Ulkomaalaisten pelaajien vaihtuvuus on ollut erityisesti Korisliigassa kuluvalla kaudella suurta. Liitto katsoo vaihtuvuuden olevan haitallista, koska katsojien on vaikea samaistua muuttuviin joukkueisiin, joukkueiden yhteispeli ei ehdi kehittyä huippuunsa ja valmentajan toimenkuva painottuu joukkueen kehittämisestä opitun kertaamiseen ja uusien pelaajien sopeuttamiseen.
Liittohallituksen asettama työryhmä pohtii vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kuinka monta pelaajaa Korisliiga-joukkueella tulee olla rekisteröitynä ennen kauden alkua? Kuinka monta pelaajaa saa yhteensä olla rekisteröitynä kauden aikana? Lisäksi mietinnän alla on ulkomaalaispelaajien rekisteröintimaksujen korottaminen, seurasiirtojen takarajan aikaistaminen sekä pykälä, jonka mukaisesti uudelle ulkomaalaispelaajalle ei myönnetä pelilupaa, jos seuralla on maksamattomia sarjamaksuja tai ulkomaalaispelaajien rekisteröintimaksuja.
Nuorten pelaajien entistäkin vapaampaa liikkumista sarjatasolta toiselle tutkitaan myös työryhmän toimesta. Yhtenä keinona pohditaan seurasiirtojen karenssiajan supistamista nykyisestä 14 vuorokaudesta, jolla mahdollistettaisiin seuroille kotimaisen pelaajan tilapäinen lainaaminen ulkomailta tuotettavan sijasta.
Koripalloliitto poisti viime vuonna ulkomaalaispelaajia koskevat kiintiöt. Silloisista keskeisistä perusteluista yksikään ei ole muuttunut. Suomi kuuluu edelleen Euroopan unioniin, EU:ssa työvoima liikkuu vapaasti, EU:lla on sopimuksia, joiden perusteella työvoiman liikkumista koskevat määräykset koskevat yli 120 maan kansalaisia, ja vapaata liikkuvuutta sovelletaan myös urheiluun. Näin ollen ulkomaalaispelaajien rajoittaminen säännöillä on käytännössä mahdotonta, eikä liittohallitus ole ulkomaalaiskiintiöiden palauttamista harkitsemassa.
Korisliigasta itsenäinen yhdistys?
Miesten pääsarja Korisliiga on nykyisellään hallinnollisesti Koripalloliiton sisällä toimiva, päätäntävaltainen SM-yksikkö. Koripalloliitto on teettänyt selvityksen ja esityksen Korisliigan organisoinnista. Esityksessä ehdotetaan siirryttäväksi itsenäiseen Korisliiga-yhdistykseen. Perustettava yhdistys hallinnoisi Korisliigaa Koripalloliiton kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Esityksen jatkovalmistelua ovat puoltaneet niin SM-yksikön johtoryhmä kuin nyt Koripalloliiton hallituskin.
Uuden järjestelyn tuloksena Korisliigan pyörittämiseen saataisiin selkeämpi malli taloudellisesti ja hallinnollisesti. Se mahdollistaisi myös liiton keskittymisen muihin pääpainoalueisiin sekä Korisliigan itsenäisemmän kehittämisen.
Lopullista päätöstä Korisliigan itsenäistymisestä voidaan odottaa loppukeväästä 2007, jolloin Korisliiga-seurat käsittelevät asiaa.
Talous erityissyynissä
Koripalloliitto kertoi helmikuun lopulla, että alustavat tiedot ennakoivat vuoden 2006 tilinpäätökseen ennakoitua suurempaa tappiota. Tämän hetken tietojen mukaan Koripalloliitto on tekemässä viime vuodesta noin 360 000 euron alijäämäisen tuloksen.
Liittohallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin talouden tervehdyttämiseksi. Vuoteen 2007 liittyvää kulutarkkailua on tehostettu ja säästötoimenpiteitä käynnistetty. Vuoden 2006 osalta Koripalloliitto teettää selvityksen ulkopuolisen tahon ja nykyisen tilintarkastajan yhteistyönä. Tarkoituksena on selvittää, mistä alijäämä syntyi, miksei alijäämästä raportoitu ajoissa ja miten Koripalloliiton talousraportointia sekä -valvontaa tulisi kehittää.
Suomen Koripalloliiton aiempien vuosien ylijäämien ansiosta liitto ei ole vuoden 2006 tuloksesta huolimatta velkaantunut. Koripalloliiton talousarvio vuodelle 2007 on 3,5 miljoonaa euroa. Talousarvio tähtää nollatulokseen.
Lisätietoja: /koripalloliitto/