– Teemu Rannikko on Euroopan parhaita pelaajia, eikä hänen kenkiinsä astuminen ollut millään tavoin helppo tehtävä. Minulle ei ole vielä hirveästi matseja kovia Euroopan maita vastaan siunaantunut ja jokainen peli on ollut mahdollisuus oppia, kertoo 20 pistettä Unkari-ottelussa heittänyt Koponen.
Vuotta aiemmin Rannikon, Koposen ja Petri Virtasen takakenttä teki selvää jälkeä Euroopan B-divisoonassa. Koposen mukaan Rannikon loukkaantuminen vaikutti koko joukkueen suoritusvarmuuteen.
– Modernissa koripallossa kentälle tarvitaan oikeastaan koko pelin ajaksi kaksi pelintekoon kykenevää takamiestä. Jouduimme pelaamaan kesän siten, että kentällä oli pitkälti vain yksi pointti. Pelinrakentaminen vaatii paljon energiaa ja energiatason laskiessa huomasin, että pallolla oli taipumus liimaantua omiin käsiin liian pitkiksi ajoiksi. Silloin hyökkäyskin seisoo, eikä luontaisia paikkoja synny.
Kesän 2009 jatkokarsinnoissa Suomella ei ole varaa epäonnistumisiin, jos joukkue mielii paikkaa Puolan EM-kisoissa. Karsintojen kahdeksasta joukkueesta vain yksi pääsee kisoihin asti. Koponen kuitenkin uskoo, että terveen Rannikon kanssa Suomen mahdollisuudet edetä Puolaan asti ovat hyvät.
– Teemu on pelannut monta vuotta ulkomailla ja tietää tarkasti, mitä pelinrakentajan täytyy tehdä auttaakseen joukkuettaan. Meillä on koossa nuori ja nälkäinen porukka. Uskon, että pystymme tekemään tästä joukkueesta entistäkin paremman pelaamalla Teemun kanssa samalla takakentällä.
Koponen rekisteröi keskiarvoikseen EM-karsinnoissa 12,8 pistettä, 2,9 syöttöä ja 2,5 levypalloa ottelua kohden. Vapaaheittoviivalla (84,4 %) Koponen kuului joukkueensa tarkimpiin, mutta kolmen pisteen viivan takaa (26,5 %) sihti ei ollut aivan kohdallaan. Karsintoihin mahtui Koposen mukaan niin henkilökohtaisia huippuhetkiä kuin aallonpohjiakin.
– Jotkut pelit menivät hyvin ja joissakin ei kulkenut ollenkaan. En ollut välttämättä ihan valmis ottamaan näin paljon vastuuta, mutta juuri tällaisia matseja pelaamalla oppii. Ensi kesänä pääse taas treeneissä terveen Teemun oppiin poimimaan niitä pikkuasioita, jotka tekevät minusta vielä paremman pelinrakentajan.
Rannikon ohessa Koponen muisti kiittää 100. miesten maaotteluunsa uraansa päättynyttä Hanno Möttölää kuluneista vuosista Suomi-paidassa. Koposen mukaan joukkueen taisteluasenne henkilöityi 32-vuotiaaseen Möttölään.
– Hanno oli elintärkeä sekä kentällä että sen ulkopuolella. Hän jaksoi pysyä luottavaisena ja tsempata karsintojen alussa, kun muut hakivat vielä omaa rytmiään. Hanno teki paljon uhrauksia joukkueen eteen. Hän on hieno pelaaja ja hieno ihminen.
Lue myös seuraavat artikkelit
Lisätietoja: /maajoukkueet/miesten_maajoukkue/