Miesten Divari B täydennetään 14 joukkueen sarjaksi ranking-järjestyksen mukaisesti. Divari B:n runkosarja pelataan kaksinkertaisena sarjana niin, että jokainen joukkue pelaa 26 ottelua.
Divari B:n pudotuspelit pelataan päättyneestä kaudesta tutulla mallilla niin, että runkosarjan 1.-4. sijoittuneet etenevät välieriin, joiden voittajat nousevat Divari A:han. Niin välierät kuin finaalitkin pelataan paras viidestä -järjestelmällä. Finaalissa ratkotaan nousijoiden kesken Divari B:n mestaruus.
Divari B:n runkosarjan viimeinen putoaa alueelliseen II divisioonaan, kun taas I-divisioonan karsintojen voittaja nousee Divari B:hen. Lisäksi yksi paikka myönnetään villi kortti -menettelyllä.
Miesten Divari A pelataan puolestaan ensi kaudella kymmenen joukkueen kolminkertaisena sarjana (27 ottelua/joukkue).
Divari A:n pudotuspelit pelataan päättyneestä kaudesta tutulla mallilla niin, että runkosarjan 1.-4. sijoittuneet etenevät välieriin, joiden voittajat jatkavat Divari A:n finaaliin. Finaalin voittajalle on tiedossa paikka Korisliigassa kaudeksi 2017/18.
Divari A:n välierät ja finaalit pelataan paras viidestä -mallilla.
Korisliigojen pelitavat pysyvät ennallaan
Miesten Korisliiga pelataan kaudella 2016/17 kymmenen joukkueen nelinkertaisena sarjana, ja tuttuun tapaan runkosarjan kahdeksan parasta jatkavat puolivälierävaiheeseen.
Ennen pudotuspelien jokaista vaihetta asetetaan joukkueet järjestykseen runkosarjasijoituksen mukaisesti, ja parhaiten runkosarjassa sijoittunut kohtaa aina huonoiten runkosarjassa sijoittuneen.
Puolivälierät pelataan ensi keväänäkin paras viidestä -mallilla, kun taas välierät ja finaalit jatkuvat paras seitsemästä -mallilla. Pronssit ratkotaan yhdessä ottelussa.
Korisliigan runkosarjan viimeiseksi sijoittunut pelaa paras kolmesta -mallin karsintaottelut miesten Divari A:n finaalien hävinnyttä joukkuetta vastaan. Ottelusarjan voittaja pelaa Korisliigassa kaudella 2017/18.
Naisten Korisliiga pelataan kaudella 2016/17 kymmenen joukkueen kolminkertaisena sarjana (27 ottelua/joukkue). Pudotuspeleihin jatkavat runkosarjan kuusi parasta joukkuetta, joista 1. ja 2. etenevät suoraan välieriin.
Runkosarjan 3.-6. ja 4.-5. sijoittuneet pelaavat paras viidestä -mallin puolivälieräsarjan, joiden voittajat kohtaavat välierissä runkosarjan 1. ja 2. sijoittuneet. Välierät pelataan myös paras viidestä -mallilla.
Välierien voittajat iskevät yhteen Naisten Korisliigan finaaleissa ja kultamitalien kohtalo ratkeaa paras viidestä -mallilla. Välierissä hävinneet joukkueet pelaavat yhden pronssiottelun.
Naisten Korisliigan runkosarjan viimeiseksi jäänyt joukkue putoaa I Divisioonaan.
Naisten Divarissa tuttu malli
Naisten I Divisioona pelataan myös pelikaudella 2016/17 kymmenen joukkueen kaksinkertaisena sarjana niin, että jokaiselle joukkueelle tulee kauden aikana 18 ottelua.
Naisten Divarin pudotuspeleihin selviytyvät runkosarjan 1.-4. sijoittuneet joukkueet. Paras viidestä -mallin välierien voittajat jatkavat Divarin finaaliin, joka pelataan myös paras viidestä -mallilla. Divarin finaalin voittaja nousee naisten Korisliigaan kaudeksi 2017/18.
Runkosarjan viimeiseksi jäänyt joukkue putoaa alueelliseen II Divisioonaan, kun taas Divarin karsintojen voittaja nousee Divariin.
Westerholm: ”Palvelee niin lajin kuin liigankin kehittymistä”
– Aikaisempia kausia lyhyempi runkosarja mahdollisti meille täksi kevääksi välierien ja finaalien pelaamisen paras seitsemästä -mallilla ensi kertaa sitten vuoden 1992. Rohkea kokeilu on osoittautunut kannattavaksi, sillä olemme saaneet nauttia hienojen puolivälieräsarjojen jälkeen jännittävistä ja vaiherikkaista välieristä, jotka ovat keränneet ennätysmäärän yleisöä halleille sekä näyttöpäätteiden ääreen, iloitsee Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm.
Miesten Korisliigan joukkuemäärän nosto on Westerholmin mukaan osa pitkän tähtäimen projektia.
– Korisliiga on kansallisen koripallomme näyteikkuna, jonka tulee näkyä ja kuulua mahdollisimman laaja-alaisesti toiminnan ja urheilullisen laatua unohtamatta, perustelee Westerholm.
– Divarien laajentamisen myötä meillä on olemassa nyt syöttöliikennettä alhaalta ylöspäin, jolloin Korisliigan täydentäminen on mahdollista ilman, että arvokkaat Divarit kärsivät inflaatiosta joukkuemäärien supistumisen muodossa. Lisäksi Korisliigan laajentamisen myötä tulee uusia peli- ja työpaikkoja tarjolle huippukoripallon parissa, joka palvelee niin lajin kuin liigankin kehittymistä.
Samaa periaatetta palvelee myös Divari B:n joukkuemäärän nosto.
– Palaute laajennetusta Divari B:sta on joukkueiden ja seurojen taholta ollut pelkästään myönteistä. Alun perin joukkuemäärää oli tarkoitus supistaa 12:een tulevaksi kaudeksi, mutta tyytyväisyyskyselyn sekä seurakokouksessa käydyn keskustelun perusteella 14 joukkueen sarja koettiin oikean kokoiseksi, Westerholm taustoittaa.
– Samalla tämä tukee strategiamme mukaista kasvua. Sarjojen laajentamisen myötä luomme entistä useammalle pelaajalle mahdollisuuden kehittyä sloganimme ”be as good as you can be” mukaisesti.