Nuorisomaajoukkueiden kisaesityksissä ei ole moittimista. 40 EM-kisaottelusta suomalaisjoukkueet voittivat 26.
Jos kokonaisvoittosaldosta vähennetään epäonninen 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue, joka joutui samaan alkulohkoon kisojen finalistiparin kanssa ja menetti alemmassa jatkosarjassa parhaan korintekijänsä, voitto/tappio-suhde on huikea 24-8 (voittoprosentti 75 %).
Tästä huolimatta pääpalkinto – paikka A-divisioonassa – jäi viideltä joukkueelta saavuttamatta. Tämä antaa aihetta kritiikkiin ja tietyssä mielessä siihen on syytäkin. Tarkempi katsaus EM-kisojen kulkuun kertoo kuitenkin enemmän.
18-vuotiaiden tyttöjen lisäksi myös poikamaajoukkueilla oli epäonnea matkassaan. 20-vuotiaat miehet veivät pronssimitalit kisatapahtumassa, joka oli kahden selkeästi muita vahvemman joukkueen, Montenegron ja Ukrainan, temmellyskenttä. 18- ja 16-vuotiaat pojat hävisivät alkusarjoissaan vain yhden ottelun, mutta tulivat karsiutuneeksi ylemmästä jatkosarjasta korisuhde-erolla.
Voimme toki spekuloida, mikä olisi ollut 18- ja 16-vuotiaiden poikien loppusijoitus, jos he olisivat päätyneet pelaamaan tasoisiaan maitaan vasta kisojen ylempään jatkosarjaan. Voimme myös hämmästellä ”suomalaista epäonnea” loputtomiin ja ruokkia myytin olemassaoloa. Spekulaatioiden ja hämmästelyn sijaan voimme keskittää voimavaramme johonkin hyödyllisempään.
Nuorisomaajoukkueemme ovat jälleen kerran osoittaneet, että Suomi-koriksella on tulevaisuutta. Jo vilkaisu voittoprosenttiin kertoo sen. Töitä on kuitenkin tehtävä suunnattomasti niin yksilö-, seura-, kuin liittotasollakin, jotta spekulaatiot saavat pisteen ja ovet A-divisioonaan aukeavat. Suomen pikkuhukat ovat kypsiä yllätyksiin. Tänä kesänä parhaana osoituksena siitä olivat 16-vuotiaiden tyttöjen EM-kisat, joissa Suomi rynni sankarillisesti kahden alkusarjatappion jälkeen viiden ottelun voittoputkeen ja kisojen viidennelle sijalle.
(Kirjoittaja toimi nuorten maajoukkueiden kesätiedottajana)
Lue myös artikkeli ”Nuorisomaajoukkueiden tiimipelaajat palkittiin”.
Lisätietoja: /maajoukkueet/