Koripalloliitto toteutti osana omaa nuorten kilpailutoiminnan kehittämistyötä palautekyselyn, joka oli suunnattu valtakunnallisiin sarjoihin osallistuneiden joukkueiden valmentajille ja joukkueenjohtajille sekä nuorisokoripalloseurojen valmennus- ja junioripäälliköille. Kysely toteutettiin Koris.net-sivustolla huhtikuun alkupuoliskolla. Vastauksia kyselyyn saatiin 67 kappaletta. Sarjatoimintaan näytetään yleisesti ottaen oltavan melko tyytyväisiä. Kyselystä nousi kuitenkin esiin myös selkeitä kehittämiskohteita.
Ottelumäärää nostetaan jo ensi kaudeksi
Palautekyselyssä nuorten sarjojen keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi SM-sarjojen ottelumäärän nostaminen. Nykyistä ottelumäärää pidettiin varsin yleisesti liian pienenä. Tätä mieltä oli mm. melkein 90 prosenttia kyselyyn vastanneista valmentajista. Nykyisen ottelumäärän keskeisenä tavoitteena on ollut pelaajien kokonaisrasituksen pitäminen kohtuullisena. Saadun palautteen pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että tämän tavoitteen toteuttamiseksi on menty jo liian pieneen ottelumäärään.
Koripalloliiton koulutus- ja nuorisoyksikkö teki saadusta palautteesta omat johtopäätöksensä ja päätti aiemmasta päätöksestään poiketen nostaa nuorten SM-sarjojen ottelumäärää jo ensi kaudeksi. Tämä toteutetaan pelaamalla välisarjat kaksinkertaisina sarjoina. Tämä ratkaisu nostaa joukkueiden ottelumäärää 4-5 ottelulla. Tulevalla kaudella joukkueet pelaavat A- ja B-junioreiden SM-sarjan alku- ja välisarjassa näin yhteensä 15-17 ottelua. Ottelumäärän nosto aiheuttaa luonnollisesti muutoksia myös aiemmin julkaistuun aikatauluun. Uusi aikataulu tullaan julkaisemaan toukokuun aikana.
Myöskään nykyinen pudotuspelijärjestelmä ei saa osakseen varauksetonta hyväksyntää. Vain neljännes vastaajista pitää sitä vanhaa pudotuspelijärjestelmää parempana. Pudotuspelijärjestelmän kehittämistä onkin syytä miettiä, kun Koripalloliitto jatkossa kehittää nuorten valtakunnallisia sarjoja.
Valtakunnalliset divarit osoittautuneet tarpeellisiksi
Valtakunnalliset I-divisioonat ovat sen sijaan osoittautuneet hyviksi ja tarpeellisiksi sarjoiksi. Peräti 70 prosenttia vastaajista pitää niitä melko tai erittäin tärkeinä. Erityisen tarpeellisena niitä pitävät neljän pienimmän alueen seurat. Myös I-divisioonien turnausmuotoisuus on saanut hyvän vastaanoton ja SM-sarjojenkin turnausmuotoisuutta on jatkossa syytä harkita.
Koripalloliitto haluaa jatkossa nostaa entisestään valtakunnallisten I-divisioonien arvostusta. Ensi kaudella I-divisioonissa otetaankin käyttöön SM-sarjoista tuttu Final Four –lopputurnaus sekä kolmelle parhaalle joukkueelle jaettavat mitalit.
Tilastopalvelu petti pahasti
Koripalloliitto otti nuorten SM-sarjoissa tällä kaudella käyttöön ns. täydellisen tilastoinnin. Samassa yhteydessä liitto teki kunnianhimoisen tavoitteen tilastojen nopeasta päivittämisestä Koris.netin tulospalveluun. Tehty palautekysely vahvisti kuitenkin sen mikä jo tiedettiin: tilastopalvelun hoitamisessa epäonnistuttiin pahasti. Tyytymättömyyttä oli omiaan lisäämään se, että liitto sortui vielä kauden aikana tilastopalvelun suhteen lupauksiin, joita se ei pystynyt pitämään. Ensi kaudella samanlaiseen epäonnistumiseen ei liitolla enää ole varaa, vaan myös tilastopalvelu on tavalla tai toisella saatava kuntoon.
Täydellinen tilastointi ja myös koneelliseen tilastointi saivat kaikesta huolimatta varsin hyvän vastaanoton. Ensi kaudella nuorten SM-sarjoissa onkin käytössä pakollinen koneellinen tilastointi.
Ikäluokkajakoon ollaan tyytyväisiä
Palautekyselyssä kysyttiin tyytyväisyyttä myös nykyistä ikäluokkajakoa kohtaan. Aikanaan tunteita kuohuttanut ikäluokkamuutos on kyselyn valossa saanut erinomaisen vastaanoton ja lähes 80 prosenttia vastaajista piti tehtyä ikäluokkamuutosta hyvänä. Ikäluokkajaon tarkistamiseen ei kyselyn valossa näyttäisikään olevan minkäänlaista tarvetta.
Kyselyn tulokset ja yhteenveto ovat nähtävillä alla olevien linkkien takaa: