Tuominen on ehtinyt hallita miesten maajoukkueen voittotilaston kärkisijaa yksinoikeudella yli neljän vuosikymmenen ajan, kunnes Henrik Dettmannin johtama ”Susijengi” päätti viime viikon tiistaina kahdeksan ottelun EM-karsintaurakkansa kuudenteen voittoon.
Tuominen (päävalmentajana 1955–69) ja Dettmann (1992–97, 2004-) ovat nyt kumpikin yltäneet 107 maaotteluvoiton rajapyykkiin.
– Pitää onnitella ”poikaa” siitä, että hän on saanut minut kiinni. En todellakaan ole pahoillani vaikka menee pian ohikin – päinvastoin, lähettää Tuominen terveisensä Dettmannin suuntaan.
Suomen miesten maajoukkueen vuoden 1964 Tokion olympiakisoihin johdattanut ja vuoden 1967 Helsingin EM-kisoissa kuudennelle sijalle luotsannut Tuominen on tarkkaillut maajoukkueen viime vuosien nousujohdetta hyvillä mielin. Pitkäjänteinen työ näkyy nyt tuloksissa.
– Seuraan yhä kaikki maaottelut sekä tietenkin kotimaista Korisliigaa. Maajoukkueen otteluita arvioin tietenkin hieman eri tavalla tarkkaillen pelaajia, pelaamista ja päävalmentajaa erityisen tarkasti keskittyen otteluiden taktiseen puoleen, Tuominen kertoo.
– On ollut mielenkiintoista nähdä, miten peli ja pelaajat ovat kehittyneet. Maailma on mennyt eteenpäin niin, että humina käy.
”Lisää Dettmannin kaltaisia valmentajia”
Tuominen on seurannut silmä tarkkana Henrik Dettmannin valmentajauraa aina siitä lähtien, kun Dettmann otti parikymppisenä Helsingin NMKY:n SM-sarjajoukkueen komentoonsa. Susijengin komentaja saa täyden tunnustuksen kollegaltaan, joka pitää Dettmannia mallivalmentajan esimerkkinä muille lajeille.
– Olen seurannut Henkkaa virkani puolesta pitkäänkin, sillä toimin vuoteen 1992 asti Olympiakomitean valmennuspäällikkönä. Olen kantanut ja kannan suurta huolta suomalaisista valmentajista, Tuominen linjaa.
– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomi kaipaa enemmän Henrik Dettmannin kaltaisia valmentajia, joilla on palava intohimo lajiin. Henrik tekee mielettömän paljon taustatyötä, kehittää ja kouluttaa itseään ja vaatii pelaajilta samaa. Meillä on valmentajien keskuudessa liikaa virkamiestyyppejä, jotka eivät suhtaudu lajiin intohimoisesti. Toivottavasti monet ymmärtäisivät ottaa ”Henkasta” oppia.
Kun Susijengi saavutti vuoden takaisissa Liettuan EM-kisoissa yhdeksännen sijan, Tuominen seurasi tyytyväisenä joukkueen menoa. Valmentajalegendan mukaan nykymaajoukkueen rungolla on aineksia vieläkin kovempiin saavutuksiin.
– Joukkueella on sekä määrätyt vahvuudet että määrätyt puutteet. Jotta voisimme olla aivan Euroopan huipulla, meillä pitäisi olla pari, kolme 210–215-senttistä raatoa, jotka lisäksi osaisivat vähän pelatakin, Tuominen naurahtaa.
– Tällä hetkellä Henkka joutuu peluuttamaan tietynlaista taktiikkaa, koska Suomella on niin paljon pienempi joukkue kuin muilla. Kuitenkin joukkue pelaa samaan aikaan etenkin puolustuksessa maksimaalisella taktisella tasolla, ja sen tyyppistä peliä on mielettömän kiva katsoa. Tällä materiaalilla on mahdollista mennä todella pitkälle ja etenkin, jos jostain löytyy lisää pitkiä huippupelaajia.
Kouluyhteistyö elintärkeää
”Susijengin” terävien otteiden lisäksi Tuominen on ollut hyvillään suomalaisten palloilulajien menestyksestä päättyneenä kesänä. Olympiakomitean päävalmentajana yli 20 vuoden ajan toiminut Tuominen korostaa edelleen palloilulajien merkitystä maailmanlaajuisessa mittakaavassa.
– Kori-, jalka-, ja lentopallo ovat aktiivisilta harrastajamääriltään aivan ylivoimaisia maailmanlaajuisista lajeista. Niissä EM-kisoihin selviytyminen on huikea saavutus, kehaisee Tuominen Susijengin lisäksi miesten lentopallo- ja naisten jalkapallomaajoukkuetta.
– Olen äärimmäisen iloinen myös siitä, että media on ymmärtänyt palloilun merkityksen. Tänä kesänä korismaajoukkuehan oli suorastaan median lempilapsi. Aiemmin media ei ole mielestäni antanut näille karsinnoille ja kisoille vaadittavaa arvoa.
Huippuvalmentajalle ominaiseen tapaan Tuominen tarkkailee koripallon tulevaisuutta Suomessa laajasta perspektiivistä. Hän uskoo, että Koripalloliiton käynnistämä laaja yhteistyö koulujen kanssa lupaa hyviä tulevia vuosikymmeniä.
– Väitän, että ne lajit, jotka ymmärtävät koulujen merkityksen, tulevat olemaan suunnattoman vahvoilla. Olen äärimmäisen onnellinen ja ylpeä siitä, että Koripalloliitto on paneutunut viime vuosina tähän asiaan. Koripallolla on aina se etu puolellaan, että oppilaiden ei tarvitse lähteä koulujen tiloja kauemmas harrastamaan – kenttä on aina siellä, missä hekin.
Lue myös artikkeli: Henrik Dettmann: ”MM-kisat ja olympiakarsinnat ovat täysin mahdolliset”
Fakta: Suomen maajoukkuevalmentajien kaikkien aikojen voittotilasto
Valmentaja Ottelut Voitot Tappiot Voitto-% Kalevi Tuominen (1955-69) 196 107 89 54,6 Henrik Dettmann (1992-97, 2004-) 205 107 98 52,2 Robert Petersen (1969-72, 1973-82) 234 97 136 41,6 Eero Saarinen (1984-91) 92 41 51 44,6 Eino Ojanen (1951-52, 1953-55) 34 20 14 58,8
Lisätiedot: Suomen miesten maajoukkue