– Olihan tosiaan hyvä fiilis juosta kentälle neljän tuhannen ihmisen hurratessa, etenkin kun sai vielä pari onnistumista heti kärkeen, Lehto kertailee sunnuntaista Italian debyyttiään, jossa Varese kukisti Rooman jatkoajalla viidellä pisteellä.
Vaikka mm. Petteri Koponen, Teemu Rannikko ja Tuukka Kotti ovat viime vuosina tuoneet suomalaisosaamista Serie A:han, suomalaispelaajat ovat Italiassa yhä edelleen harvinainen näky.
Sitäkin suuremmalla innostuksella Varesen kotiyleisö otti vastaan hallitsevan Korisliigan MVP:n, joka päätti 12 peliminuutissaan kertaalleen pallonriistonsa jälkeisen ylivoimahyökkäyksen kahden pisteen koriin ja onnistui kertaalleen kaaren takaa.
– Peli alkoi jossain vaiheessa kääntymään Roomalle päin ja kyllä siinä näki, että kotiyleisön päät alkoivat putoilla, että taasko me hävitään tiukka matsi. Jatkoaikavoiton jälkeen ilmeet oli ihan erilaiset ja selkääntaputtelijoita riitti ihan minullekin asti, Lehto naurahtaa.
– Kivahan se oli päästä heti kättelyssä ottamaan tuntumaa ja vähän näyttämään, mitä itse osaa.
Vielä ”vanhana” ammattilaiseksi
Yhden ottelun otannalla Lehto voi kertoa, että tutut stereotypiat pitävät paikkansa: Serie A:ssa pelataan kovaa ja pelitempo on Euroopan huippuluokkaa.
– Nämä ovat kliseisiä juttuja, mutta pelaajat ovat Italiassa isompia ja voimakkaampia, ja erityisesti se näkyy tilannekovuudessa. Yksittäisissä tilanteissa saa käyttää paljon voimaa, mistä olen saanut esimakua esimerkiksi palloscreenin puolustuksessa.
Lehto on pelannut viime kausina sekä EuroChallengea että Baltian liigaa Pyrinnön punavalkopaidassa, mutta Italian kivikova pääliiga on luku sinänsä. Kesän 2014 kokemustaan Susijengin kanssa Lehto pitää avaintekijänä alkaneen kevään haasteiden kannalta.
– Tässä on paljon totuttelemista, etenkin koska tässä on vasta muutama treeni takana, koko liiga on ihan uusi tuttavuus ja joukkuesysteemikin on vielä hakusessa. Liigan kovuus ei onneksi tullut ihan puun takaa, kun Susijengin kanssa pääsin pelaamaan viime kesänä vielä näitäkin kovempia joukkueita vastaan.
Lehto on myös sikäli harvinaisessa asemassa, että toisin kuin useimmat suomalaiset ammattilaiskoripalloilijat, hän lähti ensimmäiselle ulkomaankomennukselleen kypsässä kolmenkymmenen vuoden iässä. Tilannetta Lehto pitää esimerkkinä siitä, kuinka määrätietoinen työ palkitaan.
– Jännäähän se on, että olen vanhempi kuin monet joukkuekaverini, jotka ovat pelanneet useitakin kausia Serie A:ssa, mutten ajattele sitä sen kummemmin. Mielestäni tämä on osoitus siitä, että vanhoillakin päivillä voi vielä kehittyä urheilijana, kun omistautuu asialle.
Tampere on koti
Lehto kertoo saaneensa tasaisesti uteluita ammattilaisseuroilta mestaruuskauden 2013/14 sekä Susijengi-debyyttikesänsä 2014 jälkeen. Monet orastavat sopimukset kuitenkin jäivät allekirjoittamatta, kunnes torstaina kaksi viikkoa sitten Varese ilmaisi halustaan saada tamperelaistakamies riveihinsä.
– Helmikuun viimeisenä torstai-iltapäivänä tuli ensimmäiset yhteydenotot, mutta ehdin vielä sopimuksen hyväksymisen jälkeen sanoa, että en usko olevani lähdössä ennen kuin pyörät ovat ilmassa Helsinki-Vantaalla. Neljä päivää myöhemmin olin matkalla Vareseen, pyörittelee Lehto päätään.
– Täytyy tietenkin tässä vaiheessa kiittää Teemua (Rannikko) siitä, että on saattanut minut vanhan seuransa tietoisuuteen. Tällaisia tilaisuuksia ei tule joka päivä.
Vaikka Lehto on nyt Varesessa, sydämeltään mies on edelleen täysin Pyrinnön miehiä. Mestaruuskevään 2010 aikana solmittu pelaajasopimus pitää Lehdon Pyrinnössä kauden 2016/17 loppuun saakka, mutta jo yhdenkin pelin kokemuksen perusteella miehen halu pelata ammattilaisena ulkomailla on vahva.
– Ilman muuta olen kiinnostunut pelaamaan jatkossakin Suomen ulkopuolella, mutta ihan turha mennä vielä asioiden edelle. Pyrintö on mulle koti ja siellä on hyvä olla. Katsotaan kaikki asiat ihan rauhassa sitten, jos sellainen tilanne tulee.
Lisätietoja: Antero Lehto