110 naisten maaottelun konkari ei kyennyt kesällä ja marraskuun maajoukkueikkunan aikaan osallistumaan naisten maajoukkueen toimintaan, mutta nyt 185-senttinen Korpivaara huokuu intoa päästä edustamaan jälleen Suomea maajoukkuetasolla.
– Aamulla leirille lähtiessä olo oli kuin pikkujunnuna korisleirille mennessä eli intoa täynnä. Olen kuullut pelkkää positiivista joukkueen fiiliksestä ja työmoraalista. Maajoukkue on aina ollut minulle kunnia-asia, Korpivaara kertoo.
Ensi lauantaina Suomen kohtaama Ruotsi on selkeä ennakkosuosikki, jonka rivistöstä löytyvät mm. WNBA-pelaajat Amanda Zahui sekä Farhiya Abdi. Korpivaaran mukaan Suomi tarvitsee nappisuorituksen voittaakseen länsinaapurinsa.
– Ruotsi on yksi Euroopan huippujoukkueista ja huippuyksilöitä jokaiselle pelipaikalle. Meillä on kuitenkin upea joukkue kasassa, ja koriksessahan voi tapahtua mitä tahansa, joten meillä on kaikki mahdollisuudet.
Suomen välietappi ennen Ruotsi-ottelua on Viro, jonka Suomi kohtaa keskiviikkona 17.2. Hyvinkäällä. Viro valmistautuu Suomen lailla omiin EM-karsintoihinsa, joissa joukkue kohtaa Ranskan ja Kroatian.
Tapiolasta New Jerseyyn, Honka-juniori Seton Hallissa
Ensiaskeleensa meritoituneella urallaan Yhdysvaltojen yliopistosarjassa sekä Espanjassa, Saksassa ja Ranskassa ammattilaisena pelannut Korpivaara otti Tapiolan Hongassa. 9-vuotiaana Honka-paidan ylleen ensimmäisen kerran pukeneen Korpivaaran mukaan kipinä ammattilaisuralle syttyi teini-iässä.
– Alkuun koris ei ollut niin totista ja harrastin muutakin. 14-15-vuotiaana alkoivat ensimmäiset junnumaajoukkuekutsut tulemaan, niin minulle alkoi hahmottumaan, että tässä lajissa voisi olla hyvä ja menestyä. Hongassa tehtiin jo siihen aikaan hyvää juniorityötä ja seura on aina auttanut eteenpäin.
Korpivaaran uran seuraava unelma eli pelaaminen Yhdysvaltojen yliopistosarjassa nousi tavoitteeksi lukioiässä. Ideana oli alusta lähtien saada kauppatieteiden opinnot suoritettua pelaamisen ohessa, minkä jälkeen tähtäin oli Euroopan ammattilaiskentillä. Osoitteeksi Yhdysvalloissa nousi maineikas Seton Hall, New Jersey.
– En ole katunut päivääkään sitä, että lähdin jenkkiyliopistoon. Yksi parhaimpia päätöksiä, mitä olen tehnyt. Sieltä sai kovuutta ja valmiutta lähteä ammattilaiskentille. Se on ehkä varmempi vaihtoehto, kun lähteä ulkomaille suoraan Suomesta.
– Olen mennyt urallani aina koris edellä ja keskittynyt siihen, mutta naiskoripalloilijoilla palkat eivät ole niin huimia, että niillä elää loppuelämää. Olen pyrkinyt myös pitämään huolen siitä, että mitä teen uran jälkeen.
Valmistuttuaan Seton Hallista Korpivaara haki kauppakorkeakouluun maisterilinjalle, jossa opiskelupaikan vastaanottamista hän siirsi, kunnes saapuisi takaisin Suomeen. Kesäisin Korpivaara on välillä kerryttänyt siviilipuolen työkokemusta.
”Ammattilaisuus vaatii töitä”
Ammattilaisuransa Korpivaara aloitti Espanjan Liga Femeninassa Gran Canarian riveissä. Loukkaantumisten runtelema debyyttikausi oli vaikea, mutta ensimmäisen kauden jälkeen uusi osoite löytyi myös Espanjasta, mutta sarjaportaan alempana. Espanjassa Korpivaara viihtyi yhteensä viisi kautta 2007-2012.
– Viihdyin Espanjassa mainiosti ja siitä tuli ehkä toinen kotimaa. Opin kielen, sain elinikäisiä kavereita ja sinne on kiva palata vieläkin. Sieltä sai perspektiiviä elämään ja oppi vähän rentoutta, Korpivaara hymyilee.
– Espanjassa pelasin myös ehkä parhaimman kauteni. Viimeisellä Espanjan kaudellani Ferrolissa voitin Espanjan kakkosliigan korikuninkuuden ja suoritusvarmuuteni oli tasainen ja korkealla.
– Sen jälkeen siirryin Saksaan vuodeksi ja lopulta ennen Suomeen paluuta Ranskaan. Saksaan oli vaivatonta sopeutua sillä kulttuuri vastaa pitkälti suomalaista, mutta Ranska tuotti alkuun haasteita. Lopulta sielläkin oppi kieltä ja pääsi hyvin sisälle maan tapoihin.
Nyt Korpivaara on palannut Suomeen, jossa hän viimeisteli opintonsa kauppakorkeakoulussa ja pelasi samalla pronssia Naisten Korisliigassa voittaneessa ToPossa kaudella 2014/2015. Kuluneella kaudella Korpivaara on siirtynyt siviilielämässä töihin ja palannut parketeilla kasvattajaseuraansa Tapiolan Honkaan.
– ToPossa oli kiva tasapaino opiskelujen ja pelaamisen välillä. Ammattilaisvuosien jälkeen kaipaa vähän muutakin elämään. Tämän kauden aikana olen aloittanut siivilityössä, jossa joutuu välillä tekemään pitkää päivää. Työn ja treenien yhdistäminen onkin tuottanut omat haasteensa, mutta samalla on todella hyvä, että työpäivien jälkeen saa stressin pois mielestä treenaamalla kovaa.
Ison roolin lisäksi Hongassa on viljalti potentiaalisia nuoria pelaajia, jotka pääsevät päivittäin näkemään Korpivaaran ammattimaista tekemistä sekä kuuntelemaan vinkkejä ammattilaispelaajan arjesta. Nuorille pelaajille Korpivaara painottaakin, että töitä ja uhrauksia on tehtävä.
– Jos haluaa ammattilaiseksi, niin se vaatii töitä. Pitää olla valmis uhraamaan elämän muita kiinnostuksen kohteita koripallon eteen. Mikään ei tule itsestään, joten pitää löytyä päivittäin aikaa treenaamiselle. Toiseksi pitää myös ymmärtää pitää tasapaino elämässä, oppia kuuntelemaan sekä kroppaa että pääkoppaa.
Lisätietoja: Heta Korpivaara