Suomi metsästi viidestä PM-turnauksesta neljä mitalisijaa, kun 16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien maajoukkueet valtasivat mestaruudet ja 18-vuotiaat tytöt sekä 20-vuotiaat miehet saavuttivat hopeaa.
16- ja 18-vuotiaiden PM-kisoja on pelattu nykyformaatissaan Ruotsin Solnassa vuodesta 2005. Maat kohtaavat turnauksen alkusarjassa toisensa kertaalleen, jonka jälkeen kamppaillaan mitalisijoista loppu- ja pronssiottelussa. Tämän vuoden kolme finaalisijaa on Suomen paras noteeraus.
– Finaalipaikka on Suomelle tällä hetkellä hyvä tavoite PM-kisaympäristössä. 16-vuotiaiden mestaruudet ovat osoitus paitsi lahjakkuudesta myös heidän kanssaan tehdystä työstä. Kyseiset ikäluokat ovat ensimmäisiä, jotka ovat käyneet läpi vuonna 2007 käynnistetyn All Star –pelaajakartoituksen sekä päässeet Talent-leiritykseen, selvittää Dettmann.
Viikon mittaisilla, Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemilla Talent-leireille keskitytään nuorten lupausten henkilökohtaisten taitojen ja ominaisuuksien vahvistamiseen.
Matkalla miesten ja naisten maajoukkueisiin
PM-kisoja seuratessaan Dettmann näki paljon elementtejä, jotka miellyttivät kansainvälisesti kokeneen konkarin silmää.
– 16-vuotiaiden tyttöjen puolustuspelaaminen ja 16-vuotiaiden poikien hyökkäyspelaaminen olivat ylivoimaisesti turnausten parasta, ikään nähden jopa erinomaisen kypsää. Molemmat joukkueet pystyivät myös pitämään yllä kansainvälisen pelin vaatiman intensiteetin, Dettmann arvioi.
Tulokset ovat nuorten maajoukkuetoiminnassa vain yksi välietappi matkalla kohti isompaa tavoitetta. Nuorten maajoukkueissa pyritään avittamaan kutakin pelaajaa saavuttamaan oma potentiaalinsa ja samalla koulia pelaajia miesten ja naisten maajoukkueisiin. Dettmannin harjaantunut katse poimi PM-kisoista useita nimiä tarkennettuun tutkaseurantaan.
– 20-vuotiaissa miehissä pelaa jo nyt muutama miesten maajoukkuetason talentti ja molemmissa 16-vuotiaiden maajoukkueissa tällaisia talentteja löytyy – merkittävästikin. 18-vuotiaat pojat hävisivät PM-kisoissa monta ottelua, mutta lohdullista on se, että aikuismaajoukkuepotentiaalia on jopa kourallisessa pelaajia, joka on yksittäiselle ikäluokalla poikkeuksellista, Dettmann näkee.
Vuonna 2005 tapahtuneen nuorten EM-kisojen pelitaparemontin jälkeen Suomi on laajentuvassa kilpailukentässä parantanut tasaisesti sijoitustaan kokonaisrankingissa ja jättämään kilpailijamaitaan enenevässä määrin taakseen. Nuorten EM-kisoihin osallistuvien maajoukkueiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 2005 lähes kymmenen prosenttia, kun Suomen rankingsijoitus on parantunut samanaikaisesti 17 prosenttiyksiköllä.
– Pelaajien ja pelaajasukupolvien kehitys on pitkäjänteistä työtä, mutta suunta on kiistämättä oikea, naurahtaa Dettmann luvut kuultuaan.
PM-kisoissa viilettäneen pelaajapotentiaalinkin kohdalla Dettmann painottaa pitkäjänteisyyden merkitystä.
– Seuraavat 2-3 vuotta ovat monen pelaajan koripallopotentiaalin saavuttamisen näkökulmasta ratkaisevia. Pelaajien päivittäisolosuhteista on luotava mahdollisimman optimaaliset. Tässä asiassa kouluympäristöllä on paljon tarjottavaa, Dettmann päättää salaperäisesti.
Lisätiedot: Suomen maajoukkueet