Suomi on aktiivisesti ajanut uudistusta, joka lisää naisten merkityksellisten maaotteluiden määrää.
– Tunnistimme vanhan järjestelmän puutteet jo kauan sitten. Se on vahingoittanut erityisesti keskitason eurooppalaisia maita ja siksi ollut meille erittäin tärkeä asia. Ottaen huomioon tämänhetkisen koripallokalenterin, nyt tehty uudistus on paras lopputulos, jonka tällä hetkellä voi saavuttaa. Ideaalitilanteessa olisimme halunneet vieläkin enemmän pelejä, Koripalloliiton valmennuksen johtaja Henrik Dettmann sanoo.
Kansainväliseen naisten koripallokalenteriin vaikuttavat erityisesti Pohjois-Amerikan ammattilaissarja WNBA ja yliopistosarja NCAA.
– WNBA-kauden väistely tulee olemaan tulevaisuudessa entistä vaikeampaa, kun sarja laajenee ja kausi pitenee. Suomen joukkueeseen vaikuttaa eniten NCAA, sillä meillä on siellä iso määrä pelaajia. Onneksi nykyään ymmärretään jo paremmin, että NCAA-kauden aikana voi tulla pelaamaan maaotteluita – esimerkiksi Utahin yliopistossa pelannut Mikael Jantunen oli merkittävässä roolissa, kun Susijengi varmisti paikan 2022 EM-kisoihin.
Enemmän pelejä kaikille joukkueille
FIBA:n uusi järjestelmä jakaa naisten EM-karsinnat kahteen vaiheeseen: ensimmäiseen ja toiseen karsintakierrokseen. Ensimmäinen vaihe pelataan kahdessa ikkunassa, marraskuussa heti edellisten EM-kisojen jälkeen sekä helmikuussa, joka ajoittuu rinnakkain olympia- ja MM-karsintojen kanssa. Olympia- ja MM-karsintoihin osallistuvat joukkueet pääsevät suoraan toiselle kierrokselle, jossa 24 joukkuetta pelaa neljän joukkueen lohkoissa kahdessa ikkunassa. Lohkojen kaksi parasta etenee EM-lopputurnaukseen.
Keskeinen parannus on se, että jokainen joukkue pelaa kuusi merkityksellistä ottelua, jotka tarjoavat kilpailullista haastetta ja kehitysmahdollisuuksia erityisesti niille maille, jotka eivät vielä yllä EM-lopputurnaukseen.
– Tämä uudistus on tärkeä askel koko eurooppalaisen naiskoripallon kehittämisessä; erityisesti niille maille, jotka ovat rakentamassa kilpailukykyään tuleviin arvokisoihin. Enemmän laadukkaita kansainvälisiä pelejä tarkoittaa enemmän kokemusta ja parempia mahdollisuuksia kehittyä. Se näkyy tulevaisuudessa myös pelaajien kansainvälisessä menestyksessä, Dettmann toteaa.
Susiladies valmistautuu EM-kotikisoihin 2027
Ensimmäiset uudistuksen mukaiset ottelut pelataan marraskuussa 2025, jolloin karsitaan paikasta vuoden 2027 EM-kisoihin. Emäntämaana Suomi saa automaattisen paikan lopputurnaukseen ja pelaa karsinnoissa samassa lohkossa muiden kisaemäntien kanssa.
Vuoden 2027 EM-kisat ovat historiallinen virstanpylväs suomalaiselle naiskoripallolle ja osa Suomen ainutlaatuista arvokisaputkea. Susiladies pääsee pelaamaan oman alkulohkonsa Espoossa Metro Areenan kotiyleisön tuella. EM-kisojen järjestelyoikeus Suomeen ja Liettuaan varmistui vuosi sitten, ja viime viikolla kisaemäntien joukkoon liittyivät Ruotsi ja Belgia.