Tapiolan Honka on harrastajamäärältään Suomen suurin koripalloseura. Vaikka monet tuntevat Hongan nimenomaan seuran juniorisarjamenestyksen kautta, Numminen tahtoo painottaa, että seuran pääprioriteetti on saada lapset ja nuoret liikkumaan.
– Vaikka kilpailumenestys on yksi tavoitteistamme, haluamme ennen kaikkea, että saamme nuoret ja lapset liikkumaan sellaisissa olosuhteissa, missä on hyvä harrastaa. Urheilun avulla nuorista kasvaa vastuuntuntoisia kansalaisia, jotka oppivat tiimityöskentelyä joukkueurheilun parissa.
Sen lisäksi, että Hongan omat juniorit ovat tuoneet seuralle menestystä, junioreita hakeutuu muualtakin Hongan toimintaan B-juniori-iästä alkaen. Numminen uskoo, että kyse on Hongan vetovoimasta, joka on alkanut näkyä jo maanlaajuisesti.
– Meillä on mahdollisuus tarjota sekä tyttö- että poikajunioreille kanava paitsi huipputasolle, meillä on myös eri divisioonajoukkueita I divarista alasarjoihin ja ikämiesjoukkueisiin asti. Tarjoamme erinomaisen harjoitusympäristön ja ennen kaikkea polun, jota kukin pelaaja voi kulkea tavoitteidensa mukaan.
Honkahalli vetää pelaajia
Tapiolan Honka saavutti eräänlaisen ”erävoiton” myös alkuvuonna 2011, kun seuran junioreille omistettu Honkahalli valmistui Tapiolan Urheilupuistoon. Honkahallin suunnittelutoiminta alkoi jo viime vuosituhannen loppupuolella, joten Hongan juniorit nauttivat nyt pitkän projektin lopputuloksista.
– Tarkoituksemme oli aloittaa hallin rakennustyöt 5-6 vuotta sitten nykyisen Tapiolan urheiluhallin pohjoispuolelle, mutta siihen aikaan rakentaminen oli kalliimpaa ja rahan hinta epäedullinen. Kesällä 2009 rakennus- ja rahoituskustannukset olivat painuneet merkittävästi alaspäin ja teimme rakennuspäätöksen loppuvuodesta 2009, Numminen kertoo.
– Samaan aikaan päätimme, että vaihdamme hallin rakenteen teräsrunkoiseksi elementtirakennukseksi. Lisäksi päätimme, että hallista tulee pelkästään juniorien harjoitushalli, kun aiemmin tarkoituksena oli, että myös mies- ja naisjoukkueiden toiminta siirtyisi yhä enemmän Honkahalliin.
Honkahallin saama vastaanotto on ollut yksinomaan positiivinen. Lisäksi Numminen huomauttaa, että uusi halli on korostanut honkalaisten yhteisöllisyyttä.
– Aiempina vuosina Hongan eri joukkueet ovat harjoitelleet 30 eri paikassa ja tulleet kerran vuodessa yhteen päättäjäisten merkeissä. Hallin myötä olemme ”löytäneet toisemme”, niin pelaajat kuin valmentajat kuin vanhemmatkin ovat olleet todella tyytyväisiä. Voisi sanoa, että Honkahalli on täyttänyt kaikki odotukset.
Vaikka Espoon Hongan miesten joukkue ja Espoo Teamin naisten joukkue harjoittelevat edelleen Tapiolan urheiluhallilla, Nummisen mukaan tavoitteena on, että Tapiolan Hongan kanssa yhteistyössä toimivat edustusjoukkueetkin voisivat treenata tulevaisuudessa kerran viikolla uudessa hallissa.
– Pyrimme parempaan fanikulttuuriin sitä kautta, että juniorit näkisivät omien idolien harjoittelevan samassa hallissa. Olemme nähneet jo parin kuukauden aikana, miten esimerkiksi Tuomas Iisalo, Anselmi Vanjoki, Anni Mäkitalo, Laura Wilson ja muut ovat alkaneet viettää treeni- ja heittelyaikaa junnujen keskuudessa. Junnuille on todella tärkeää, että he pääsevät tekemisiin pääsarjapelaajien kanssa.
Lyhyen ja pitkän tähtäimen projektia
Kuten menestyneen seuran kuuluu, Tapiolan Honka kehittää toimintaansa jatkuvasti. Nummisen mukaan käynnissä on useita sekä lyhyen että pitkän tähtäimen projekteja.
– Jäsenmäärämme kasvaa Honkahallin myötä, joten tarvitsemme paljon valmentajia ja haluamme kehittää valmennustoimintaamme edelleen kouluttamalla. Valmentajakoulutus ja valmennuksen kehittäminen ovat lähiajan tärkeimpiä painopistealueitamme.
Kokonaisvaltaisen koripallokulttuurin kehittämiseksi myös Honkahallia on tarkoitus hyödyntää monipuolisemmin.
– Toivottavasti saamme järjestettyä Honkahallissa mahdollisimman paljon turnauksia eri ikäluokille, mutta tahdomme kehittää myös aikuisliikuntaa entisestään. Myös kouluyhteistyön kehittäminen on päätavoitteitamme. Tahdomme saada lapset kouluista ja päiväkodista mukaan liikunnan piiriin koriksen kautta.
Nummisella itsellään on takana vahva Honka-tausta: hän on saavuttanut vuonna 1962 syntyneiden ikäluokassa useita SM-mitaleita, kirkkaimpana A-poikien SM-kulta keväällä 1981, jonka lisäksi hän on pelannut 15 vuotta Hongan eri aikuisjoukkueissa. Numminen palasi Hongan toimintaan vuonna 2002 tyttärensä koripalloharrastuksen myötä ja on edelleen sillä tiellä.
– Nämä ovat olleet antoisia vuosia. Toivon mukaan saamme jatkaa yhteistyötä myös tulevaisuudella hyvällä menestyksellä ja kehittää Hongan toimintaa entisestään.
Lisätiedot: Tapiolan Hongan nettisivut