Lehto kävi lokakuussa kuumana kuin hellankoukku. Pyrintö rymisteli kaikki seitsemän vastustajaansa kumoon Lehdon toimiessa joukkueensa dynamona 17,7 pisteen, 3,3 syötön ja 2,9 levypallon ottelukeskiarvoillaan.
Mikä merkittävintä, Lehto pelasi kuukauden parhaat ottelunsa nimenomaan Korisliigan top 5-joukkueita – KTP-Basketia, Tapiolan Honkaa ja Kataja Basketia vastaan. Lokakuu päättyi Lehdon osalta pommiin, kun takamies säkitti ratkaisevan korin jännitysottelussa varmistaen voiton KTP:sta.
– Onhan tämä hieno tunnustus paitsi henkilökohtaisella tasolla, myös koko joukkueellemme. Kyllähän meidän peli rullasi lokakuun aikana aika hienosti, Lehto hymyilee.
– Etenkin kun ottaa huomioon, että viime vuosina tämä kuukauden pelaajan palkinto on ollut aika ulkomaalaispelaajapainotteinen, niin kyllä tätä osaa arvostaa.
Edellinen Korisliigan kuukauden pelaajana palkittu suomalainen on Kataja Basketin Sami Lehtoranta, joka palkittiin joulukuussa 2011.
”Harjoittelun laatu on kohdallaan”
Pyrinnön lokakuun päättäneet ottelut Honkaa ja KTP:ta vastaan päättyivät Pyrinnön hyväksi vasta viime minuuteilla, kun taas kauden ensimmäisessä viidessä ottelussa manselaiset murjoivat vastustajansa maan rakoon keskimääräisellä 26,0 pisteen voittomarginaalilla.
Kun vielä marraskuukin alkoi tamperelaisittain 55 (!) pisteen vierasvoitolla aina vaikeassa Pohitullin Palloiluhallissa, kysymys Pyrinnön syysvireen taustasyistä on oikeutettu.
– Ehkä olemme päässeet vähän muita huippuporukoita aiemmin treenaamaan koko joukkueena ja pysyneet ehjänä, Lehto arvioi.
– Harjoittelemme yhdessä kakkosjoukkueemme kanssa, mikä tarkoittaa, että meillä on koko ajan treeneissä kolme viisikkoa käytössä. Harjoittelun laatu on kohdallaan ja treenisalin tapahtumat näkyvät kentällä.
Pelaajamateriaaliltaan Pyrintö kuului jo kauden ennakkokaavioissa Korisliigan viiden kärkeen, mutta kahdeksan ottelun voittoputki on jossain määrin yllättänyt myös punavalkopaidat.
– Jos mennään ”pessimisti ei pety”-linjalle, niin on ihan varma, että mustia hetkiä tulee meillekin ennen pitkää kauden aikana. Alkukauden voitot ovat kuitenkin ruokkineet koko porukan itseluottamusta ja nälkä kasvaa syödessä. Turha sitä on jarrua painaa, kun voittoja tulee.
Pantteriin vielä pitkä matka
Tampereen Pyrinnön nousu kotimaisen Korisliigan eliittiin alkoi vaivihkaa kevättalvella 2009, kun Damon Williams palasi KTP:sta analyytikkovelho Pieti Poikolan valmentamaan joukkueeseen ja tuloksena oli koko koripallokansan yllättänyt pronssimitali.
Keväinä 2010 ja 2011 Pyrintö juhli perättäisiä Suomen mestaruuksia kotiyleisönsä edessä ennen vuoden 2012 kirpaisevaa viidennen ottelun välierätappiotaan liiganousija Nilan Bisonsia vastaan.
Edellisenä kahtena keväänä liigan finaalit ovat olleet ”biisonilauman” temmellyskenttä, ja Pyrintö hakee nyt paluuta kultakantaan Poikolan palattua joukkueen vetovastuuseen sapattivapaan jälkeen.
– Sama tuttu analyyttinen ja tarkka Pieti sieltä on tullut takaisin, mutta ihan erilaisella latauksella ja energialla kuin kaksi kevättä sitten. Nyt Pietillä on lisäksi enemmän apuvalmentajia ympärillään, ja hän pystyy kanavoimaan energioitaan paljon monipuolisemmin kuin aiemmin, Lehto arvioi.
Bisonsin kahden vuoden menestyskulun seuraaminen vierestä on kasvattanut Pyrinnön motivaatiota ja näyttöhaluja. Missio kaudelle 2013/14 on tuttu: Pantterin palauttaminen Varsinais-Suomesta Näsi- ja Pyhäjärvien kupeeseen.
– Tässä vaiheessa kautta on vielä ihan turha puhua keväästä, mutta sanotaan niin, että kahdesti olen päässyt Pantteria nostelemaan elämäni aikana ja se on pirun makea tunne, Lehto veistelee.
– Kyllä mestaruuden voittamisessa on ihan tarpeeksi motivaatiotekijää koko kauden tarpeiksi – etenkin nyt, kun on parina vuonna jäänyt ilman.
Pyrintö jatkaa liigakauttaan perjantaina 8.11. kotiottelulla Kauhajoen Karhua vastaan. Nilan Bisonsin ja Pyrinnön kauden ensimmäinen kohtaaminen on vuorossa lauantaina 16.11. Loimaalla.
Lisätietoja: Antero Lehto