linjan taitava. Tshekkoslovakialla ja Jugoslavialla oli myös todella kovat joukkueet kaikissa kisoissa, Hakala veistelee.
– Tietysti kaikki EM-kisaedustukset ovat oman uran urheilullisia kohokohtia. Vuosina ’81 ja ’87 EM-lopputurnaukseen pääsi vain 12 joukkuetta, eli saavutus oli urheilullisesti todella kova.
Hakala sijoittui vuosina 1981 ja 1987 EM-lopputurnauksen pistepörssien kakkoseksi. Vuoden 1987 kisoissa Hakala takoi jopa 21,1 pistettä ottelua kohden.
Yksittäisistä otteluista Hakalan mieleen on jäänyt ikimuistoisesti Taiwanissa William Jones-turnauksessa pelattu maaottelu isäntäjoukkuetta vastaan.
– Olimme muutama sekunti ennen ottelun loppua pisteen verran tappiolla, ja tuomari vihelsi meille vapaaheitot. 12 000-päinen kotiyleisö ei vihellystä sulattanut, ja jouduimme odottamaan parikymmentä minuuttia pukukopin suojassa, että peli saatiin jatkumaan. Leena Vestala (nyk. Martin) keskittyi pitkään, upotti molemmat vaparit ja voitimme ottelun 72-73.
Hakalan mittavan ja ansiokkaan koripallouran osaselitys löytyy geeneistä: hänen äitinsä Eila (o.s.) Koiso-Kanttila oli mukana vuoden 1952 EM-kisajoukkueessa.
Paikka Ranskan kisakoneeseen yhä omissa käsissä
2000-luvulla Naarassusien ikimuistoisimmat ottelut tapahtuivat EM-jatkokarsinnoissa.
Syyskuussa 2007 Domingo Diazin valmentama Suomi tarvitsi kotikentällään Vantaan Energia Areenalla 17 pisteen voiton Sloveniasta säilyttääkseen paikkansa Euroopan A-divisioonassa. Hurmioitunut Suomi rynnisti Reetta Piiparin, Taru Tuukkasen ja Niina Laaksosen huippusuorituksilla 90–72 (46–37)-voittoon säilyttäen divisioonapaikan pienellä marginaalilla.
Tammikuussa 2009 Naarassusien komentajana toimi Tommi Koskinen, jonka urakka EM-jatkokarsinnoissa alkoi kahdella tappiolla. Suomi venyi kuitenkin huimaan 75–81 (39–43)-vierasvoittoon Bosnia & Hertsegovinasta ja varmisti jälleen A-divisioonapaikkansa kukistamalla seuraavissa otteluissaan Iso-Britannian, Romanian sekä uudelleen Bosnian.
Keskiviikkona Naarassudet pelaavat kuitenkin A-divisioonapaikan varmistamisen sijaan EM-kisapaikasta. EM-karsintalohko E:n kakkossijaa vahvoin ottein emännöivä Suomi kohtaa keskiviikon juhlamaaottelussaan Tikkurilan Valtti Areenalla Kreikan. Ennakkolipunmyynti on käynyt kuumana, ja myös miesten Susijengin pelaajat ovat saapumassa suurin joukoin Valtti Areenalle seuraamaan, kun Naarassudet pelaavat ensimmäisestä EM-kisapaikastaan 25 vuoteen!
Naisten EM-karsintaottelu Suomi-Kreikka pelataan keskiviikkona 4.7. Tikkurilan Valtti Areenalla klo 19:00 alkaen. Kaikki pääsyliput 10 € + toimitusmaksu (myös ovelta).
Naisten EM-karsintojen E-lohkon tilanne 4.7.2012
| # | Joukkue | Ott – voit – tapp | Korisuhde | Pisteet |
| 1. | Italia | 5 – 4 – 1 | 338 – 276 | 9 |
| 2. | Suomi | 5 – 3 – 2 | 378 – 309 | 8 |
| 2. | Latvia | 5 – 3 – 2 | 348 – 283 | 8 |
| 4. | Kreikka | 4 – 2 – 2 | 256 – 237 | 6 |
| 5. | Luxemburg | 5 – 0 – 5 | 257 – 472 | 0 |
Ranskan EM-kisoihin 2013 selviää lohkon kaksi parasta joukkuetta.
Lisätietoja: Suomen naisten maajoukkue
Lisätietoja: EM-karsintojen ottelut ja lipunmyynti