Erotuomaritoimintaa kehitetään tällä hetkellä pitkäjänteisesti, ja keskiössä on tuki ja erotuomarivalmennus, jolla varmistetaan jokaisen tuomarin kehittyminen omien tavoitteidensa mukaisesti.
Erotuomaritoiminnan valtakunnallisesta kehittämisestä vastaavat huippuerotuomarivalmentaja Johannes Sarekoski sekä huippuerotuomarikoordinaattori Johanna Tilli.
Viime vuosina olemme jatkaneet toiminnan kehittämistä ja toiminnan taustalle on rakennettu tukijärjestelmä, joka auttaa niin tuomareita, erotuomarivalmentajia kuin asiakaspalveluakin. Kokonaisuus on jaettu ryhmävalmentajien vastuualueisiin, mikä tekee erotuomarin kynnyksestä ottaa yhteyttä entistä matalamman.
– Viime vuosien kehitystyön ansiosta käytössämme on järjestelmä, joka tukee kaikkia toiminnassa mukana olevia. Kokonaisuus on jaettu ryhmävalmentajien vastuualueisiin, mikä helpottaa tuomareiden yhteydenottoa — koskipa se kehitysideoita tai mieltä painavia asioita peleistä tai kentän ulkopuolelta. Yhteydenpito on näin sujuvampaa, ja ryhmävalmentajat vastaavat omasta tiimistään. Näen tämän asiakaspalveluna erotuomareille sekä erotuomarien kenttätyön tukemisena, kuvailee Johannes Sarekoski.
Sarekosken monisäkeisen tehtävän yksi vastuualueista on olla keskusteluyhteydessä Korisliigan päävalmentajien suuntaan erotuomarointiin liittyvissä asioissa. Naisten liigassa vastaavaa tehtävää hoitaa Miltos Ioannidis.
Järjestelmän ja toimintamallin taustalla on ollut pitkäjänteinen pohdinta siitä, miten lajin parissa toimivia aktiiveja voitaisiin tukea ja heidän panoksensa nostaa paremmin esille.
– On hienoa, että olemmekaan saaneet rakennettua tällaisen mallin ja että siinä on mukana näin monta toimijaa. Meillä on kokeneita entisiä liigatason erotuomareita, jotka haluavat auttaa sekä ihmisiä että kehittää itse peliä — se on mahtava asia. Tärkein ajatus taustalla on se, että olemme viime vuosien ajan pohtineet, kuinka paljon meillä on ihmisiä auttamassa lajin ja tuomaroinnin kehittämisessä. Haluamme nostaa heidät esille, sillä he tekevät valtavasti työtä lajin hyväksi, Sarekoski jatkaa.
Henkinen valmennus ja matala kynnys virheiden käsittelyyn
Uusien tuomareiden kohdalla halutaan panostaa erityisesti rohkeuteen ja henkisen puolen vahvistamiseen. Monimutkaisten protokollien sijaan huomio kiinnitetään perusasioiden haltuunottoon.
– Rohkaisemalla varsinkin uusia tuomareita ottamaan selkeät virheet pois miettimättä tarkemmin jotain spesifisiä protokollia. Tavoitteena on asettaa erotuomarille joka kaudelle uusi matala steppi, mihin pitää pyrkiä. Etenkin henkisen puolen vahvistaminen on yksi meidän tärkeimmistä tehtävistämme, ryhmävalmentaja Ilkka Weijo sanoo.
Valtakunnallisten sarjojen erotuomarien nimeämisestä vastaavat nimetyt otteluasettelijat.
Kari Niemelä nimeää erotuomarit Korisliigan, miesten Suomen Cupin ja Miesten I divisioona A:n otteluihin sekä maaotteluihin. Jussi Saarijärvi vastaa puolestaan Naisten Korisliigan, naisten Suomen Cupin, Miesten I divisioona B:n sekä Naisten I divisioonan ottelunimeämisistä.
Yksilöllinen kehitysohjelma tuo tuloksia
Valtakunnallisen toiminnan tukena toimii myös laaja erotuomarivalmentajien verkosto. Erotuomarivalmentajat seuraavat otteluita, antavat palautetta ja auttavat erotuomareita kehittämään osaamistaan käytännön tilanteissa.
Valmentajien tehtävä on tärkeä erityisesti silloin, kun erotuomarit ottavat seuraavia askeleita urapolullaan ja siirtyvät vaativammille sarjatasoille. Rakentava palaute ja jatkuva oppiminen ovat keskeinen osa erotuomarikulttuuria. Erotuomarivalmentajien nimeämisestä vastaa Juha Martikainen.
Erotuomarivalmennuksessa ei tyydytä vain yksittäisiin palautteisiin, vaan toimintaa analysoidaan kokonaisvaltaisesti ja tuomarin henkilökohtainen polku huomioiden.
– Erotuomarivalmentajana tehtävä on hyvin monisäkeinen. Pyrin näkemään sen, mikä on oleellista. Yksi väärin mennyt vihellys ja siitä palautteen antaminen ei kehitä tuomaria, jos tilannetta ei pura palasiksi: Kuka vihelsi? Mikä oli oma asema? Näitkö tilanteen hyvin? Oliko se mekaniikan mukaisesti minulle kuuluva tilanne? Oliko valitun linjan mukainen? Näistä erotuomarivalmentaja pyrkii rakentamaan kokonaisuuden, joka tarjoaa tulevissa peleissä paremman mahdollisuuden peliä parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan päätöksentekoon, erotuomarivalmentaja Markku Karppinen avaa.
Kehittyminen tapahtuu hallituin, pienin askelin.
– Tuomareilla on oma yksilöllinen kehitysohjelma. Analysointi mikä kehitysohjelman mukaisesti meni hyvin. Muutama positiivinen nosto. Muutama kehityskohde. Kehitettävää sopivassa määrin. Pienin askelin kohti täydellisempää tuomaritoimintaa — yksittäiset tilanteet, niin hyvät kuin ottelulinjan poikkeavat päätökset, Karppinen tiivistää.
Korisliigassa alkaneella kaudella 28 erotuomaria
Alkaneella Korisliiga-kaudella nähdään neljä uutta erotuomaria, kun uusina kasvoina mukana ovat Teemu Hartikainen, Leo Sederholm, Ilari Uusitalo ja Konsta Viitasalo.
| Andersson Karolina |
| Anttonen Elias |
| Berbatovci Bashkim |
| Birznieks Berts |
| Haaja Joona |
| Hartikainen Teemu |
| Ioannidis Nikolaos |
| Jimenez Martin Alejandro |
| Jäämaa Lauri |
| Kaminen Juha-Matti |
| Kowalski Karol |
| Laurila Oskari |
| Little La Trice |
| Mikkola Ari |
| Murat Orgun |
| Mustapää Jukka |
| Penttilä Juha |
| Pitkänen Lauri |
| Rasi Tommi |
| Raute Oskari |
| Sederholm Leo |
| Tilli Jouni |
| Towa Arsene |
| Tuomaala Juho-Topias |
| Turunen Samu |
| Uusitalo Ilari |
| Viitasalo Konsta |
| Väkevä Valtteri |