Dettmann näkee suomalaisessa huippukoripallossa paljon positiivista. Voitot kovasta Georgiasta ja Luxemburgista pakkoraossa, sekä hyvä taistelu Makedoniaa vastaan kertovat, että kehityskäyrä on noususuuntainen.
– Vanha totuus on se, että tärkeintä ei ole se missä ollaan, vaan se minne ollaan menossa, Dettmann painottaa.
– Viime syksystä poiketen Suomi pelasi tänä vuonna kaikki karsintaottelunsa hyvin.
”Suomi on potentiaaliltaan A-divisioonan keskitasoa”
Saksan vuonna 2002 MM-pronssille luotsannut Dettmann tietää, että Suomi on potentiaaliltaan samaa tasoa kuin Euroopan keskitason A-divisioonan joukkueet muun muassa Belgia, Viro, Portugali, Hollanti, Ruotsi ja Puola.
Suomen kohtaloksi koitui näissä karsinnoissa joutua ehdottomasti B-divisioonan kovimpaan lohkoon.
– Makedonian lisäksi myös Georgia ja Suomi olisivat ansainneet paikan vähintään jatkokarsinnoissa. Nykyinen järjestelmä on älyttömän raaka, painottaa Dettmann ja vinkkaa lohkonsa voittaneiden Tanskan ja Itävallan suuntaan.
– Olemme voittaneet Tanskan viimeisissä neljässä maaottelussa 3-1 ja koriero on yli sata pistettä eduksemme. Lisäksi universiadijoukkueemme kukisti Itävallan elokuussa Tampereella.
Dettmann ei halua sortua silti selityksiin. Tilanne oli tämä ja sen kanssa oli yksinkertaisesti elettävä. Sama pätee maajoukkueen runkopelaajan Jukka Matisen loukkaantumiseen. Se oli Suomen kannalta harmittava asia, mutta osa huippu-urheilun arkea.
Päävalmentaja Dettmannin oma usko suomalaisen koripallon tulevaisuuteen ei horju, kunhan asiat hoidetaan oikealla tavalla.
– Suomalaisen koripalloperheen on sitouduttava yhteisen tavoitteen taakse huippukoripalloa kehitettäessä. Minä olen vain pieni osa sitä palapeliä, mutta olen tarvittaessa valmis tuomaan omaa kokemustani tähän kokonaisuuteen, muotoilee Dettmann mahdollisen jatkopestinsä maajoukkueen peräsimessä.
”Möttölä ja Rannikko kansainvälistä luokkaa”
Henrik Dettmann näki maajoukkueen otteissa paljon hyvää. Erityisesti joukkueen runkopelaajat Hanno Möttölä ja Teemu Rannikko saavat päävalmentajalta varauksettomat kehut.
– Möttölä ja Rannikko osoittivat tänä syksynä olevansa kovan luokan kansainvälisiä pelaajia, eikä vain kansainvälisesti potentiaalisia pelaajia.
– Mutta se ei vielä riitä, että meillä on kaksi tällaista pelaajaa. Heitä löytyi Georgian joukkueesta neljä ja Makedoniastakin mielestäni kolme.
Uudet valtiot, kuten Georgia ja Makedonia ovat tehneet kovia ja nopeita ratkaisuja hankkimalla riveihinsä profiilipelaajia Yhdysvalloista. Jos ja kun vahvistusta on tarvittu jollekin pelipaikalle, niin passihakemus on ollut enää pelkkä muodollisuus.
Suomella olisi mahdollisuus tehdä kv. koripallosääntöjen puitteissa aivan samoin, mutta pitemmällä tähtäimellä tällainen ratkaisu ei ole järkevää.
– Suomalaiseen arpovamaailmaan se ei taida oikein istua, joten ainoa mahdollisuus on tuottaa itse uusia huippupelaajia. Tämä tarkoittaa sitä, että lahjakkuuksien on asetettava viimeistään lukioiästä lähtien koripallo elämänsä ykkösasiaksi.
– Huipulle päästään vain kovalla työllä. Jokaiseen harjoitukseen on mentävä sillä ajatuksella, että olen huomenna parempi koripalloilija kuin tänään. Päivittäin on jaksettava haastaa itsensä aina äärirajoille. Siitä kaikessa on kysymys, tähdentää Dettmann.
Muurinen ja Virtanen esiintyivät edukseen
Möttölän ja Rannikon lisäksi päävalmentaja poimii EM-karsintojen joukkueestaan esille Kimmo Muurisen ja Petri Virtasen nimet. Molemmat pelasivat hienosti suomalaisen koripallon tulevaisuuden kannalta tärkeät universiadit haastajamaajoukkueen riveissä Turkin Izmirissä ja hyvä vire jatkui edelleen A-maajoukkueessa.
Kaksikon tuoma terävä panos antoi ehkä ratkaisevan sysäyksen Suomen hienoon voittoon Georgiasta Helsingin jäähallissa.
– Muurisen ja Virtasen esitykset olivat todellakin positiivisia.
Neljän yliopistovuoden jälkeen Eurooppaan palannut ja ensi kauden Italian kakkosliigassa pelaava Tuukka Kotti ei sen sijaan saanut itsestään odotettuja tehoja irti.
– Tähti syntyy siitä, että hän pelaa jatkuvasti ottelusta toiseen omalla tasollaan, muotoilee Dettmann, jota ei Yhdysvaltojen yliopistosarjojen ylle luotu sädekehä ole sokaissut.
– Möttölä on niitä harvoja yliopistoissa pelanneita kavereita, joka on kehittynyt urallaan jatkuvasti. Hänkin on hioutunut tähtipelaajaksi vasta kahden viimeisen Euroopassa pelatun kauden myötä.
Eurooppalainen koripallo kehittyy nykyään niin nopeasti, että neljä vuotta on Dettmannin mielestä aivan liian pitkä aika olla poissa täältä.
– Kehitys pysähtyy yliopistosarjoissa usein jo toisella kaudella. Pitää muistaa, että kyseessä on alle 22-vuotiaiden koulupoikien, eikä siis miesten sarja. Lisäksi virallinen pelikausi on ainoastaan 2,5 kuukauden mittainen. Se, että yliopistosarjoissa opitaan esimerkiksi puolustamaan, on usein pelkkä myytti, sanoo Henrik Dettmann.
Lisätietoja: /maajoukkueet/miesten_maajoukkue/