Perinteikkään KTP:n kasvatti ja valmentajalegenda Risto Piiparin tytär Reetta puki ensimmäisen kerran naisten maajoukkuepaidan ylleen 22. heinäkuuta 2000 Viroa vastaan. Suomi voitti Mäkelänrinteessä pelatun ottelun 69-67 (30-26) Piiparin viimeistellessä voittajille kuusi pistettä.
– Tuukkasen Taru oli jo silloin aloitusviisikossa ja Lea Hakala taisi pelata viimeisiä naisten maaotteluitaan, Piipari muistelee.
– Sen muistan, että ekoina maajoukkuevuosina Auli Nyman oli tukeni ja turvani. Tunsimme entuudestaan, koska isäni oli ollut iät ja ajat maajoukkueen valmentaja, ja teimme sopimuksen, että pelaamme joskus ainakin naisten SM-sarjassa samassa joukkueessa.
Maaotteludebyyttinsä aikoihin Piipari oli ehtinyt jo pelata yhden kauden yliopistokoripalloa USA:n NCAA-liigan Xavierissa Taru Tuukkasen joukkuetoverina. Takamiehen murtautuminen aina maajoukkueen aloitusviisikkoon asti oli nopeaa, ja lähes koko viime vuosikymmenen ajan maajoukkueen tehopelaajina loistivat ilta toisensa jälkeen Tuukkanen ja Piipari. Vaikka tutkaparin molemmat osapuolet ovat jo ehtineet ylittää 30 ikävuoden rajapyykin, tahti pysyy lujana.
– Kai se on jo selkärangassa. Me ollaan pelattu Tarun kanssa yhdessä NCAA:ta, Espanjan liigaa ja maajoukkuepelejä, joten kai tässä vaiheessa jo tietää aika hyvin, mitä toinen siellä kentällä tekee. Lisäksi Taru on niin hyvä pelaaja, että hänen korinteko- ja syöttötaitoonsa voi aina luottaa.
Viimeiset kaksi kautta naisten SM-sarjaa Lappeenrannan Catzissa pelannut ja keväällä 2010 SM-kultaa juhlinut Piipari on edustanut Catzin lisäksi uransa aikana Xavieria (NCAA), Zaragozaa (Espanja), Extrugasaa (Espanja), CB Islas Canariasia (Espanja) ja Kotkan Peli-Karhuja, jonka lisäksi hän kävi toukokuussa 2003 näyttämässä taitojaan WNBA-joukkue Washington Mysticsin leirillä.
– Hirveän nopeasti kaikki nämä vuodet ovat menneet, ei voi muuta sanoa, hymyilee Piipari.
Muistoja Novi Sadista
Piiparin kymmenvuotiselle maajoukkueuralle mahtuu monta ikimuistoista hetkeä.
– Äkkiä tulisi mieleen syyskuun 2004 EM-karsinnat, kun olimme puoliajalla kymmenen pinnan tappioasemassa Serbia & Montenegroa vastaan Novi Sadissa, mutta voitettiin matsi lopulta. Toinen mikä palaa aina mieleen on se, kun syyskuussa 2007 noustiin viimeisellä jaksolla 16 pinnan takaa voittoon Slovakiasta Vantaalla ja varmistettiin paikka A-divisioonassa, Piipari muistelee.
– Tammikuun 2009 putoamiskarsinnat olivat myös oma juttunsa. Päällimmäisinä muistuu mieleen se, että me hävittiin ekat kaksi peliä ja oltiin pakkovoiton edessä vierasmatsissa Worcesterissa. Meidän lento peruuntui ja kaikkea muutakin sattui, mutta silti me voitettiin Iso-Britannia juuri sillä viidellä pisteellä, mikä oli tavoite.
Piipari piti viime kesän sapattia maajoukkuetoiminnasta, mutta on nyt palannut EM-kisapaikan jahtiin täydellä sykkeellä. Naisten maajoukkue on kukistanut ensimmäisissä maaotteluissaan Tanskan ja Portugalin, ja kohtaa ensi viikonloppuna Liettuassa Liettuan, Ukrainan ja Valko-Venäjän. Piipari uskoo ja toivoo, että hänen parhaat maajoukkuekokemuksensa ovat vielä edessä päin.
– Maajoukkueessa oli muutaman vuoden sellainen tilanne, että saimme juuri ja juuri 12 pelaajaa kasaan, mutta nyt meillä on käytössä laaja rotaatio ja olemme onnistuneet isolla rintamalla. EM-karsinnat ovat sitten ihan oma maailmansa, mutta meillä on nyt oikeasti sellainen tilanne, että voimme voittaa kenet tahansa, takamieskonkari miettii.
– Ja tietenkin jos EM-kisoihin pääsisi, eiköhän se olisi heittämällä paras koripallomuisto siihen asti.
Lisätiedot: Naisten maajoukkue